tuumis

Marraskuu

Marraskuu

ViestiKirjoittaja meju » 01.11.2014 11:52

Tervetuloa tuumailemaan ♡☆♡

Kuva
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Marraskuu

ViestiKirjoittaja rine » 01.11.2014 19:50

Kolmas kerta yrittää, jos teksti nyt pysyisi,
Unohdin marrakuun ja kirjoitin edelliselle kuulle, ei tarvitse tänne siirtää :o
Kävin isän haudalla kynttilän viemässä, kaunis kynttilämeri loisti valollaan pimenevässä pakkasillassa.
Seitsemän vuotta sitten muutimme tähän asuntoon, minulle lapsuudesta tuttu koti, joka remontoitiin.
Nopeasti on aika mennyt kun taakse katsoo.
http://www.gospeliapliis.info/2011/02/j ... ipeis.html
Avatar
rine
 
Viestit: 1689
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Marraskuu

ViestiKirjoittaja meju » 01.11.2014 20:58

Aika
Miten tämä aika hujahtaakaan, kuukausi vaihtunut, yllättäen Rinenkin. Vuosi tulee tässä kuussa täyteen kun aloitimme tämän foorumin, ajatelkaa kuinka äkkiä vuosi mennyt. Kiitollinen olen tästä ajasta jonka olemme saaneet tuumailla yhdessä .
Aikaa mietin käydessämme mieheni kanssa hautausmailla, kolmessa eri hautausmaalla piipahdimme sytyttämässä kynttilöitä. Siellä hautojen äärellä ymmärtää aika käsityksen eri tavalla ja miettii syvällisiä ja etenkin taivaallisia. Vietänkö aikani oikein.......

Rine oli aamulla tuonut hyvän kirjoituksen lokakuun osiolle. Eilen just sanoin työkaverilleni että tarjoispa joskus työnantaja kakkukahveet ihan vaa yllärinä, kakkujahan on aika lähellä tiskissä ;) Tuollainen pieni ele kannustaisi jaksamaan ja olis kuin palkankorotus. Rinen kattaus oli juuri sellainen teko jota arvostan, uskon että joskus se muistetaan. Meillä edellinen työnantaja toi herkkuja kahvipöytään silloin tällöin, mutta nyt me vasta se huomataan.....

Tuli outo olo ja sellainen etten osannut sano muuta kuin "voi ei", täälläkin on ollut puhetta kuinka televisiosta on alkanut tulla ennustajien ohjelmaa eli kaikkea astrologiaa vaii mitä ne onkaan, mieheni sisko soitteli ja kehui kuinka hän on saanut apua niistä ohjelmista . Pyydänkin että muistatte rukouksin tätä siskoa että hän tulisi tuntemaan totuuden. Olen varoittanut muttei hän ymmärrä vaan puurot ja vellit sekaisin kuten sanotaan. Minulla ei ole taitoa selittää enempää hänelle, hän itsekkin opiskellut kaikkes horoskooppi juttuja, tähtikarttoja jne. Kiitos jos yksikin teistä muistaa tätä aihetta rukouksin.

Maalla olen nyt muutaman päivän, töihin vasta perjantaina. Kävin äsken saunassa ja nyt ihan löylynlyömänä tätä kirjoittelen. Oli mahtava tunne kulkea pimeässä pihan poikki saunasta, kuu ja tähdet näkyi niin kirkkaina, koin jotain taivaallista, Isä valvoo!

Tähtien tuiketta sinullekkin ☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Marraskuu

ViestiKirjoittaja amanda » 02.11.2014 15:01

Sunnuntai, lepopäivä, sateista, sumuista, kuljin koiran kanssa ulkona puistossa, puitten oksilla vesihelmet kimaltalivat kuin helminauhat. Joka tilanteessa voi nähdä kauneutta. :geek: Jospa voisimme pitää oikeanlaisia silmälaseja, että Jumalan rakkaus ja hyvyys paistaisi sydämeemme.

Kyllä meidät aikamoiseen kouluun on laitettu, tämän maailman keskelle. :roll: Jumalalalla on kuitenkin suunnitelma kaikille, jotka saavat armon ottaa hänet vastaa. Eräs aivan mahtava vanha kirja; "KRISTITYN VAELLUS" kuvaa kaikenlaiset epäuskon suot ynnä muut. Vehnä varmaan osaa antaa tietoa kuka oli kurjailia.

Kiitos teille syvällisitä ja opettavista kirjoituksistanne, Meijulla on ihania kuvia, kiitos!!!..
Eilen minulla oli ilo olla ystävien seurassa seurustellen ja rukoillen ja myös syöden, olemme ystäviä jo vuosia, luottamus ja yhteinen usko yhdistää. Tunnemme toistemme taakat ja ilot. Jumalan lahja sekin, ystävät... Joku viisas on sanonut:"Ystävä on se, joka tietää sinusta kaiken, mutta silti pitää sinusta."

Hanna on ollut viime aikoina aika pirteä, hän on saanut nyt tabletin jota opettelee käyttämään, yhdellä kädellä kaikki on hankalaa, Taivaan Isä auttakoon että tableti salat avautuisivat. Rakkaita terveisiä, kunnes hän meille kirjoittaa itse. :D

Hyvää lepopäivää sinulle ! Hän on meidän rauhamme.
Avatar
amanda
 
Viestit: 335
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Marraskuu

ViestiKirjoittaja Vehnä » 02.11.2014 15:54

Edellä Amanda mainitsee vanhan ja paljon luetun kirjan Kristityn vaellus. Sen on kirjoittanut John Bunyan. Alle lainaamani teksti esittelee kirjaa lähemmin.

Itse kävin kirpparilla, jossa on myös paljon kiinnostavaa luettavaa. Ostin parilla eurolla tämän: Leon Uris, Exodus. 9. painos. Gummerus. Englanninkielinen alkuteos on ilmestynyt samannimisenä 1958. Kirja vaikuttaa lukemisen arvoiselta. Muistaakseni Hanna kertoi joskus tästä kirjasta ja niin osasin valita sen muiden joukosta.

Mutta nyt kirjoitukseni pääasiaan eli Kristityn vaellukseen.

Helmi: Tämän kirjan luin – John Bunyan: Kristityn vaellus


Kristityn vaellus on yksi suosituimmista englanninkielisistä kirjoista ikinä, mutta kannattaako vanhaa kirjaa enää avata?

Englantilainen kattilanpaikkaaja John Bunyan (1628–1688) innostui vaimonsa kapiokirstussa olleista hartauskirjoista siinä määrin, että hänen vaelluksensa kristittynä johti välillä jopa vankilaan. Suosittua saarnamiestä syytettiin jumalanpalveluksen laiminlyönnistä ja laittomien kokousten järjestämisestä. Vankilassa puritaani-baptisti Bunyan kirjoitti unenmuotoisen allegorian Kristityn vaellus. Se on kulunut ilmestymisestään (1678) lähtien lukijoiden käsissä yhtenä suosituimmista hartauskirjoista ja käännetty yli 200 kielelle tai murteelle!

”Ikuista palkintoa etsimään
mies lähtee, kirjassamme näytetään,
– – Ja kuinka juoksemistaan juostuaan
viimein löytää kirkkauden maan.”

Kristityn vaellus kertoo Kristitty-nimisestä miehestä, joka lähtee kotikaupungistaan Turmiosta kohti Siionin vuorta. Kertomuksen alussa Kristitty tapaa Evankelista- nimisen miehen, joka opastaa hänet matkaan – ensin on kuljettava ahtaasta portista (Mt 7: 13). Tie kohti määränpäätä mutkittelee, sillä pysyminen on hankalaa ja välillä se katoaa kokonaan. Matkallaan Kristitty melkein hukkuu Epäilyksen suohon, nukahtaa synnin uneen, harhautuu oikealta polulta ja joutuu ystävänsä Toivon kanssa Epätoivo-nimisen jättiläisen linnaan vangiksi. Matka kohti Siionia kuitenkin jatkuu.

Kristityn vaellus on maailman tunnetuin vertauskuvallinen teos eli allegoria. Se on kirjoitettu parannukseen kehottavaksi hartauskirjaksi; tapahtumat liittyvät osaltaan kirjoittajan omiin elämänvaiheisiin. Sen riveiltä ja niiden välistä kuultaa paitsi Bunyanin baptistitausta myös Lutherin ääni. Vielä vuosisatojen jälkeenkin se on puhutteleva ja ajankohtainen kertomus kristityn elämästä ja uskon matkasta. Mukaansa tempaavaa kertomusta lukiessa on hyvä muistaa tekijän ohje:

”Pois nosta harso, katso sisälle
ja kielikuviani kääntele
jos etsit mielin suorin, rehellisin,
varmasti löytyy niiden näky sisin.”

Teksti: Joona Salminen
"Minä olen sinut nimeltä kutsunut."
Avatar
Vehnä
 
Viestit: 188
Liittynyt: 16.12.2013 19:23

Re: Marraskuu

ViestiKirjoittaja eva » 03.11.2014 09:28

Jamboo!! Terveisiä Tansaniasta! :D :D
Olipa upea matka. Safariautoilla kierrettiin yli 2000 km ja kolme safarikierrosta vielä. Yöpymispaikkoja oli kaikkiaan seitsemän. Oli siinä vientiä.
Nähtiin luxusta ja kurjuutta tai oikeammin köyhyyttä.
Mistähän aloittaisin. Olen kyllä umpi uupunut. 25 tuntia matka kesti majapaikasta kotiovelle. Dar es Salaamin ruuhka oli uskomatoa. Kolme ja puoli tuntia ajoimme 60 km:n matkaa.
Tänään yritän jaksaa palaveriin klo kymmeneksi.
En lukenut juttujanne, mutta huomasin Kristityn vaellus kirjan nimen. Se pitänee taas lukea. On tallella hyllyssä ja kuuluu niiden luovuttamattomien kirjojen joukkoon.
Kuvia laitoin muutaman tuonne FB:n puolelle. Panen sinne lisää, kun osaan sen. Jospa joku avulias voisi siirtää niitä vaikka tänne, jos kiinnostusta on.

Ihana olla kotona ja tuumauksissakin.
Nyt huilailee....... Nähdään..... :D
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Marraskuu

ViestiKirjoittaja rine » 03.11.2014 10:25

Olipa mukava huomata että Eva on palannut tuumailemaan, sieltä kaukomailta.
Yritä levätä ..sitä rukoilen sinulle.
Eilen oli kunnollinen lumimyräkkä, nyt aamusta vesikeli ja lumet sulavat vauhdilla.
Olen lähdössä parturiin, hieman enemmän varattava aikaa matkoihin, kun pyörällä lähden.
Minullakin on ollu kristityn vaellus kirja luettavana ja nyt jo siinä kerrotut karikot ovat tulleet koetuiksi,toivo ja epätoivo-
Ajattelen että tuo kirja olisikin hyvä lukea nyt kun on kristityn matkaa takana, siinä näkisi Jumalan johdatuksen ja rinnalla kulkemisen.
Voi olla että juuri kun on päässyt ahtaasta portista sisälle, rakkaus Jeesukseen ja kaikki muukin on uutta ja niin ihanoo, ensirakkaus muuttuu,
Jumala alkaa kasvattamaan poikansa kaltaisuuteen, uskon ja epäuskon taistelu alkaa, elämässä tapahtuu asioita jotka meinaavat murtaa ,
synti kuoritaan meistä, koska Herra haluaa meidän olevan vapaita, on palattava lähteelle jossa Jeesus sanoi:
Isä anna heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä tekevät, Hän on antanut minulle anteeksi syntini, sen että olin myös Jeesuksen ristiinnaulitsija,
että saisin voiman sitä kautta antaa anteeksi myös heille, jotka tahtomattaan tai tarkoituksella yrittävät tuhota uskon matkani.

Todellisuuskäsityksen häiriytyminen pelottaa ihmistä. Sitä joka näkee totuuden toisin kuin muut, pidetään poikkeavana. Toisinpuhujalle ympäristö nauraa ja kääntää selkänsä. Vain lapsi ja vanhus saa luvan lausua yksinkertaisia totuuksia. Virallisen totuuden epäileminen haastaa ihmisen oman todellisuudentajun. Mitä jos näen maailman erilailla kuin muut? Olenko tulossa hulluksi? Vai vanhaksi? putoanko maailmasta, jota toiset pitävät todellisena?
Roolia josta käsin vallitsevan todellisuuden voi kyseenalaistaa luontevasti, ei ole helppo löytää. tietäjät joihin uskotaan, ovat harvassa. totuuksia laukovan hovinarrin tehtävää toteuttavat dementia vitsit ja blondi logiikka,nauru nousee usein peittämään totuutta, josta on liian vaarallista puhua. mitä vaikeampia ongelmia joudutaan ratkaisemaan, sitä enemmän tarvitaan kypsiä aikuisia, jotka eivät kavahda totuuksia sellaisina, kuin ne ovat tässä ja nyt. harmittomalle huulenheittäjälle on tilaa jokaisessa työyhteisössä. sen sijaan aikuisen kieltä käyttävän totuudenpuhujan rooli ei houkuttele, sillä hänet hylätään usein ensimmäiseksi.
kirjasta kuka komentaa kelloasi. helena ahonen

2kor:5, 4-7
Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua,
vaan pukeutua, että elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista.
Mutta se, joka on valmistanut meidät juuri tähän, on Jumala,
joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.
Sentähden me aina olemme turvallisella mielellä ja tiedämme, että,
niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, me olemme poissa Herrasta;
sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.

Siunausta tähän päivään
Avatar
rine
 
Viestit: 1689
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Marraskuu

ViestiKirjoittaja meju » 03.11.2014 12:45

Lohduttaa
"lohdutti meitä Tiituksen tulolla" 2Kor :

Voi, kuinka ihana oli että Eva väsymyksenkin vaivaamana jaksoi käydä kertomassa kuulumisia. Tuli ajatuksiini että näin Jumala lohdutti meitä Evan tulolla. Eva on kulkenut johdatuksessa, saaden kokea paljon sellaista mikä meille monille jää vain haaveeksi. Uskon että saamme lukea juttuja lisää matkasta kunhan maltamme odottaa ;) Voin siirtää kuvia tänne fb stä kunhan menen kaupungin koneelle. Lasse jos ehtis aikasemmin, noh katsotaan miten käy.

Rine toi tuon anteeksi antamisen esille, oli tarkoitus jakaa viime viikolla juttu jonka luin Avainmedia lehdestä mutta nyt se lehti on ties missä. "Ei muistele kärsimäänsä pahaa" , tästä oli se kirjoitus ja viitattiin kuinka me ihmisinä anomme Jumalan anteeksi antoa mutta itse muistelemne lähimmäistemme loukkauksia.
Jopa tälläisiiä foorumeissakin, tosin en usko että täällä......on ollut niin että joku kirjoituksin sanonut pahasti niin sen jälkeen ei enää yhteyksiä edes yritetty luoda vaan muistissa on ja pysyy.

Onhan tuttua ?

Kirjoista ollut puhe ja siitä aiheesta tänään miehelleni haastelin. Nimittäin täällä maalla on pieni hylly ja siinä niitä vanhoja tietokirjoja joita kirpparit täynnä, johdattelin että olis aika hävittää ne tuosta pölyjä keräämästä, kukaan ei niitä enään lue jne. Kunpa ymmärtäisimme tämänkin että osaisimme luopua ajoissa turhasta ja etenkin kirjat ajoissa kiertoon jos joku haluaa lukea. Nytkin Vehnä oli tehnyt hyvän löydön kirpparilta ja näin ei olisi käynyt ellei olisi ollut ihninen joka ymmärtänyt tämän kierrättämisen. On hyvä kirja se Exodus kuten tuo Kristityn vaellus. Yritän etsiä niitä kirpparilta uudelleen luettavaksi.Voisko joku tuoda sen linkin nettikirjoista siinä oli aikoinaan tuo kristityn vaelluskin.

Eilen yö myöhällä luin netistä uutisia js siinä oli että tänne Liperiin oli tullut iso lottopotti. Arvatkaa mitä tein, noh herätin mieheni ja kysyin onko lotonnut kyseisellä grillikioskilla. Hän hömönä ärähteli moista herätystä ja mokoma........ei ollut lotonnut ;) Hetken mielikuvitus laukkasi js kuvittelin vaikka mitä, olen saanut tuplalahjan tätä mielikuvitusta .
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Marraskuu

ViestiKirjoittaja rine » 03.11.2014 15:42

http://www.youtube.com/watch?v=FBcJ5uDIvfo

Löysin äänikirjana kristityn vaelluksen, tässä on 1.jakso, 2ja3 löytyvät, oikeasta reunasta
kun avaat tämän ensimmäisen jakson kuultavaksi- :shock:
Avatar
rine
 
Viestit: 1689
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Marraskuu

ViestiKirjoittaja eva » 04.11.2014 08:56

Jamboo! Sielu vielä Afrikassa. :D :D
Ajattelin, että sydämeeni ei muuta mahdu, kuin Israel, mutta pieni kolo löytyi Tansanialle ja niille ihanille pienille, joita tapasimme mm orpokodissa.
Iringassa, jossa matkanjohtajamme Riitta Laakio on opettanut yo:ssa, kävimme Neemagraft kaupassa. Siellä myydään vammaisten tekemiä tavaroita. Ostin kierrätyslaukun ja tyynynpäälisen.
Eräs nainen, jolla oli " sydäntä", etsi vammaisia ja alkoivat tehdä kierrätystuotteita ja nyt työpajat ovat kasvaneet ja siellä, hyljättynä nurkissa olleet vammaiset ovat ylpeitä, kun menevät töihin. Samassa kaupungissa oli perustettu Conselling keskus, jossa sai apua. Ehkä vähän kuten meillä Perheneuvola. Siellä isoäiti kertoi, kuinka hän hoitaa orvoksi jääneitä lastenlapsiaan ja toinen on vammainen. Hiv/ aids ongelma on edelleen suuri.
Saimme ihanan aterian ja afrikkalaisen ylistystanssiesityksen.
Mikumin luonnonpuistossa oli meillä ensimmäinen safariajelu ja yöpyminen safariteltassa, joita sanottiin banda. Nimi teltta tarkoittaa tässä aivan muuta, kuin "sopu" telttaa. Voi sanoa, että viiden tähden hotelli, kaikkine mukavuuksineen. Maasaipojat , aidoissa vaatteissaan, kuljettivat laukut päänsä päällä ja yksin ei saanut lähteä vaan pojat tulivat hakemaan taskulamppujen kanssa päivälliselle ja saattoivat aina pimeällä. Verannalta näki, kuinka elefantit, seeprat, karibut ja villisiat ( en muista nyt muita) tulivat juomaan. Olimme vähin äänin, etteivät häiriintyisi.
Tämän puistin on perustanut brittiperhe, jotka tulivat töihin Tansaniaan -50 luvulla. He kävivät neljän poikansa kanssa retkillä. Kysyivät lupaa valtiolta pystyttää telttoja. Mutta ei ollut kankaita. Rva alkoi rakentaa kivistä bandoja. Nyt ovat hienoja yöpymispaikkoja täysine palveluineen.
Nyt taidan lopettaa. Eihän jaksa lukea pitkää. Kyllä vielä kerron kirkkojutut.
Teille siu-siu päivää ja iloa! :D
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Seuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron