tuumis

Helmikuu

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja pappa » 13.02.2017 23:44

Rine matkaan lähdössä? Siunaus olkoon matkassasi ja samoin Evallakin.
Mitäs me paikallamme pysyvät muuta kuin katselemme täällä kevään saapumista arkemme keskellä. Kyllä täälläkin vähän kyselyä oli, josko lähtisin Tampereelle parin viikon kuluttua, mutta ensituntuma on, että pysyn kotona tämän talviloma-ajan tietämissä.
Alfakurssi näin maanantaisin arjen vaíhtelun tuojana. On mielenkiintoista keskustella alustuksen pohjalta uskonelämän perusasioista pienissä ryhmissä kahvin kera, kun ensin syöty sopat tapaamisen aluksi.
Uusi pappi aloitti seurakunnassamme ja näyttää olevan tuntuma vanhojen kaavamaisuuksien purkamiseen. Ehkä varsinkin nuoria ajatellen hyväkin asia.
Avatar
pappa
 
Viestit: 352
Liittynyt: 05.03.2015 23:55

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 14.02.2017 12:49

Mihin lienee Eevan yksityisviesti hävinnyt, ei löytynyt, mutta nyt taisin saada muuta kautta uutta viestiä.
Edelliset vieraat saivat nauttia kauniista säästä, nyt sitä vettä on sitten tullutkin, kiitos Herralle. Ja kiitos siitö, että kun oli pakko lähteä liikkeelle, silloin ei satanut, selvisi kuivana kotiin.
Meinasin saada kivan, mustan toppatakin, sopivan piteuisen ja sopivan simppelin, mutta olikin sen verran pieni,että vaikea saada käsiä hihoihin, joten pitkin hampain menee eteenpäin jakeluun. Tulihan se kirkkaan vihreä,suurempi, vähän iiankin suuri. Parempi näin.
Tulevia vieraita odotellaan edelleen, kunhan Jumalan aika on. Kaikki aikanaan.
En minä sapattina pelkää netin avaamista, ei vain aina tule tehdyksi, avaan milloin mitenkin, ja milloin mitäkin sieltä eli aina ei muista katsoa kaikkea......vanhuudestako johtunee.
Eilen olin vähän aikaa kokouksessa, jossa puhutiin koreaa, ranskaa, hepreaa. Oli menoa ja meininkiä, varsinin eteläkorealaiset kovasti karismaattista väkeä. Jeesus tuli ylistetyksi.
Hyvää ystävänpäivää, täällä sitä sdanotaan rakkaudenpäiväksi, tarekoittavat romanttista sellaista enemmänkin. Jätän sennuoremmille., ystävyys riittää minulle.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja amanda » 15.02.2017 14:22

Ihana aurinkoinen päivä tänään, kirkkaus tuntuu oudolta, mutta se piristää kummasti. :D Olemme taas ylittäneet pimeän talvi sydämen, kyllä nämä vuoden aikojen vaihtelut ovat ihan mukavia, vaikka synkät pimeät ajat käyvät voimille, moni ottaa liput ja lentää aurinkoon jos on mahdollista. Matkaan onkin lähdössä Eeva ja Mejukin, Herra olkoon siunaamassa matkanne. :)

Joku päivä laskin kuinka monta kertaa olen matkustanut Israeliin, muistin 20 matkaa, asunut olen siellä noin 12v. Israelista tuli elämän tehtäväni. se on suuri kiitoksen aihe. Kun lopullisesti palasin Suomeen, mieheni jatkoi Israel työtä Suomessa, hänen työtään olin tukemassa oman työni ohella. Eilen Raamattu piirissä tajusin kuinka Sana tulee eläväksi, kun on saanut nähdä niin monet paikat joita Raamattu kertoo. Tästä kaikesta kiitos Jumalalla, Hän on vienyt, johdattanut minua syntistä ihmistä.

Tiinalla on ollut nyt vieraita ja uusia saa tulla, kiitos Ilanan terveisistä hän oli siinä ensimmäisessä Karmelin ryhmässä v.62, siitä asti olemme tunteneet. Anteeksi että vanhoja muistelen mutta olen tullut siihen ikään että katselee taaksepäin. Nyt elämme Helmikuun loppua suunnittelen matkaa ystäväni luokse Jyväskylään. Tällä viikolla on teini tytön Vanhojen tanssit, olen saanut kutsun mutta e jaksa lähteä. :?
Olen odottanut mejun virkistäviä kirjoituksia hu huu :?: Oletko väsyttänyt itsesi hiihto laduilla :!: Kirjoitamisiin.....
Avatar
amanda
 
Viestit: 335
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja Eeva3VZFX » 16.02.2017 10:07

No, minäpä täällä. Eikä niin mukavin kirjoituksin.
Israelin matka jää. Mies sairaalassa ja sekä aivo-, että sydän juttu. Illalla vielä siirrettiin sydänvalvomoon toisesta valvomosta. Kyllä jo aiemmin oli väsymystä, ja lääkärin juttuja on kyllä ollut ja ainakin puhelimella.
Vakuutusyhtiö taitaa leimata meidät, kun taas maksettua matkaa takaisin pyydetään. Kyllä vielä edellisenä iltana osti netistä junaliput Helsinkiin ja olimme tytön synttäriaterialla.
En halunnut, kauan sitten sovittua juttua. Kantasolusiirron saanut tuli tarkastukseen ja olimme sopineet tapaamisesta. On se Suomen lääketiede mahtavaa. Tämäkin mies pääsee jatkamaan maanpäällistä unelmaansa, kivilinnaa. Oli jo jaksanut jatkaa vähän päivässä. Lääkärille oli sanonut, että on harrastanut telinevoimistelua, kun lääkäri hyvän voinnin salaisuutta kysyi. Linnan ensimmäisen kerroksen ympärillä on telineet ja niillä kiipeilee. Aika sisukas.
Naistenpäivillä sain ihanan yllätyksen. Olkaani koputettiin ja entinen opp. siinä. Toisen saman luokan opp. tapasin illalla Tuomasmessussa. Hän on vaihtanut ammattia ja on nyt suntiona pääkirkolla. Molemmilta on lapsi kuollut, toinen leukemiaan, toinen kuoli moottoripyöräonnettomuudessa. Paljon oli muisteloita ja jakamista.
:) :) Hyvää päivää tuumisystävät!
Eeva3VZFX
 

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 16.02.2017 15:28

Omat sanat eivät paljoa lohduta Eevaa, mutta Jumalan sana sanoo, että niinkuin on päiväsi, niin on voimasi. J todella päivä kerrallaan otettava, kun Herra tällaista sallii.Itse jouduin pari vuotta sitten peru,maan matkani Suomeen päin, enkä vielä ole sen jälkeen käynytkään. Odottelen aikaa parempaa, jos itä annetaan.
Kuuntelin tuossa Patmos radiota a tuli myös välillä STTn uutiset. Kerrottiin penkinpainajaisajeluista, abien siis, ja karkkien heitoista katsojille.
Kyllä alkaa tuntea itsensä arkeologiaan kuuluvaksi, kun omasta ajelusta on 61 vuotta, Lieksassa.Jotakin julis¨teita meillä kai oli, en enää muista, mitä. Ehkä niitä karkkejakin oli.
Nyt on ollut todella niin kylmää ja sateista, että ihan mielellään istuu paikallaan, jalat kuumavesipullon päällä ja kuuntelee jotakin tai lukee.
Olin saanut vanhan kirjan, vanhan ja vanhan, painettu 1990. Libanon, Kyynelten ja kunnian maa. Kirjoittajana englantilainen, joka oli siellä krisyillisessä työssä. Ajattelin sitä lukiessani, että emme varmaan kukaan osaa olla täysin objektiivisia näkemyksissämme. Tämä kirjoittaja näkipalestiinalaisten pyrkimykset oikeutetuiksi, ei koskaan mainnoinut sitä että Isralin hävittäminen on heillä perusajatus, miten se rauha olisi mahdolliasta näistä lähtökohdista. Ja itse näen varmaan taas liikaa Israelin kannalta, ehkä välillä unohtaen taValliset iohmiset, jotka haluaisivat elää tavallista rauhaisaa elämää. Miten heitä voisi auttaa, muuten kuin rukoilemalla heidän puolestaan?
Tämmöisin aatoksin kylminä päivinä, surkutellen pakolaisleireissä olevia kurjien olosuhteiden keskellä.
Kiittäen oista lämpimistä vaatteista ja lämmityksestä, vaikka ei se kovin tehokas olekaan.
Niin, ja kiitosmieli myös siitä, että tili ei ole nollilla tai miinuksella, whatsupista n.kee heitäkin olevan, joilla hätä kun tili ei tulekaan justsovittuna päivänä tilille.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja rine » 16.02.2017 21:01

Surullista Evan miehen äkillinen sairastuminen, matkan peruuntuminen tuo ylimääräistä puuhaa.
Soi kunniaksi Luojan
nyt, virsi kiitoksen,
tuon kaiken hyvän tuojan
ja suojan ainaisen!
Hän, Isä, rakkahasti
ain vaalii luotujaan,
ja kaiken taitavasti
hän ohjaa tuolta taivaastaan.

Hän säät ja ilmat säätää
ja aallot tainnuttaa
ja hyisen hallan häätää
ja viljan vartuttaa.
Hän onneen meidät ohjaa,
myös aikaan vaikeaan.
Sen rakkauden pohjaa
ken pystyy koskaan tutkimaan?

Siis kiitos, Herra taivaan,
kun lahjas meille toit
ja päivän työhön, vaivaan
taas puhtaan leivän soit.
Suo, että ilomielin
myös jaamme leipämme
ja sydämin ja kielin
sua lakkaamatta kiitämme.
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja meju » 17.02.2017 09:54

Postia ja leipää
Huomenta ystävät. Kaksi asiaa tuli mieleeni ja ekana jaan aamun opetukseni. Heti herättyäni ekana menen postilaatikolle hakemaan aamun lehdet parille naapurille jotka huonokulkusia, samalla tulee happihyppyä. Siinä kurkistarssa omaa tyhjää laatikkoa tuli mieleeni se elokuva " Postia pappi Jaakobille", hänhän oli sokea mies ja otti elinkautisvangin asumaan kanssaan joka luki hänelle postit. Koskettava tämän papin uskollisuus ja sattumaahan ei ollut miksi hän juuri tämän vangin oli luokseen ottanut. Esirukoukset kantavat ja näitä Jaakobbeja tarvitaan. Vaikka tyhjää on laatikkoni niin en saa luovuttaa enkä toivoani menettää.

Yhtenö aamuna söin ruisleipää ja tuli mieleeni kuinka usein kuullut kuinka paljon ihmiset lukevat Raamattua sekä sen " olen kerran lukenut läpi ja se riittää" Vaikka olen monta leipää elämäni aikana syönyt niin ei se riitä tämän päivän ravinnoksi. Ymmärsin kuinka tärkeää on taivaallinen leipä ja nimenomaa päivän annos. Mannaakin kerättiin päivän annos. Paljon uupuneita matkamiehiä hoippuen taivaltavat taivasmatkaa, olisikohan syynä että päivän leipäviipale jäänyt pöydälle ja luottavat olen niin monta leipää elämäni aikana syönyt. Oltiin pitkään uskossa olleet tai vasta löytäneet elämän tien niin sama ohje jokaiselle eikä entisillä eväillä pitkälle jaksa .

Tämmösiä aatoksia tänään :-) Eevalla oli ikäviä viestejä mutta tiedän he luottavat savenvalaajaan jonka kädet on ruukussa tiukasti kiinni muovaillessaan astoitaan. Tämä ajatus on itseäni lohduttanut kuinka Jumalan kädet on ylläni ja allani niin mitä pelkäisin. Uskovinakin meitä kohtaa sairaudet sekä monet koettelemukset mutta meillä on valtava toivo ja Pyhä Henki lohduttaja kuiskaa lohdutuksia taivaasta. Niinpä sanokaamne aina jHs = jos Herra suo. Välillä näytetään punaista valoa mutta kyllä vihreäkin alkaa ajallaan vilkkumaan.

Hurutellut olen siellä ja täällä pyrkien kohtaamaan ihmisiä eri paikoissa. Lauantaina lähden jHs Tohmajärvelle hel.srk. naistenpäiville js sit Martan kanssa käydään Venäjän puolella tankkaamassa. Oron naistenpäiville ilmottauduin päivänretkelle ja eri kerhoissa käynyt, hiihtämässä sekä uimassa. Eläkkeellä olo on tähän asti ainakin ollut kiitoksen aiheeni. Joskus pitää ihan nipistää itseään että onko tämä totta :lol:

Ihania olette te uskolliset kun tuotte postia tänne, olishan se kurjaa jos ei kuukaudessa olis kuin yksi tai kaksi "kirjettä"

Toivo ei saata häpeään Room 5:5 .
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja Eeva » 17.02.2017 10:14

:) Meidän täytyy olla halukkaita hankkiutumaan eroon
suunnitellusta elämästä, jotta voimme elää sitä elämää,
joka meitä odottaa. Joseph Campbell
..............................................
Luuletko
että sinut on hylätty
unohdettu
että huokauksiasi ei huomata
kun ahdistus on riistänyt
huuliltasi kaikki sanat
etkä osaa vastata
kärsimyksen asettamiin
kysymyksiin
...............
Tiedätkö
että sinut muistetaan siellä
missä varpusestakin pidetään lukua
ja missä kaikki pääsi hiuksetkin ovat lasketut.
Erkki Leminen
................
Tulkoon sinun valtakuntasi ja
tapahtukoon tahtosi niin .....
Matt. 6:10.
Tuleepa eteen lohdutustekstejä. Tuli eilen soitto mieheltä, jolle aioin soittaa, kun tiesin hänellä olleen jotain vastaavanlaista. Hän oli kuullut ja soitti.
En tunne varsinaista ahdistusta, kuten Leminen runossaan sanoo. Täällä syön Jaffoja ja sharoneita ja luen Ps. 84:6-7 Onnellisia ne, jotka kaipaavat Pyhälle matkalle. :)
Eilen mies sai tahdistimen ja siirrettiin teholta osastolle. Toivossa eletään. Eilen rukousystävän kanssa lounaalla ja hän ajelutti minua kaupoissa ja muilla asioilla. Halusi olla kuljetusapu. Oli se luxusta. Kaikki otetaan vastaan. Elihän se Paavalikin ääripäiden olosuhteissa.
:) Nyt aamupalalle ja se pitää ihan itse laittaa. Sitten SenioriFoorumin kokoukseen ja sairaalaan.
Sain lainaksi Antti Eskolan kirjan VANHUUS ja onhan siinä mielenkiintoista pohdintaa uskosta. Heti alkupuolella oli, kuinka hän jo alle kouluikäisenä oli alkanut lukea Raamattua, mutta kesken jäi, kun aloitti alusta ja sitten elämänsä oli kriittinen ja vasta professorikautensa jälkeen pohdinta jatkui.( Olikohan tuo nyt oikea tulkinta.)
Tapaamisiin :) :)
Eeva
 

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja pappa » 17.02.2017 23:07

Terveiset sinne Eevan miehelle sairaalaan. Eilen kyllä luin uutisen, mutta en saanut vastatuksi.
Avatar
pappa
 
Viestit: 352
Liittynyt: 05.03.2015 23:55

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 18.02.2017 10:39

Edelleenkin Eevalle ja puolisolle lohdullisia sanoja tulkoon eri puolilta. :o ja kaikista mielessä liikkuvista asioista.
Itse kerron kiitollisena, että ystävämme, josta kirjoitin rukousosiossa, on leikattu sairaalassa, tulokset lääkärit kertovat potilalle kunhan ne ovat selvät. Mutta ystävämmr on hoidossa, hyvällä,rauhallisella mielellä. Kunhan tiedämme tarkemmin voinnista, yritetään käydä häntä katsomassa. Me vanhat yritetään jaksaa käydä katsomassa toista vanhaa, ystävää. Ja rukouksin tosi monet muistavat. Hän on muuten Sha arei Tsedekin eli vanhurskaiden porttien sairaalassa, :roll: jossaitse aikoinaan oli monia vuosia työssä sairaanhoitajana, diakonissa kun oli.
Minulla on maanantina jo toinen fysioterapiakerta. Taisi osa kivuista vähetä jo lulehduslääkkeen voimasta, enenää muista milloinhampaiden harjaaminen ei enää koskenut olkaan. Ja taitaa pitää ruveta itse mopilla lattia pesemään, kun se olisi lihasten vahvistamista :lol:
Eilisestä Sanan kuuntelussa muistutettiin, että anominen ja etsiminen niiden on tarkoitus olla jatkuvaa, niin meille annetaan ja jatkuvasti kolkuttavalla avataan. :roll:
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

EdellinenSeuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron