tuumis

Huhtikuu

Huhtikuu

ViestiKirjoittaja meju » 01.04.2019 18:59

Älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget ovatko ne Jumalasta 1Joh 4:1.
Tämä opetus nousi aamusta mieleen kun muistin että tänään aprillipäivä. Ymmärrän leikkimielisyyden mutta opetus kuinka sielujemmevihollisella on joka päivä aprillipäivä eksyttäen huijauksiin mahdollisimman monet ja kauheinta mitä voi ajatella että hän rajan tuolla puolen eksyneille ivallisesti huutaa aprillia hänen juttunsa olikin. Tärkeää on koetella henget ja olla valppaana joka hetki päivästä.

Tämmösiä miettinyt tänään. Aika vaan hujahtaa, meikä nauttinut eläkepäivistä koko sydämestä enkä kertaakaan kaivannut töihin, yritän pinnat näistä vähistä kotitöistäkin. Paljon retkeillyt, käynyt eri seuroissa, kerhoissa ja välillä maalla rauhoittumassa. Neulonut sukkia, pelannut farmipeliä sitä lasten lapsellista ja jopa kirjojakin lukenut tosin hitaasti mut varmasti. Meneillään Mary Berg, Päiväkirja 1939-1944.Googleta niin näet mistä kertoo.

Eilen olen Jaana Pölläsen konsertissa Liperin kirkossa. Jaanaa kannattaa mennä kuuntelemaan, hän on aito evankelista, jotenkin Eliina Heinosen tyylinen. Muistetaan Eliina rukouksin, monethan tietää hänen tilanteensa.

Ollaan Jumalan täsmähoidossa luottaen hän vahvistaa, opettaa ja neuvoo meitä.
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1275
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja rine » 06.04.2019 17:43

Hiljaista on, vai eikö kuule korvat karvaiset askeleita ovelta :o
Meillä on yli 10 astetta lämmintä aurinko paistaa ja haget hupenevat vauhdilla.
Ihanaa ja valoisaa, mutta kyllä se nukuttaakin, kun vai istahtaa puuhiltaan jo silmät luppaisee.
Hakemus toiselle työnantajalle on vetämässä, palkanmaksaja vaihtuu.
Ajattelin lähteä pyörällä tyttären luona käymään, mies seuraa jääkiekkoa josta en jaksa innostua.
Mutta teille kaikille siunausta elämäänne ja virkistävää kevään odotusta.
Avatar
rine
 
Viestit: 1705
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 08.04.2019 09:19

Minä odotan Herraa, kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua. Tunne on tuttu sairaanhoitajille yökkövuoroina, ja muille vartijoille. Mekin, naiset, olimme aikanamme vanhan tsekkiläisen pyssyn kanssa vartiossa kymmenestä illalla kahteen yöllä tai kahdesta yöllä kuuteen aamulla.
Tuntuu kuin olisi saanut yhden viikon lisää!!!!!! Tunne johtuu siitö, että naapurini luuli seder pesahin eli täkäläisen pääsiäisillan olevan tänä perjantaina ja minä siinä sivussa. Mutta eilen selvisi että oikeasti se onkin vasta ensi viikola, eli samaan aikaan kuin ns kristillinen pitkäperjantai.
Teillä jo lumet kovaa vauhtia sulavat, fbssä ollut kuvia sinivuokoista, vahan aikaa sittenoltiin samoissa lämpötiloissa, mutta eilen oli plus 23, tänään 21, huomena taas vähän nousee, sitten taas laskee ja antaa enkä vimeisiö sateitakin tältä keväältä.
Kevät näkyy siinäkin, että kaikki mahdolliset puutkin kukkivat ja terassini lattia ja muutkin lankut siinä keltaisina :) :) siitepölystä. Pitäisi varmaan lähipäivinä uhrata vettä ja suihkuttaen puhdistaa ne siitepölyt pois.
Ihnanaa, että on lämpimäpää ajatellen Evaa ja muista maassa olevia turisteja. Ja no, kyllä siitä jo itsekin nauttii harvinaisen pitkän ja kymän talven jälkeen.
Nyt odotellaan uutta kukkloistoa ilman lämpenemisen myötä. Pestään pyykkejä, talvivaatteita aletaan panna pois näkyviltä kaappeihin.....
Pysytellään Jumalan rakkaudessa.....ja antakoon Herra huomisissa vaaleissa Israelille mielensä mukaisen pääministeriehdokkaan. :)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1146
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja rine » 08.04.2019 21:00

ELIINAN KIRJE, SIUNAUSTA HÄNEN JA TEIDÄN ELÄMÄNNE!
Rakas lähettäjäni!
Olemme asuneet tuossa yläoikealla näkyvässä osoitteessa jo yli 17 vuotta, mutta yhä meille tulee postia entiseen
osoitteeseen saman kadun varrella. Ihmeellisesti ne kuitenkin löytävät perille. Posti on tottunut siihen,
että meillä todella luetaan kirjeitä.
Myös entisen kotimme nykyinen asukas on sukunimeltään Heinonen. Pari kertaa hän on tullut meille hirveän
vihaisena: ”Etkö sinä nyt saa muutettua sitä osoitettasi?!” Ei se ihan vielä ole onnistunut täysin. Kiitos siitä,
että jatkossa lähetätte postit oikeaan osoitteeseen. Meillä ei ole sähköpostia eikä muitakaan hienouksia, koska
olemme jo niin vanhoja emmekä niiden päälle ymmärrä.
Tähän alkuun haluan kertoa eräästä ihanasta viestistä. Sain sen äidiltä, joka ei ollut löytänyt kirjeistäni oikeaa
osoitetta. Viestissä sanotaan näin: ”Tyttäreni 4 v katsoi TV:stä Eliinan testamentti -ohjelmaa ja sanoi yhtäkkiä:
’Voisin kuunnella tota tätiä koko päivän. Sillä on niin lempeä ääni.’ Terkkuja Kati-äidiltä!”
Luitko nyt, Kati, tuon kirjeen yläreunassa olevan osoitteen? Sinulla on ihana tyttö ja sillä on hyvä maku. En ole
ikinä saanut näin rohkaisevaa palautetta näin pieneltä katsojalta. Anna tyttärellesi oikein iso pusu molemmille
poskille siltä tädiltä, joka puhuu telkkarissa. Ja nyt, jos olet huomannut osoitteeni, olisi tosi kiva kuulla tyttäresi
nimi ja saada hänestä vaikka pieni valokuvakin, jos sellainen sattuu löytymään. Olisin siitä tosi iloinen. Kiitos
viestistäsi!
Sinä, joka olet sellainen, että – samoin kuin minä – rukoilet silloin, kun saat kirjeen, ja muulloin se unohtuu,
olet ihan yhtä tärkeä kuin se, joka rukoilee aamuin illoin. Jokainen rukous merkitään Jumalan kirjoihin ja jokaisella
rukoilijalla on se oma tehtävänsä. Muista siis, että tuetpa minua millä tavalla tahansa – tai jos tunnet itsesi
heikoksi ja huonoksi: Jumala on sinut nostanut
minulle matkatoveriksi. Sen takia jokainen
on tärkein omalla paikallaan.
Kun olin noin 42-vuotiaana aloittanut työt
KRS:ssa, sain kulkea muutaman reissun Lemisen
Ekin mukana kuulemassa hänen puheitaan ja
sitä viisautta, jota Jumala oli hänelle vuosien
mittaan antanut. Kerran sanoin hänelle, etten
osaa rukoilla. Eki kysyi: ”Ajatteletko milloinkaan,
mitä sille ja sille ystävällesi kuuluu?” ”Tietysti
ajattelen”, minä vastasin. ”Se on jo rukous.”
Tuo Ekin vastaus tuli minulle niin kohti – kirkkaana ja selkeänä – ettei minun ole sen koommin tarvinnut miettiä,
mitä rukous on. Se jäi niin tiukasti päähäni, että joka kerta, kun pohdin jonkun ihmisen kuulumisia, rukoilen
saman tien hänen puolestaan. Toisinaan myös soittoo pirrautan. Enää en lähetä kortteja, koska kukaan ei saa
selvää käsialastani – en minä itsekään. Sinullekin on varmaan joskus tullut mieleen, että mitähän sille Heinoskalle
kuuluu. Se on jo rukousta. Olet silloin hommasi hoitanut.
Jokin aika sitten kävin taas syöpälääkärillä. Tutkimuksissa oli havaittu, ettei isoja syöpäpesäkkeitä ollut ilmaantunut
lisää. Pieniähän me emme edes halua nähdä – siitä olimme lääkärin kanssa ihan samaa mieltä. Sieltä lähdin
saman tien kolmanteen sytostaattihoitoon. Se aiheutti minulle niin rajuja sivuvaikutuksia, että jouduin taas
sairaalaan enkä muista parista siellä viettämästäni päivästä juuri mitään. Minulla oli niin kauhea ja tuskainen
olo, että toivoin vain kuolevani pian ja pääseväni pois.
Jatkuu 1.4. – eikä tämä ole aprillipilaa
”Päästä viesti valloilleen…” Olin rukoillut, että hoitoani jatkettaisiin vain sillä lääkkeellä, jota sain edellisen syövän
aikana. Se tehosi silloin hyvin, enkä saanut siitä minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Noita muita myrkkyjä en
enää halunnut, vaan olin päättänyt, että mieluummin elän jäljellä olevan ajan vaikka kokonaan ilman hoitoja.
Nyt 15 minuuttia sitten sain puhelun lääkäriltä. Kolme heistä oli pohtinut yhdessä tilannettani ja tullut yksimielisesti
siihen tulokseen, että hoitojani jatketaan pelkästään sillä vanhalla lääkkeellä.
Minulla on äärettömän hyvä ja iloinen olo – itkettää ja naurattaa yhtä aikaa. Tuntuu siltä kuin elämä olisi vasta
alkanut. Kunhan tässä vielä muutaman päivän toivun, uskon jaksavani tehdä jonkin verran töitä tässä Kuopion
alueella. Olen siis käytettävissä, jos pyyntöjä tulee.
Viime lauantaina olivat Juhan aloitteesta järjestäneet Männistön kirkkoon mahtavan tilaisuuden minun läksiäisikseni.
Reilut sata henkeä oli tullut mukaan. Paikalla oli myös TV7. Kolmen aikaan iltapäivällä ihmettelin, miten
pystyisin puhumaan, kun henki ei meinannut kulkea. Kun tilaisuus sitten kuudelta illalla alkoi, minulla ei ollut
sen suhteen minkäänlaisia vaikeuksia – eikä ole ollut sen jälkeenkään.
Olen tavattoman kiitollinen kaikesta siitä työstä, jota tuon illan hyväksi oli tehty. Siellä oli mahtavan hyvä olla!
Heikki-pappi oli savustanut meille kuhaa. Kun tilaisuuden jälkeen pääsimme sen kanssa kotiin, pian olivat pelkät
ruodot jäljellä…
Olen levollisella mielellä ja kiitollinen jokaisesta päivästä – tai niin kuin olen joskus sanonut: jokaisesta hetkestä,
jonka elin. Erityisen kiitollinen olen sinusta, joka loppuun asti kuljet minun ja perheemme rinnalla. Näin
mennään eteenpäin sen aikaa kuin Jumala hyväksi näkee.
Iloitsen siitä, että monet teistä ovat jo ilmoittaneet minulle jatkavansa Kristiinan lähettäjinä sen jälkeen, kun
minä olen lähtenyt töihin tuonne ylemmälle taholle Matti Karin ja Ulla Halttusen seuraan. Kristiina on ihana
ihminen, ja hänet valitessasi teet hyvän ratkaisun. Tästä eteenpäin saat hänen lähettäjäkirjeensä aina tämän
minun kirjeeni mukana.
Mennään kohti kevättä. Ihmetellään Jumalan luomistyötä ja ennen kaikkea sitä, että joka aamu on armo uus –
jokaisen meidän kohdalla. Siihen rauhaan, joka kestää iankaikkisesti, haluan jättää sinut ja kaikki rakkaasi. Pyydän
myös, että nyt, kun Lahtisen Elina tekee kirjeeni
sanelustani, siunaat myös häntä ja hänen
puolisoaan Mikaa Jumalan heille antamassa
työssä. Mika tekee KRS:n draamatyötä Tarinoiden
majatalossa.
Rakkain terveisin,
P.S. Voit kuunnella minua netissä osoitteessa
www.youtube.com. Laita siellä hakusanoiksi Eliina
Heinonen, niin löydät useita puheitani.
Avatar
rine
 
Viestit: 1705
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 11.04.2019 10:27

:) Menossa tapaamaan Annukkaa, Ilanaa, Leaa ja viettämään naapurini Eevan synttäreitä, tarjoaa kai pizzaa ja jätskiä, kahvia....
Ja Annukalle vien Eevvan tuoman mämmin. Ja vaikka se iiiihanan hyvää on, niin ei tarvitse enää tuoda. On painavaa ja erikoisesti pakattavaa... eikä tule käsitavarana....liiikaa vaivaa. ;) Mutta oli ilo tavata Evaa ja muutamaa muuta naista, harvinaisia turisteja, kun heillä oli jopa aikaa tulla juomaan kaffeet!!!!!
Täkäläisissä uutisissa edellen koko ajan vaalitukokdia ja hallituskoalitiota siinnittelvasta Likud puolueesta. Kaikki messinaaniset eivät pidä siitä, että sisäministeri ehkä taas sellainen uskonnollinen, joka messiaanisia vastaan.....
KIrjoittamisiin. :)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1146
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja amanda » 11.04.2019 14:10

On taas kiva kirjoittaa kun takatalvi meni ja aurinko jälleen paistaa. :D
Olen ollut sisätiloissa, kaihileikkaus estää minua nyt ajamasta autoa, usein myös pitää tiputtaa lääke tippoja ym. Alkuun en osannut tiputtaa silmään se meni poskelle, lapset kävivät vuorotellen auttamassa no sitten vähitellen opin silmäänkin laittamaan. On ollut vaikeuksia sopimattomien lääkkeiden kanssa, :cry: vaihdettiin uutta, nyt odotetaan sopiiko ne. :roll: Kiva on kotonakin olla, katsella kirkkain silmin asuntoa ja nähdä likaa siellä ja täällä rätti käteen ja siivoamaan vähän kerrallaan.
Puhelujakin olen soitellut tavallista enempi. Ensiviikon alussa lupasivat että saan taas ajaa ja aika hyvä on näköni jo nyt, silmälasien kanssa tulen näkemään varmaankin hyvin, nyt ei vanhat lasit sovi ollenkaan. Tälläisiä nämä mummelin tiedot tällä kertaa.
Hienoa on että voi uskoa, ainakin joku lukee, kiva että meillä on tämä pieni porukka. :P
TV7 ja RADIO DEI ovat olleet hyvää seuraa. KIITOS JUMALALLE NIISTÄ :!:
Avatar
amanda
 
Viestit: 343
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja pappa » 11.04.2019 22:22

Amanda opettelee näkemään...
Niin kai minäkin varovasti välillä katselen silmällä ja toisella, onko kaikki kunnossa. Pari - kolme viikkoa sitten kiireesti lähettivät silmäpolille, kun suorat viivat meni mutkille ja kiirastorstaina kuvaillaan uudestaan, onko verkkokalvon pahka oiennut vai tuleeko asiaa Helsinkiin. Jotenkin säikäyttelee tällaiset äkkinäiset häiriöt tai vammat ja vakuutus ei korvaa.
Herran käsissä ollaan kuitenkin ja koettelemukset laittaa enemmän pysähtymään ikuisten asioitten ääreen.
Avatar
pappa
 
Viestit: 355
Liittynyt: 05.03.2015 23:55

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 13.04.2019 14:20

Pikaterveiset sapattikokouksestamme. Kun ensi sapattina pn pesahin eka paiva, silloin ei kokouksta meillä joten nyt puhuttiin pääsiäisestä. Uudelta tuntunut asia siinä oli, että aiemmat vitsaukset kpskivat Egyptiä yleensä, mutta i Goosenin maakuntaa, jossa israelilaiset asuivat. Mutta veren siveleminen ovenpieliin koski myös heitä, kutakin perhettä henkilökohtaisesti. Niinkuin nytkin usko on henkilökohtaien itse kullekin, ei kuuluminen johonkin ryhmään, kirkkoon, kansaan.....
Ja sittren myös siunattiin yksi nuori mies, koska oli menossa armeijapalvelukseen. Että saisi olla valona ja todistuksena soiellä toisten nuorten joukossa. Tämä voisi olla Suomenkin seurakunnissa hyvä asia, jos sen uskovat nuoret siunattaisiin tuota palveluaikaa varten, eikö?
Kaihijutut Amandalla ja Papalla ajankohtaisia, Amandalla jo paremmalla puolella. Papalle Jumalalta sitä ettei mitään pahaa olisi tulossa....
Ja kaikile muillekin muistutu, että Meillä on Vapahtaja, joka rukoilee puolestamme....ja me omaistemme puolesta. :)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1146
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja rine » 13.04.2019 17:50

Kiitos terveisistä sapattikokouksesta Tiinalle.
Keittelen kaalikeittoa ja pian saunaan kylpemään
siinä se lauantai sujahtaa.
Huomenna äänestämään, tätä elämän arkea tällä hetkellä
viimeiset 7 työpäivää jäljellä.
Pappa sanoi että koettelemukset pysäyttävät meidät ikuisten asioitten ääreen,
tämä on totta ja koettelemuksissa rukoukset ja sanan tutkiminen lisääntyvät.
Muistan rukouksin Papan silmäasiaa, meju ja evakin laittanevat viestiä.
Jumalan rauhaa teidän elämäänne!
Avatar
rine
 
Viestit: 1705
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja Eeva » 19.04.2019 09:05

"Ahdistetu saavat kuulla
Hän on kuollut ristinpuulla,
jotta emme hukkuisi.
Voiton sai Hän kuolemalta,
murtui syyllisyyden valta,
joka meitä ahdisti.
Sydämestäni nouse lauluni:
VAPAHTAJANI ON HÄN!
On niin iloinen olo, kun sai käydä Israelissa ja tavata Dina. Harmi, kun ohjelmat niin, että Annukka en tavannut. Muistimme ilolla hymyilevää ystävää.
Meillä oli villi matka. siinä mielessä, että mikään toimisto ei sitä järjestänyt. Majapaikkakin vaihtui. Meitä viisi naista nukkui samassa huoneessa. Yksi kaarevassa varavuoteessa. Tutustuttiin oikein kunnolla. Ennestään en tuntenut kuin yhden.
Oli rukousyhteys ja saimme siunata Israelia. Pidin vielä porukalle tuolijumppaa. Retkeilimme paljon Samariassakin kävimme, vanhainkodilla; Johannes Kastajan kirkolla, paikoissa jne. Jadin matka oli paras. Kaikki "tuvan" naiset halusivat mukaan ja Dina teki oikein ruokkimisihmeen, kun kaikille tarjoilut järjesti. KIITOOOS! Kävimme myös Anjan ja Syväntöjen haudalla ja Anjan muistoksi lauloimme:" Lähde Jumalan pulppuaapi"
Miehellä oli "hoitajia", kuulemma riittävästi, kun koko nuoriso muutti hoitamaan. Tilasin heti tultuani hänelle ajan kaihileikkaukseen. Pääsee heti 29.4, kun tulee Peurungasta.
Eilen olin lähikirkossa ja tänään aiomme viettää hiljaista päivää. Nuoriso tulee sitten ja menen isolle kirkolle Pääsiäisyönä jakamaan ehtoollista.
Siunattua Pääsiäisenaikaa kaikille!! :) :) Ilo kuulla teistä!
Eeva
 


Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron