tuumis

Tammikuu

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja pappa » 12.01.2018 20:52

Eläkeläisten kiireistä puhutaan ja ehkä niille nauretaankin. Aikanaan ikääntynyt maanviljelijäystävä sanoi olevansa "tilanhoitaja", eli viettävänsä aikansa pedin pohjalla. Näitä kai ne kiireet alkaa enenevästi olla.
Tänään vain huomasin, että taitaa kiirettä olla työikäisilläkin, esimerkiksi seurakuntien papeilla. Seurakuntia yhdistetään ja samalla tekijöitten määrää karsitaan. Tultiin näin "lahkolaiselta" kysymään, että tarvittais apua, kun kirkon papit ei kerkiä hoitamaan toimituksia. Muutenkin tuleva "Ekumeeninen rukousviikko" tarjoaa menoja hengellisiä tilaisuuksia kaipaaville neljässä paikallisseurakunnassa paikkakunnallamme tulevalla viikolla.
Mitä tähän osaisi sanoa?
Kun on joutilas, tai nostoväkeen kuuluva, sitä voi pyytää täyttämään kiireisten jättämiä aukkoja.
Pitäiskö tästä olla ns. rinta rottingilla? :twisted:
Avatar
pappa
 
Viestit: 352
Liittynyt: 05.03.2015 23:55

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Eeva » 14.01.2018 10:10

Papalle peukkua ja rohkeutta! Kun aitoja kaatuu, taivaassa iloitaan ja sinulla on Sana, joka löytää oikean kuulijan. Usko tulee kuulemisesta. :) :)
Tässä ihmettelen, kun kello jo aamussa. Eilen olin Äänekoskella asti Israel tilaisuudessa. Siellä suomenruotsalainen puhui antisemitismin synnystä ja syistä. Oli siinä nielemistä. Nythän tulokset ovat nähtävissä. Toinen kertoi Israel marssista, joka on Helsingissä. Marssille tuli jo ilmoittautuneita. Täytyy harkita. Hintakin vain 10 e, jos 50 lähtijää. Löytyyköhän näin paljon. No, ei epäillä.
Me saimme vieraaksemme ystäväperheen, jonka vaimo on ollut hyvin pitkään hoitokodissa. Vaimo on mainio. Oli teettänyt itselleen "omenavarkaan " puvun, sellaisen haalarin, jossa on isot pussilahkeet. Sopii mainiosti pyörätuolissa istuvalle vaikka ei taida mennä varkaisiin. Hän katsoi kaikki joulukoristeet ja erityisesti seimet tarkkaan. Oli iloinen, kun pääsi retkelle. Hän kovasti kaipaa vaihtelua. Joitakin sanoja ja jopa lauseita ymmärsin.
Entisellä työpaikallani olen käynyt jo parissa jutussa. On se arkkitehdin unelma. On tehty niin upea koulu. Siellä on hiljaisia huoneitakin. Siellä joku konetta käytti ja joku oli viltit korvissa. Taidetta on ja löhöpaikkoja paljon. Sinne muutti tytönpojan luokkakin vuoden vaihteessa.
Meillä oli Ullan kanssa marjasoppaoperaatio. Syntyihän siitä soppa ja Ulla puuron kanssa söi. Lounaaksi on kyllä yksipuolinen.
:) Illalla on Tuomasmessu ja lupauduin esirukousjohtajaksi, peruutuksen tilalle. Aiheena on Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Rukouksesta ei unohdeta Israelia.
Nyt alkaakin sitten "reikäleivät ja härkäviikot". Mitähän se meille itsekullekin tuo?
Nyt puuron keittoon.
Kirjoittamisiin!
Siunausrutistua kaikille!
Eeva
 

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 14.01.2018 11:49

Lainaanpa tässä Papan sanoja tilanhoidosta. Viikon olen nyt tullut tehneeksi sitä juuri, ollut petissä. Jonkinlaista flunssaa.Ei se kyläl' sitä petissä olemista välttämättä olisi vaatinut, mutta helponta oli niin. Nenä vuoti, silmät vuoti, tirskutti Mitäpä siinä muutakaan olisi voinut.Piti vain sanoa, että muilekin kun armos annat, luoksein ennättäy.....Ohi älä käy.
Yhtenä päivänä sentään oli sen verran parempi olo, että mentiin katsomaan Ahuva ystääväämme vanhainkotiin..Istui pienenä myttynä rullatuolissa, pienentyneenä, laihtuneena. Ja kun ei kuule mitään. On tasinnut heprea nyt hävitä, puhui suomea kovin hiljaisella äänellä. Emme tainneet aina ymmärtää tpoisiamme. Kovasti yritteli nousta siitä tuolista ylös, mutta hoitajat sanoivat ettei hän saa tai voi nousta.Hetkeksi nousi hymy kasvoille kun kirjoitin siihen rihvelitauluun, että aijai ja voivoi, mutta nousta et saa. On hän kyllä jo valmista viljaa korjattavaksi taivaa aittaan.
Niinpä, emme kukaan tiedä, miten kauan ja missä tilanteesssa Jumala täälläpitää.
Mutta aikamme ovat hänen kädessään, ja myös tosiaan mikä on vielä tehtävämme täällä.
Viikolla oli kaunista, nyt taas tuulta ja tarpeellista sadetta.
HYvää alkavaa viikkoa kaikille.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja pappa » 14.01.2018 16:46

Tiinan maassa varmaan sadetta kaivataankin. Täällä taas kosteutta on yli oman tarpeen ja vesistöjen pinnat liiankin korkealla tilastojen mukaan. Pieni pakkanen olisi poikaa tässä vuoden vaiheessa ja ehkä hillitsisi noita virusaaltoja A:ta, B:tä ja mitä RS:iä niitä onkaan. A-virusta viime talvena sain kokea mutta eihän se auta B:tä vastaan?

Venäläistaustaisen Lavrentshokin (?) perheorkesterin musisointia lähden kohta kuulemaan. Muistelen joskus ennen Suomen kansalaisiksi pääsemistään heitä kuulleeni mutta porukka on sen jälkeen kasvanut käsittääkseni parilla musikantilla.

Tulevalla viikolla lääkäri suorittaa vuosikatsastuksen. "Päästökokeissa" piti käydä jo ennalta, sisältäen sydänfilmiä, laboratoriokokeita ja röntgeniä. Annetaankohan vielä millaisia köpöttelyennusteita alkavaksi vuodeksi. Vuosi sitten suositeltiin voiteluaineremonttia, jonka olen toteuttanut ja katsotaan nyt onko kolesteroliarvot parempaan päin.
Avatar
pappa
 
Viestit: 352
Liittynyt: 05.03.2015 23:55

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 17.01.2018 22:08

Sitä kaivatytua sadetta on nyt alett taas saaada, ja sitä emme, useimmat valita, vain sitä kylmyyttä,mitä se tuo mukanaan. Nyt värjötellään patterin vierellä tai piton alla.
Tänään alkoivat myös ennakkovaalit täällä, mutta ei näytä olevan sopivia kyytejä, että jaksaisi mennä, joten ehkä jää menemättä. :(
kuuntelin äsken Patmoksen ojelmaa, jonka otsikko oli Vaivaisen valitus.......mutta ei se kokonaan sitä ollut.....luettiin psalmia 126.....oli suumme naurua täynnä.....riemua täynnä......Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan.....Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaa.....saadaan otta myös itsellemme.
Joku sanoi täällä whatsupissa että Jerusalemin lumisade peruutettu.......toinen lisäsi, ettei kai ihan vielä....Kenpä tietää, saapas näkee eli saapa nähdä :roll:
Mantelipuut ovat jo kukassa, tiedän, mutta näinvain nuppuja viimeksi. Mutta vihreää on kyllä. Sitä se talvi täällä on.
Terveit' tietoja Papalle ja kaille muillekin. Isän hoitoon. :)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja pappa » 17.01.2018 23:15

Lumisade tuonut hyötyliikuntaa täällä monelle. Toiset valittaa siinä paitojen kastumista ja jotkut odottelee sateen loppumista. Kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään, vaikka kevät ei vielä vapauttanekaan urakasta.
Kolme erilaista kristittyjen ykseyden rukousviikon tilaisuutta on takana ja kaikki sisällöltään erilaisia. Vielä on torstain tilaisuus Vapaakirkossa, johon on tarkoitus suunnata, vaikka oletan sen olevan kaikkein perinteisin ja "tavallisin. Meillä tuo huomenna 18.1. alkavaksi määritelty "rukousoktaavi" on jo päättymässä".

Mantelipuut kukassa, onkohan tuolla jonkinlaista hengellistä ja sisällöllistä yhteyttä vielä Aaronin sauvan kanssa israelilaisten elämässä?
Avatar
pappa
 
Viestit: 352
Liittynyt: 05.03.2015 23:55

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 18.01.2018 12:30

No en kyll' tied' Aaronin sauvasta, mutta sana sanoo, että Herra toteuttaa sanansa lupaustensa mukaan, siitä kertoo tuo mantelinkukka. Ja sana myös sanoo, että vaikka he olisivat uskottomat, Jumala armahtaa, palauttaa luokseen, kuten meidätkin.
Opiskeluaikana oli joskus rAhat lopusssa ja silloin lähetin isälleni kortin jossa oli erään virren numero, ja säkeen numero. Enää en muista numeroa, mutta siinä sanotaan....mätuhlailin
kuin pohjaton
ois aarre mulla ollut
nyt olen paljas alaston
on maksupäivä tullut.....
ja taas päästiin eteenpäin.
Olen nykyisin sanonut, etä tunnen itseni rikkakksi, ja niinpä vain ostelin mitö piti, viimeksi tuon paremman tuolista sängyksi muuttuvan......rupesin jo miwettimään, että mitähän tilillä mahtaa olla, onko nollilla. No ei ihan, mutta kun talo pani uuden vesipöntän katolle, siis lvedenlämmitysjutun, vain minun kahta huonettani varten, niin meinasin jo kauhistua.. Onneksi viel' kaikki hyvin, mutta hyvä ettei suuria menoja ole tällä hetkellä tiedossakaan.
On Jumala kuitenkin pitänyt puntit tasoissa, kiitos hänelle.Paitsi sähkölaskut lämmityksestä...... :)
Olen ollut sotaisissa tunnelmissa. Ylessä on ollut monia juttua Suomen kansalaisodan ajoilta, ja myös lukemeni kome kirjaa kertoivat niistä Ylessä haastateltiin niiden kirjpjen kirjoittajaa ja kävi ilmi, että kirjat hänen omasta suvustaan. Eikä hän vieläkään ollut sujut niiden tapahtumien kauheuksien vuoksi.
Tuosta sodasta on jo 100 vuotta, ja katkeruutta suvuissa edelleen. Holokaustista on vain n. 70 vuotta, ja juutalaisia tuhotiin nuo n.6 miljoonaa.......miten jotkut voivat sanoa, että pitäisi jo lakata puhumasta niistä?
Ovat nämä elinpiirimme niin erilaiset meillä tuumislaisilla. Mutta Herra meitä kaikkia armahtakoon ja siunatkoon.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja amanda » 20.01.2018 19:43

Eilen kirjoitin mutta ne sanat joku nielaisi.... Täällä on ollut mukavia talvi kelejä pientä pakkasta ja kuivaa. Puut ovat usein huurassa ja aurinkokin näkyy välillä. Lapset voivat lasketella rinne pihassa pyllymäkeä. Kaksivuotias näytti kuin suurtakin ihmettä lunta hanskassaan. Lapset antavatkin elämääni vipinää, kun pari tuntia silloin tällöin äitiä tuuraa tuntuu että on tehnyt jotakin, eikä ole aivan turhaan noussut tänään sängystä ylös. Päivät ovat jo pidentyneet matkaamme taas kevättä kohti. :D
Tiinan kirjoituksessa vilahti Ahuvan kuulumisia kiitos niistä. Eeva taas ystäväni Ullan elämän tapahtumia. En ole enää saanut puhelimella yhteyttä. Monia ihmisiä on jäänyt kaipaamaan, odotamme että kerran Taivaan kodissa tavataan. Olemme vain matkalla kotiin , IHME TAPAHTUI, juuri kun kirjoitin, tietokone lisäsi kaksi kertaa sanat: "Nähdään pian!" :o
Olkaamme toivossa iloisia, ahdistuksessa kärsivällisiä. Kuulumisia odottaen amanda.
Avatar
amanda
 
Viestit: 335
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja rine » 21.01.2018 15:05

Kiitos uskollisille kirjoittajille, samalla kun tänne kaipailee kuulumisia,
myös heiltä jotka harvemmin kirjoittavat, on se rukous Herran puoleen.
Hän tietää ilomme ja surumme aiheet haasteet joita elämä tuo tullessaan,
mutta mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta:

Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;


Minun arkeni on työpaikalla ja erikoisesti nyt on ollut haastavia tilanteita siellä.
Iloa tuo Toivo poika, joka kehittyy uskomattomalla vauhdilla, vaikka viikoittain näemme.
Nyt jo ryömii pitkin lattioita ja eilen tuli video jossa otti vauhtia keinuhevosen selässä.

Täällä on ollut pakkaskelejä lunta satelee hiljakseen, kaunis talvinen maisema.
Siunausta teidän elämäänne, kaikessa saamme turvautua Herran sanaan:
Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja pappa » 21.01.2018 15:57

Kohta lähden kuuntelemaan pappia, joka tuli seurakuntaamme siinä vaiheessa kun aloin hellittää työvastuita seurakunnassa. Oli aiemminkin jo ollut puoliaikatuuraaja, kun sain pitää ns. vuorotteluvapaata. Jotenkin yllätti, että tuosta on jo kulunut lähes 15 vuotta, enkä vieläkään oikein osaa pitää itseäni "pappana" tai eläkeläisenä, vaikka olen jo kauan valmentautunut hidastamaan, joka on tämän hetken muotisana. Nyt alakerrasta joku huuteloo, jotta pitäis kai lähteä. Siis kirkkopuku päälle ja menoksi.

Siunausta teille!
Avatar
pappa
 
Viestit: 352
Liittynyt: 05.03.2015 23:55

EdellinenSeuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa