tuumis

Kesäkuu

Kesäkuu

ViestiKirjoittaja meju » 01.06.2014 01:51

Armo
Joka aamu on armo uusi......kuukauden uuden vaihdoin aamulla ani varhain tänne tuumiksen sivulle. Kiitollisella mielellä että olemme saaneet armon vielä jatkaa kirjoittelemista. Tästä hyvä alkaa muistaen armo ja ollaan armollisia toisillemmekin ♡♡♡♡
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1275
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Kesäkuu

ViestiKirjoittaja meju » 01.06.2014 17:32

Kaikki yhdessä
Lueskelin viime kuun juttuja ja sieltä Kyökkipiian tuumailut nousi aatoksiini sekä lukemani Kari Honkasen kirjoitus RV lehdestä no 21 sivu 12. Muistan vuosien takaisia juttuja ja rukouspyyntöjä piikasen elämästä kun tuntui ettei mikään mene niin kuin suuniteltu ja ovia sulkeutui. Nyt kun luin kuulumisia niin tuli valtava kiitosaihe kuinka Jumala on johdattanut kauas muille maille, työtä on miehelle riittänyt ja tuskin ajatuksiinkaan astunut nuo kuviot mitä he nytkin perheenä kokevat sekä kokeneet Isän varjelusta sekä johdatusta. Sittenkin ne vaikeatkin ajat yhdessä vaikuttivat tähän missä nyt ollaan.

"Kaikkiko yhdessä vaikuttaa? "
Kari Honkanen kirjoittaa tässä jutussaan vaikeuksistaan kun alkoi jo epätoivon puolelle aatokset mennä. Kari kertoi kuinka maaliskuulla tulivat avustusmatkalta Unkarista , hevolivat siellä evankelioimassa ja auttamassa romaniperheiden asuntojen kunnostuksessa niin että heillä olisi oma koti. Kuinkas ollakkaan kotiin tullessa huomattiin mittava vesivahinko ja heidän muutettava vuokralle, eikä tietoa tuleeko talostaan enään asumiskuntoista ja kaiken kukkuraksi vakutukset ei korvanneet suurintakaan osaa. He sairastuivat ja meni ääni , päänsärkyä yms jotennpelko homeestakin. Seuraava vastoinkäylinen oli tässä uudessa asunnosa sillä keittolevy unohtunut päälle ja onneksi palokunta ehti ajoissa, heistä tuli tämän kautta lehtijuttukin.... , niin ja heillä on kehitysvammainen poika josta moni varmaan lukenut kirjankin tai kaksi taitaa olla ilmestynyt. Tämän pojan koulukyyditykset olivat hankalat uudesta kodista jne..........

Kari kirjoittaa " Vahinkojen ja vastoinkäymisten kierteellä ei tuntunut olevan loppua. Huominen pelotti : mitähän huomenna tapahtuu? Piru osasi nauraa ja ilkeillä :"Kaikkiko koituu muka parhaaksenne?" Joku tiesi muistuttaa, että ettekös te saarnanneet juuri siitä, että kaikki vaikuttaa teidän parhaaksenne? Sitä saa mitä tilaa! ! Ei tiennyt itkeäkkö vai nauraa."

Remontti kesti viikkoja ja onneksi se onnistui mutta toinen vastaava avustusmatka oli sovittu aikoja sitten vastaava auttamis projekti romaniyhtrisössä. Talo jäi siivottomaan kuntoon niinbsisältä kuin ulkoa. Kari tunsi helposta päästä pois oman kodin ahdistavasta arjesta. Hän jatkaa " Unkarissa tapahtui voimaantumisen ihme! Kun saimme jälleen kierrellä köyhissä romanimökeissä ja rukoilla sairaiden puolesta ja pelastusta etsivien ihmisten puolesta, omat murheemme unohtuivat, saimme kokea yliluonnollista iloa ja käsittämättömän konkreettista Pyhän Hengen kantavaa voimaa!
Antaessaan saa ja joka muita virvoitta, se itse kostuu."
Kotiin tullessaan he kokivat yllätyksen sillä Jumalan lasten joukko oli vieraillut osoittaen näin rakkauttaan. Koti oli siivottu, piha haravoitu ja villiksibkasvanut pensasaitakin leikattu. Koko talo oli puhtaan raikas, ilmava hengittää ja kiitollisuudea eikä ihmettelyllä ollut rajoja.
" Kodissamme on nyt uusi keittiö ja uusi ilme. Kauan sitä oltiin suuniteltukkin, keittiöremonttia! Ja kaiken kukkuraksi laskutkin saatiin maksettua.
Totisesti aamen, kaikki yhdessä vaikuttaa parhaaksemme!"

Tykkään tosi paljon Karin kirjoituksista ja suosittelen lukemaan hänen kirjojaan. Nyt on uusi ilmestynyt jossa hän kertoo vaimonsa Tarjan elämästä. Karihan nousi sieltä alhaalta eli vankilakin tutuksi tuli. Jumala lähetti Tarjan vankilaan lauluryhmän mukana ja lopun arvaattekin. Kumpikin tekee aktiivisesti evankeliumi työtä ja eivät kulje kärsivän ohitse. Karista jäi niin lämmin muisto iun oli seurakunnassamme puhumassa ja äitini vielä eli, äiti oli jo sairastunut eikä malttanut aina hiljaa pysyä vaan aamenia saattoi huudahtaa väärässäkin paikassa. Olin vaivautunut lutta tilaisuuden loputtua Karipa tulikin kättelemään äitiäni ja sanoi että häntä siunaa kun vanhemmat ihmiset tulevat sanan kuuloon tai jotain sellaista, mut se kohtaaminen oli aito ei sananhelinää.

Kaikki yhdessä..........toivon että tämäniin kuukauden aikana oltaisiin yhdessä ja vaikka vaikeuksia kirjoittamisessakin niin kyllä nekin muuttuu parhaaksemme........vai miten sen sanoisi että Lassekin ymmärtäisi :lol:
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1275
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Kesäkuu

ViestiKirjoittaja rine » 01.06.2014 21:05

Kiitos mejun tuumailuista, minulle K.H on vieras nimi.
Vastoinkäymiset elämässä ovat minullekin tuttuja, osan niistä tiedättekin, ihmeellisesti minunkin tietäni on johdatettu
ja ovia avattu, murheen laakso on tullut tutuksi, niin usein koen alamittaisuutta...uskovana...ajattelen että toisilla menee hyvin
kaikki mihin ryhtyvät onnistuu ja unelmat toteutuvat..näinhän se ei ole, ihmisten ei ole pakko kertoa näistä ikävistä kokemuksistaan, kaikilla on elämäsään taistelunsa,,
Pikkuhiljaa minulle on alkanut selvitä oma ainutkertaisuuteni,
Jumala ei tehnyt kopiota, vaan saan näine ominaisuuksineni hioutua hänen savipajassaan ja helppoa tietä ei ole luvattukaan.
Juuri tänään on valju päivä ei paljon irtoa, jos muulloinkaan, mutta teistä jokaisesta iloitsen, kiitos Jumalalle!
Avatar
rine
 
Viestit: 1705
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Kesäkuu

ViestiKirjoittaja amanda » 01.06.2014 23:03

Kerran Jumalan luona "ei ole vaihteen varjoa", Lukiessana kirjoituksianna tuli tuo sana. Meillä on nyt niin monenlaisia tuntoja päiviemme kuluessa, siksi Jeesus sanoo: Minä olen sama eilen tänään ja ijankaikkisesti. Hän on juuri sinut kutsunut ja pitää myöskin huolen.

Olin ystävämme Hannan luona Helatorstauna, siellä hän elää tämän uskon varassa. Kuuntelin juuri Jobin kirjan selostusta, ei meillä tumukiukkasilla ole paljon varaa arvostella Jumalan töitä....... Hannan vasemmalle puolelle on tunto palannut, odotetaan mikä on Herran seuraava suunnitelma. :roll:

Elelen tässä kotipihan tuntumassa, paljon olisi monenlaista perkaamista ym. laittamista, näistä töistä kyllä tykkäisinkin, mutta selkä se tekee topin... näillä eväillä on nyt elettävä.

Meijulle kiitos hyvästä kirjoituksesta, joku päivä lyö tyhjää, toisena päivänä lähde pulppuaa. Lähde Jumalan pulppuaapi, virta Herran täynnä on.
Avatar
amanda
 
Viestit: 343
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Kesäkuu

ViestiKirjoittaja meju » 02.06.2014 09:56

Martta
Luukas 10 ja 11 luku kertoo sisaruksista Martasta js Mariasta. Olen tähän asti aina enemmän samaistunut Mariaan mutta jostsin syystä katseeni on nykyisin Martassa ja aivan kuin tutustuisin häneen. Äsken lukiessa tuota 11 lukua jäin miettimääm kohtaa jota ennen en ole hoksannut, nimittän Jeesuksen saapuessa sisarusten kotiin Martta juoksi vastaan mutta mitä teki Maria, hän vain istui kotona hmmmmmm

Eilen taas "marttailin" ja olin puutarhurina, istutettiin sipulia ja tehtiin mansikkamaa johon 60 tainta, sit porkkanapenkkiä 2 ja tänään lisää kunhsn kaupasta siemeniä haetaan. Mielenkiintoista tuleeko mitään satoa. Suutuin monta kertaa ja istuin mököttäen kiven päällä, onneksi sellainen istuinkivi sattui pellon reunalle. Ärsytti kun innoissani istuttelin niin huomasin että mies perässä kulki ja korjaili jälkiäni, perunatkaan ei olleet oikein laitettu liian lähekkäin jne.....tuli just sellainen plääh olo ettei viitsi yrittääkkään kun olen niin tyhmä :? Enhän ikinään ole tälläisiä askareita tehnyt ja rehellinen jos olen niin ei vielä kipinä syttynyt mut mut mut kaikki yhdessä....viitaten eiliseen kirjoitukseeni.

Tänään illalla meen marttojen iltaan eka kerran joka järjestetään täällä jossain matkailu yrityksessä, olikohan "Karvisen kissanpäivät" niminen, googlaa niin näet. Naapurin emäntä joka houkutteli tähän martta juttuun houkutteli nyt tilaisuuten kun kuulemma on makkaranpaistoa ja herkkuja tarjolla, hyvä syötti taas meikäläiselle. Huomenna kerron miten ilta sujui.

Amandalla olikin iloinen viesti Hannan voinnista, kiitos että kerrot uutisia sieltäkin päin. Amanda jaksaa hoitaa tehtävää käydä tervehtimässä sairaita ja yksinäisiä. Hienoa että on ajokortti ja tietenkin autokin niin pääsee pitemmillekkin matkoille. Itsellä ei ajokorttia joka hankaloittaa tätä maalaiseloakin, olisipa mukava autoilla välillä jonnekkin mut täällä vaan oltava.

Toivotaan että Rinellä ei ole tänään "valju" eikä kelju päivä vaan koet voimaantumista kuten K.H kirjoitti. Rakastan tuota sanaa "voimaantuminen" ♡
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1275
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Kesäkuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 02.06.2014 11:04

Kiitosta vaan taaas kaikista tuumailuista ja tiedoista, oloistanne, päivistänne. Meillä ollut akajnkohtaan nähden viileähköjä päivä ja öitä, mutta juuri helluntaikeskiviikoksi, jolloin messiaaniset ovat kokoontuneet kaikkialta täsät maasta yhteen, niin eikös Jumala keksi luvata ylilämmintä, plus 37 varjossa! :roll: Vettä, hattu, jarjoa ja Jumalan sanaa ja todistuksia, eri seurakuntien lauluryhmiä ym. tiedossa.
Tänään menemme Annukan ja yhden muun ystävän kanssa viettämään suomalaisen ystävämme 89 vuotispäivää :) Pirteä itsenäisesti toimeentuleva sisar. Kiitos Herralle hänestä, ja muistakin ystävistä. Nehän kuuluvat jokapäiväiseen leipään!
Minusta ei ole viljelijäksi. Itsestään noussut tomaatintaimi melkein kuoli jo, kun se on koko ajan auringon suorassa paahteessa eikä ollut saanut tarpeeksi vettä. Meinasi käydä siis kuin Joonan risiinikasville. Toistaiseksi se kyllä elpyi.
Kktukseni ovat nyt meilkein ohikukkineet. Yksi oli kuin amerikkalaisen leidin hattu, yhdessä kohtaa 10 keltaista kukkaa töröttämässä! Jumlan huumoria....Enpä voi olla kertomatta juttua, jonka kuulin TV/sta. Anorektikko nainen oli jo niinpahassa tilassa, että ajatteli kuolevansa, ellei saa apua. Meni pyytämään rukousta pappi Lindströmiltä. Rukouksen jölkeen lähti kotia kohti ja tuli hirveä nälkä, outoa. Avasi jääkaapin, jossa ei ollut muuta kuin valot, eikö sentään pakkasessa. Oli yksi nyssykkä, mitähän siinä....Päällä luki LINDSTRÖMIN PIHVEJÄ!!!!!! Kuinka Jumala joksus huolehtii pienestä asiasta huumoriin saakka :roll:
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1146
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Kesäkuu

ViestiKirjoittaja Kyökkipiika » 02.06.2014 20:11

Nyt pitää kyllä nauraa itselleen oikein kunnolla :D

Minä ihmettelin ja ihmiin, että mikäs tuumiksessa nyt on, kun kukaan ei enää kirjoita. Kauhistuivatko muut moottoripyöräjuttujani, paitsi Tiina. Ja sitten hänkin hiljeni. Kävin katsomassa, päivitin sivun... ja ei mitään. Ajattelin, että nyt kyllä kirjoitan, että mihin kaikki ovat hävinneet. Ja etsin vastauslootaa. Päällä oli vain lukko. Sitten tajusin, kuu on vaihtunut :lol:

Meju, mekin miehemme kanssa muistelemme miten vaikeata on ollut ja miten paljon olemme nyt saaneet. On ollut yhä vaikeuksiakin, sairauksia, onnettomuuksia... kaikki ei mene kuten Strömsössä aina, ei tosiaankaan.
Itselläni on nyt tällä hetkellä sellainen olo, että kunhan tässä nyt kouluja käyn ensin, niin sitten viisaana :mrgreen: osaan toimia paremmin Jumalan tahdon mukaan. Tarkoitan sitä, että yhä ajattelen, että jokin odottaa, mutta en ole edelleenkään valmis. Liekö tälläinen pyryharakka koskaan valmis sitten kuitenkaan :roll:

Itseäni puhutteli tässä viime päivinä kuivalla maalla, mullan ja hiekan seassa kasvanut yksinäinen kukka. Ja savinen kuiva, halkeillut peltotie. Mitään järkevää en niistä kuitenkaan päähäni saanut.
Sen sijaan olin tänään kiitollisella mielellä: metsän äänet, tuoksut ja näkymät... voi pojat! Minulla oli vaihteeksi talvella hajuaisti pois kokonaan, siis ihan täydellisesti, flunssan jälkeen. Se on kamalaa, kun ei maista, eikä haista, ei sitten aavistustakaan. Hajuaistini oli totaalisen kokonaan menetetty. Eikä nenä ole edes tukossa. Ruikutin ääneen siitä, miten ruoka ei maistu miltään, mutta totesin lopulta, ttä eipä tarttis niitä pullia enää koskaan syödä. Sitten tajusin, etten myöskään haistaisi kosteaa multaa, koivun tuoksua tai makeaa heinäpeltoa kukkareunuksineen. Ja järkytyin.

Millään rahalla tai millään omaisuudella ei tuollaisia kokemuksia voi ostaa.
Kirje hebrealaisille 13:25
Avatar
Kyökkipiika
 
Viestit: 84
Liittynyt: 27.04.2014 00:53

Re: Kesäkuu

ViestiKirjoittaja rine » 03.06.2014 07:06

Huomenta ystävät, olen töihin lähdössä mutta katsoin taas tv7 ja laitan ohjelman jossa puhuvat mm L.Lehtinen ja P.Välimäki.
Virvoitusta tämän kautta teidän jokaisen palvelusyöhön se on tässä se on nyt. Siunausta askeliinne. Araliaa olen erikoisesti ajatellut, halausten kera.
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=34609
Avatar
rine
 
Viestit: 1705
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Kesäkuu

ViestiKirjoittaja meju » 03.06.2014 10:56

Soluttautukaa
Kiitos Rinelle hyvästä linkistä josta tuli aamun aatokset. Laulu soi päänin sisässä ja se on " tuli kirkkoon mies ja lapsi". Kävi niin että heräsin tosi aikasin ja yritin vielä nukkua mut uni ei tullut, laitoin tuon tv7 linkin päälle ja aloin kuuntelemaan. Leena Lehtinen puhui tästä kuinka meidän pitäisi olla ihmisten joukossa eikä ghettoutua vaan soluttautua myös pönttöytymisen vaarakin on ja se tarkoittaa että halutaan olla niitä jotka seurakunnissa esillä ja mielummin puhumassa pöntön takaa. Leenan puheen muistan jotenkuten mutta sit on käynyt kuin tuon laulun pienen pojan "isä minua väsyttää". Hyvä oli saarna ja sain levon :idea:

Eilen soluttauduin ensi kerran marttojen tilaisuuteen ja tosi hyvin vastaan ottivat. Varmaan noi 25 oli paikalla ja miehiäkin ainakin viisi. Nykyisin miehetkin innostuneet tähän toimintaan ja omanikin kinuaa mukaan marttoihinnihan oikeesti :lol: Hänen koulukavereitaan siellä, ystäväni mieskin liittynyt viime viikolla joten kai siitä innostus hälläkin. Tosi kiva paikka se Karvisen kissanpäivät katsokaa kuvia netistä. Ekaksi veneellä veivät lähi saareen jossa makkaran paistoa ja jutustelua sit takaisin kartanon navettaan johon tehty kokoushuone ja siellä kahveet juotiin. Kissoja heillä 4 mutta posliinikissoja varmaan satoja ja lampaita vuohia, kanoja ym. Ikähaitari oli 7-90 oli 3 lastakin mukana ja nuoria äitejä sit mielenkiintoista että mieheni opettajakin oli joka laittoi terveisiä oppilalleen.
Koin että soluttautuminen onnistui ja jopa virisi hengellistäkin keskustelua, koin että kyllä moni tiesi taustojani. Kannattaa uskaltaa lähteä omalta mukavuus alueelta jopa sellaiseenkin juttuun mukaan jota ei ole koskaan kuvitellutkaan kuten itselle käynyt. Koen tämän johdatukseksi ja pyydänkin että muistaisitte rukouksin sillä koen että minut lähetettiin.....Leena puhui juuri tästäkin aiheesta.

Kyökkipiika on ihmetellyt kun kukaan ei enään kirjoita..........tätä itsekkin usein pähkäilen tietäen ettei se ajasta kiinni ole, sillä eihän tähän mene pitkään kun muutaman sanasen laittaa. Tiedä ei onko enään muutamat edes lukemassakaan ja kävijä määrähän tosinpieni entisiä muistellen. Into meinaa hiipua mutta muistan sanat "tahdotteko tekin mennä pois". Senkin tiedän että tähänkin tarvitaan sisäinen syke eikä voi kun rukoilla että Isä johdattaisi ja sytyttäisi kirjoittamisen innon mahdollisimman monelle. Tämäkin on soluttautumista ja tällä tavalla pääsee tosi lähelle toista ihmistä jopa kotiin asti ruudun välityksellä.

Viimeistä päivää maalla olen tältä erää, huomenna työt alkaa ja pääsen toiselle koneellekkin. Yritän saada sen Dein konsertin eteenpäin ensi viikolla jos......jossittelen siksi että siellä asustaa vielä pojan perhe niin voi olla etten saa rauhallista hetkeä listan tekoon mut yritän ainakin.

Yritetään tänäänkin..........askel eespäin ja hetki kerrallaan.
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1275
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Kesäkuu

ViestiKirjoittaja meju » 04.06.2014 09:10

Työtoveri
Hänen työtoverinaan kehoita teitä............
Annukan tuomassa päivän sanassa on mainittu että olemme itsekukin Jumalan työtoveria ja meidät on myös valtuutettu kehoittamaan ihmisiä vastaanottamaan pelastus ja sitä myöten työpestikin. Työttömiä ei ole tässä "firmassa" mutta ei myöskään eläkkeelle jäädä tässä ajassa......, vapaapäivää kehoutetaan viettämään ja nimenomaa pyhittää yksi päivä vikossa, miten se oikein itsekullakin onnistuu etenkin kun .......tähän loppuun jokainen voi laittaa ne selityksensä.

Tänään pääsen ihmisten ilmoille ja arki alkaa aikatauluineen. Ihan mielelläni lähdenkin ainakin viikoksi täältä pois. Olinkin yksin viime yön kera koirien, mies lähti vuorostaan reissuun. Oli kokemus aamulla lehden haku tuolta postilaatikolta joka pienen matkan päässä, tähän asti mies hakenut sen , koirulin kanssa teimme aamulenkin ja oli tosi ihana kuunella aamun ääniä jotka erilaisia kuin kaupungissa. Tosin päivällä tässä kovempi liikenne kuin koto maisemissa, tie tosi lähellä ja pelkään että koirulit juoksee tielle....kuitenkin tuohon autojen hurinaankin oppii.

Työtoverini tuumiksen taitavat lomailla vaikko lepopäiviä jäänyt viettämättä ja nyt huilitaan, noh kyllä ne lomatkin loppuu.... :D Yksi ystävistäni eilen puhelimessa sanoi että hän ei netistä välitä ja taita fb stäkin poistua jne.....oli jotenkin niin negatiivinen asenne. Itselleni on tärkeää nämä yhteydet ja kuinka paljon olenkaan saanut näitten yhteyksien kautta ja plussan puolelle jää. Kuitenkin turha tälläisistä asioista väitellä sillä jokaisella oma peltosarkansa ja minusta voi tuntua samalta jokin muu asia toisen ihmisen tärkeästä jutusta....ettei yhtään kiinosta. Tämän asian kun muistaisi niin monelta mielipahaltakin välttyisi.

Tiinalla olikin hauska juttu Linströmmistä pihveineen :) Huumorinkukka se parhaan tuoksuista onkin, mutta on heitäkin jotka tuosta kukasta ei tykkää. Mieheni on vähän sellainen ettei osaa nauraa itselleen, meikä osaa sen taidon mutta nauran kyllä miehellenikin.....josta hän ei tykkää. Viimeksi ratkesin nauruun viljelyhommissa kun kylvettiin hernettä ja mies teki penkin ja sit pienen kuopan johon aina herneen siemen laitoin, niitä siemeniä riitti joten laitoin usramman samaan kuoppaan . Sit päätettiin seuraavaksi retiisiä laittaa mut hävinnyt koko siemen pussi, sitä etsittiin mut ei missään kunnes huomattiin että hernepenkin päässä oli tyhjä pussi merkkinä mitä siinä on.....ja retiisipussi tyhjänähän se siinä. Olimme retiisin herneiksi luulleet.....olis nyt mieheni tajunneen että ei niin pieni siemen ole herneen. Mielikuvituksrn alkoi laukkaamaan ja nauroin makeasti jutulle kun kylväjät ei tiedä mitä kylvävät.
Eilen Heni neuvoi että sinä kylvät et istuta, menee nää termit vielä sekaisin meikä kun istutti herneen sirmenet. Elkää vetäkö hernettä nenuunne jos kirjoitan hassusti asioita, olen vasta oppimassa..
Niinpä mitä siementä kylvän ja toinen tekee istutukset ja.......kyllä Jumala puhuu tavalla ja toisella ☆

Olet tärkeä työkaverini ♡
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1275
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Seuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron