tuumis

Tammikuu

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 16.01.2017 14:01

Mulla on varmaan puheripuleita, kun kirjoittelen nykyisin ehkä liikaa......etten olisi niitä vahvoja, joitten jalkoihin heikot jää.......vaikk itse tuntee olevansa juuri niitä heikkoja, joten jatkanpa kunnes.......
Ikea oli eilen tuonut sen puuttuvan, seilailevan jakkaran, ja Michael ja nuoret olivat illalla saaneet hyllyt ym vähät mitä oli, kasaan. Eli pikkuhiljaa......sohva mun puoella odsottaa keskellä lattiaa siirtämistä sinne toiselle puolelle....oli pakko siirtää sitä kun pakko siirtää korkeaa kaappia sattuneista syistä-
Eilisiltana oli mielenkiintoista rukouspiirissä, miten eri puolilta ihmiset saattavat köytää oman paikkansa, jossakin piirissä, seirakunnassa. Aina ei kaikki mene lähimpään.
Lasse mainitsema eri vinkkelistö katsominen tuli myös mieleen, kun sain vanhan Ristinvoiton lehden, jossa puhuttiin siitä Israelin lipun poistamisesta tulapäisesti Hervannan kappelissa....maahanmuuttajien tähden. Siinä oli erilaisia mielipiteitä.ICEJ oli korostanut lipun esilläpitoa, poistaminen paha.Pastori kannsainvälisessä seurakunnassa ihan eri mieltä, hän ei sinne Israelin lippua panisi.
Suora lainaus häneltä
Jos ymmärrämme, että Israelissa ristiä ei pidetä kaulassa tai seurakuntarakennuksen seinälläväärien mielikuvien vuoksi,suomalaisessa seurakunnassa pit'isi pystyä tarvittaessa tinkimään Israelin lipusta.
Taidanpa olla tämän pasorin kanssa samaa mieltä- Kyll' sen Israelrakkauden pitää muutenkin tulla siellä ilmi kuin lipun avulla.
Tällaisia mietteitä tämän oman huonekalijen sekamelskan keskellä
Tänne saisi rukoilla sadetta. ulkonaista, ja sisäistäkin.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja meju » 17.01.2017 10:21

Rikkaus
Erilaisuutemme on rikkautta ja se jos mikä lisää yhteyttä sekä keskinäistä rakkautta. Lassen tuumailu oli hyvä ja minäkin koin että varmaan just tuo voimakas persoona ja sen takia foorumimme käyttöaste tosi minimi. Tuli jotenkin syyllinen olo vaikkei Lasse varmaan sitä tarkoittanut, myös se että meikä ei osaa kirjoittaa kun näitä omia menojuttujaan sekä kokemuksiaan joka tuskin moniakaan kiinostaa mutta itse koen tämän kivaksi ja enpä muuta osaakkaan.
Kuuntelemassa olen edelleen Jukka Norvannon Raamattutunteja, menossa Aikakirjoissa ja siellä oli kuinka Jumala rankaisi siitä kun ruvettiin laskemaan väkeä. Jukalla oli hyviä esimerkkejä kuinka eräskin pappi tuli kotiin ja innoissaan kertoi kuinka oli hyvä tilaisuus kun tupa täynnä väkeä kunnes yhtäkkiä tajusi että millaisia tilaisuuksia ne olleet jolloin penkeissä istunut vain muutama kuulija. Aina on hyvä tilaisuus väkimäärästä riippumatta missä julistetaan Jeesusta. Kuunelkaa Jukka Norvannon Raamattu läpi vuodessa, sen voi ladata kännykkään tai tietsikkaan on niin hyvä etten voi tarpeeksi kehua. Hitaasti edistyy meikäläisen kuuntelu, olen toisessa aikakirjassa, eilen hiihtolenkillä 3 lukua ehdin kuunella. Aikakirjakin niin vieras ollut aikasemmin.

Eilen olin lähiötalon kerhossa jossa meitä noin 15, olin varmaan nuorin mutta hyvin joukkoon sopeuduin. Hyvä juttu kun meille annettiin tehtävä että juteltiin vierustoverin kanssa,hetken ja sitten esiteltiin toisemme toisille niitten tietojen mukaan mitä keskusteluista paljastui. Tuntenut en aikasemmin tätä ihmistä ja ihmettelin kun hän minut esitteli sanoen " hän on uskovainen " :-) sanallakaan en ollut puhunut uskosta mut ilmeisesti hän tiesi taustojani. Tämä taas todisti kuinka voimme olla kirjeinä sanoittakin.

Tänään menossa kymmeneksi lähikirkkoon, siellä joka tiistai joju tilaisuus kera kahveen :-) En tiedä,vielä mitä se sisältää mut ilta on aamua viisaampi.

Hiihtämässä neljä kertaa käynyt ja,ehkä tänäänkin yritän ladulle tai sit uimaan ainakin. Kirjastossa eilen kävin ja tein taas löytöjä joista iloa pitkäksi aikaa.

Jatketaan yhdessä, tilaa täällä on kaikille :-) :-) :-)
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja pappa » 17.01.2017 13:00

Lasse kirjoitti:Kun olen yrittänyt kirjoittaa tabletillani virusturva estää ja sanoo "Sivustoon ei ole muodostettu turvallista yhteyttä"
---
Kristittyinä meillä on Jeesuksen Kristuksen nimen ja veren suoja päivittäin, ei haluta tätä rikkoa.
Nettimaailmassa meillä tulee olla virus ja paloturva koneillamme, virusturva ilmoittaa ja estää suojaamattomat sivut.
---


Minulle ei F-secure varoittele turvauhkista ja uskon Jeesuksen verenturvan suojaavan meitä itseämme täällä kokemuksia jakaessamme.

Jälleen ollaan yksi yö lähempänä määränpäätä, johon Jeesus Vapahtajana on meitä johtamassa. Alfakurssi uskonelämän alkuaskelista alkoi paikkakunnallamme. Enemmän kurssilaisia sinne odotamme vielä seuraavalle kokoontumiskerralle, että saataisiin toimivia ryhmiä. Nyt meitä ns. ohjaajia oli moninkertaisesti uusiin tulokkaisiin verrattuna. Puitteet ovat, missä osallistujat? Tätä kyselen. Kenties viime vuosien kurssien alati kasvava osallitujamäärä on iskostunut mieleen, että aina vaan pitäisi laajentua.
Jeesus oli valmis kohtaamaan yhden ihmisen tarpeen. Juuri sinä ja minä olemme hänelle tärkeitä ja hän haluaa kulkea rinnallamme.

Täällä foorumilla jaamme kukin sitä, mikä elämäämme koskettaa. Sitä arvostan.
Blogistin näkökulmista mä en ymmärrä mitään, enkä ole edes kiinnostunut seuraamaan esim. poliitikkojen juttuja siellä. Ylen uutiset ovat riittäneet tietokanavaksi, mitä isot suunnittelevat tai miten toisiaan sorsivat.
Tehtävänämme on kertoa omia kuulumisiamme siitä, miten itse tätä elämänpolkuamme Jumalan johdolla tallustamme ja olla rohkaisemassa toisiamme. Tämän käsitän tehtäväksemme täällä. Oikaiskaa, jos olen pahasti väärin ymmärtänyt.
Minä ainakin olen iloinnut siitä, että te "ahkerat" jaatte omia kokemuksianne. Tällaisessa "suojaamattomassa yhteydessä" on tietenkin huomioitava, mitä itsestään julkaisee.
Avatar
pappa
 
Viestit: 352
Liittynyt: 05.03.2015 23:55

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 17.01.2017 16:04

Paljon on aihetta lapsella kiittää.....mutta myös antaa kiitosta silloin kun on tarpeen.
Lähetin juuri sähköpostia, toivottavast meni perillekin, Rishon Letsijonin Ikealle.
Taisin kertoakin, että tuli perille se kateissa ollut porrasjakkara. Apumieheni kai sen puhelun vastaanotti ja jakkarankin, mutta unohti kertoa minulle.
Menin sinne uuteen olohuoneeseeni katsomaan, paljonko saivat kootuksi hyllyjä, ym. ja siellä yhdessä nurkassa näin tämän jakkaran.
Mutta Ikeastapa soitettiin vielä. varmistus, että olinko saanut sen. Vau.
Eilisiltana kuuntelin Patmosta, tuli naapuri, joka lupasi tuota ovihommaa hoitaa. Joskus tehtyä oviaukkoa siis peitti fanerit. Olis saanut olla sorkkarauta, mutta hänellä oli meisseliä ja vasaraa. Lähti ne niilläkin.
Seuraavaksi tuli toinenkin mies ja hupsis vaan sohva meni toiselle puolelle.
Vähän viileampää on kun sieltä tulee kylmää ilmaa......kunnes uusi ovi siihen.
Kyllä minulla on oma lehmä ojassa tuon huoneen kanssa, toivon tapaavani useammin kaukaisempiakin ystäviä, kun ei itse jaksa lähteä-
Eiliiltana katselin Inhimillinen tekijä ohjelman, jossa haastateltiin kahta syöpään sairastunutta henkilöä plus syöpälääkäri, oli toinenkin ihmeellisesti parantunutkin, miehellä ihosyöpä edelleen, mutta uusi lääke tehosi hyvin. Täm' mies oli uskova, ja inhimillinen, tosi vaatimattomasti tuli esille uskon merkitys, mutta myös inhimilliset tunteet.
Antoi ajattelemisen aihetta.
Kiitokset Lasselle ja Papalle. Tietysti kaikille muillekin.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja rine » 18.01.2017 22:33

Kiitos kirjoituksistanne, on tullut kannanottoja, pappa sanoi olennaisen:
Tehtävänämme on kertoa omia kuulumisiamme siitä, miten itse tätä elämänpolkuamme Jumalan johdolla tallustamme
ja olla rohkaisemassa toisiamme. Tämän käsitän tehtäväksemme täällä. Oikaiskaa, jos olen pahasti väärin ymmärtänyt.
Minä ainakin olen iloinnut siitä, että te "ahkerat" jaatte omia kokemuksianne.


Näin minäkin koen tämän foorumin, jokainen tuottaa tekstiä ja tarinoita omalla tavallaan, erilaisuutta on täällä, jota monessa
peräänkuulutetaan. On erittäin virkistävää lukea kun Tiina kertoilee mitkä kukat ovat puhkeamassa väriloistoonsa
kun meillä talvi ja kaikki vihanta lumen alla. Samoin muidenkin kirjoittelut elämän arjesta. Huumorintaju on myös mainittava,
on rikkautta nauraa itselleen. Tässä maailmassa on niin paljon ihmisiä joilla pipo kiristää, elämääkin suoritetaan hampaat irvessä.
Että näyttää hyvältä. Myös se että täällä olen kohdannut ihmisiä, jotka kulkevat polkujaan vapautettuina tämän maailman ikeistä
tuo suurta iloa. Siellä missä on naisia on ääntä ja porinaa. Herra hyväksi näki, tehdä meistä erilaisia, kun menemme tavarataloon mies menee
ruuvimeisselli ja öljypullo osastolle, minua kiinnostavat vaatteet, kankaat ja muut kodin tavarat.

Lyhentyköön tie askeltesi alla.
Olkoon tuuli myötäinen
matkallasi.
Paistakoon aurinko läpimästi
kasvoillesi,
lagetkoon sade pehmeästi
pelloillesi.
Ja siihen asti kun jälleen
tapaamme,
kantakoon Jumala sinua
kämmenellään.
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja rine » 19.01.2017 21:11

Hanna Ekola:
Olin puhumassa surusta ja selviytymisestä Lähelle ihmistä -koulutustilaisuudessa Perheniemen opistolla. Päivä päättyi särkyneitten ja haavoittuneiden iltaan, jossa saimme jakaa elämämme kipuja. Yhteistä illan tarinoille oli elämän varrella eteen tullut särkymisen kokemus. Vaikka tarinat olivat rankkoja, vaikka salissa moni itki, hetki oli silti täynnä vahvaa toivoa. Päällimmäiseksi jäi lohduttava näky siitä, miten särkyminen oli johtanut uuden alun tielle ja Jumalan hoitavan ja parantavan sylin löytymiseen.

Hienoa oli nähdä, miten toisten särkymisen kokemus auttoi heitä, jotka parhaillaan kamppailivat omien elämän kipujensa kanssa. Siellä missä haava saa koskettaa toista haavaa, siellä syttyy yllättävää toivoa. Missä kipu tunnistaa toisen kivun, siellä ollaan parantumisen alkulähteellä. Missä särkynyt ymmärtää särkyneensä, siellä ollaan tavoitettu eheytymisen mahdollisuus. Siellä tapahtuu särkymisen ihme, jossa on jotain samaa kuin heräävässä keväässä pimeitten päivien jälkeen: edessä odottaa uusi alku ja mahdollisuus kasvaa.

Toisen vahvan kohtaamisen koin seuraavana päivänä laulaessani konsertissa laulua, jonka tekstissä vertaan haudalle syttyvää kynttilää koti-ikkunaan, josta loistaa Taivaan kodin valo. Yllättäen huomasin kyyneleiden valuvan tällä kertaa poikkeuksellisen nuoren kuulijan poskilla.

Konsertin jälkeen tuo kymmenvuotias tuli äitinsä kanssa kiittämään laulusta, joka oli sanoittanut heidän suruaan, kun he olivat juuri menettäneet rakkaan mummon ja äidin. Kannustin tyttöä itkemään aina kun itkettää ja muistutin, että itku on aina hyvä ja parantava asia. Kun on itkun aika, itketään – ja kun ei itketä, silloin voidaan vaikka nauraa, sanoin tytölle, joka hymyili minulle niin kauniisti, etten taida unohtaa sitä koskaan. Samalla tunsin, että ikäerosta huolimatta, surumme olivat hoitaneet toistemme surua. Siinä hetkessä oli läsnä särkymisen ihme.

Särkymisen ihme tapahtui kerran myös Golgatan ristillä. Jumalani, miksi minut hylkäsit, on suurinta kivun kokemista, mitä inhimillisesti voi ajatella. Kristuksen täytyi särkyä täydellisesti, jotta hän voi auttaa meitä särkyneitä. Tänään saamme painaa haavamme hänen haavoihinsa ja koskettaa kivullamme hänen kipuaan. Missä näin tapahtuu, siellä ollaan parantumisen alkulähteellä ja toivon tiellä. Kaikki lohdutuksemme alkaa lopulta aina Kristuksesta ja hänen rististään. Sen varassa tulemme kerran täydellisesti ehjiksi – ja kaikki särkyminen on silloin taakse jäänyttä. Siihen asti saamme olla särkyneinä tukena toisille särkyneille ja auttaa heitä toivon tielle


Siunausta kaikille tällä yhteisellä matkalla
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Eeva » 20.01.2017 10:35

Suomi 100 on jo tuonut monta ihanaa juttua. :)
Ma olin Kr.eläkeläisten tilaisuudessa ja siellä oli 1642 v painettu (kopio) Suomen lipun ja kynttilöiden keskellä valkoisella liinalla. Jo se toi juhlantuntua. Ajatella jo tuolloin alettiin lukea suomen kielellä. Väkevät puheet ja Isänmaalliset laulut olivat minulle mannaa.
:) Eilen illalla oli Sana-lehden päätoimittaja ja hänellä aiheena Kodin ja 100v-Suomen perintö. Olipa virkistävä puhe. Hän heijasti kuvia ja kysymyksiä ja sitten kertoi omakohtaisesti.
"Henkinen eväskori-tapa elää arkea ja juhlaa"
Suhde uskoon, seurakuntaan ja Jumalaan.
Asenteet ja tunneilmasto
Tavarat, muistoesineet
Ajattelun ja sanomisen vapaus
Unelmat-voimanlähde vai pettymysten taakka
Suhde kauneuteen-elämän lahja vai turhuus
Äidin, isän perintö
KUN ANNAT ANTEEKSI RAKASTAT JA KUN RAKASTAT JUMALAN VALO LASKEUTUU YLLESI.
Siinäpä meillä oli naurua ja kyllä välillä veti vakavaksikin. Puhuja puhui avoimesti ja toivoi, että se auttaisi muitakin kohtaamaan epämiellyttäviä, pois pantuja juttuja, jotka vievät voimavaroja.
:o Hei, oletteko tietoisia, että Terveystalo ja Hartwall tarjoavat naisille ilmaisen osteoporoosi tutkimuksen Suomi 100 johdosta. Netissä on kaavake, joka pitää ensin täyttää.
Eiköhän tuloksia ala näkyä, kun tällä viikolla neljä x jumppaa + kuntosalia. Menimme entisen työpaikkamme työntekijöiden kehonhuoltoon. Huh- selvittiin ja aiotaan mennä jatkossakin, jHs ja kroppa kestää.
Jukka Norvantoa olen kuunnellut nyt, ei niin säännöllisesti. Aloin kuunnella niitä heti alusta, kun ne lähetettiin Pietarin kautta ja piti olla erillinen antenni. Sellainen A4 muoviläpyskä asennettiin tarkasti pää radio a kohti. Pari kierrosta kait näin kuuntelin ja kynän kanssa töhertelin. Raamattupiirissä käytämme Norvannon kirjoja.
:) Hoosean kirjaa luen nyt Ut ja Psalmien kanssa ja kohdalle osui ystäväni usein sanoma: Ihmiskäsillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä. Hoos. 11:4
Eilen oli myös ihanaa turhuutta: kasvohoito meidän ryhmälle ja sen jälkeen oikein kahvihetki. Kuntosalin ja kasvohoidon välillä ryntäsin Harjun yli rukouspiiriin ja jatkuva rukous, että ei kaatuisi, kun oikopolkuja kuljin liukkaalla. Kiitos varjeltumiselta!
Päivä alkaa sarastaa. "Kanssain ole Jeesus päivä tämäkin" Tahtoo siunata ja silittää teitä kaikkia! :)
Eeva
 

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Eeva » 20.01.2017 10:38

Näin siinä käy, kun ei lue, mitä on kirjoittanut. Tietysti RAAMATTU oli kynttilöiden ja Suomen lipun kanssa. :lol:
Eeva
 

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja amanda » 21.01.2017 09:30

Hyvää huomenta tuumis väki. Heräsin aikaisin, taustalla soi Dein hengelliset laulut. Rauhallista siunaavaa....Kiitos Herrallamme taas tästäkin päivästä.

Eilen katselin--- kuuntelin TV.stä Amerikan uuden presitentin virkaan asetus juhlallisuuksia, ristiriitainen tunne jäi. Jos hän todella kysyy neuvoa Jumalalta ja tekee Hänen neuvojensa mukaan, mikään ei ole Jumalalle mahdotonta. Tätä jäämme rukoilemaan. Me odotamme Jeesuksen paluuta vain HÄN voi tämän sekasortoisen maailman lopullisesti uudistaa.

TV.7.sta olen seurannut Huvilan sarjaa nyky Israelin synty historiaa Raamatun ja historian valossa. Hyvä sarja suosittelen.

Kiitos teille värikkäistä kirjoituksistanne, Evan vauhtia ihmettelen, mutta se on nyt sinun aikasi palvella. Kaikella on aikansa maan päällä. Täytyy tyytyä näihin pieniin ympyröihin, jotka tässä elämän tilanteessa ovat minulle mahdollisia, rukouksen voima yltää kyllä kaikkialle, se lohduttaa. Monta kertaa kun syytökset nousevat erilaisista asioista sanon itselleni EI MINÄ VAAN JEESUS. Mejuakin johdatetaan ihmeellisesti yksinäisten tykö, ne ovat niitä edellä valmistettuja tekoja joissa voimme vaeltaa. Siunausta kylväkäämme!!!!! :D
Avatar
amanda
 
Viestit: 335
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 21.01.2017 10:36

Hyvää sapattiaamua.
;) Miehille ja muille tietäväislle, ,mitähän ruhtinatar Saaran aiepi ii Saarai, tarkoittaa? En vielä löytänyt.
:) Eipä rikkaanna Ismael ja äitinsä lähteneet, saivat mukaansa leipää ja vettä- Luvattu kuitenkinn hänellekin memnestystä

:) Abbrahamille syntyi myöhemmin monta lasta sivuvaimosta, hekin saivat vain lahjoja, koko o,maosuus meni IIsakille. Oliko perintökateutta, mikä monesti nykyisin särkee lasten välit, kuten minunkin serkuillani. Mitenkä olisi käynyt, jos olisin ottanut vastaan sisareni osakkeen, jota ainakin yksi veljistäni tarjosi, kun kaikilla muilla oli jo omat asunnut, ja minä vain huoleton kuin hevoseton mies. En ottanut vastaan........

:) J'nnästi heijastuu nykyinen tinkimisen periaate Makpelan luolamn ostossa, vähän takaperoisesti kyllä. Hienokseltaan ilmotettiin hinta kuin sivumenne.

:) ;Myös lapsettomuuden ongelmaa sai pohhtia. Iisak sai vaimonsa Rebekan nelikymppisenä, kuuskymåpisenä sai kaksoset. 20 vuotta odottivat perillisiä-
Nämä olivat mietintamyssyn alla nyt lukiessani Raamattun allulehtiä.

Katsoin myös kuten Amanda USAn uuden pressan virkaanastujaisia. Jumala vpi käyttää myös KOoreksia, ja jos vielä taustalla rukoilevia kansalaisia, niin toivoa on. Jumala voi.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

EdellinenSeuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron