tuumis

Syyskuu

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja rine » 06.09.2016 18:39

Kirjoitukseni meni avaruuteen yritän uudelleen...
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja rine » 06.09.2016 21:17

Tiina tuumaillut elämänmakuisesti ihmiseloa ja paikan hakemista kulloisessa elämänvaiheessa.
Meillä se vaihe kun viimeinenkin on kotoa lähtenyt, se näkyy arkielossa, lapsilla elämän palo
poispäin vanhemmista, se on elämän laki. Kipua se tuottaa erkaneminen, sitä ei voi näyttää, on koottava itsensä
oltava reipas, sanovat että saa iloita onnistuneensa, kun pois tahtovat.
Odottavat käymään haluavat kotiansa näyttää, sävy sävyyn, kuulema pyyhkeet ja muut, turhaan lakanoita säästin
lapsilleni, eivät ole kuosit mitä haluavat, minulle niissä on lakanaa loppuelämäksi. Paljon on yhteistä tavaraa
ullakolla, muistoja lapsuudesta, joiden katselu vaikeutuu vuosi vuodelta jos vaivoja tulee lisää, vedettävät tikkaat noustava,
Mä taimi olen sun tarhassas ja varten taivasta luotu...en lakkaa hämmästelemästä sitä kuinka Jeesus kohtaa ihmisen ja elämä muuttuu,
ei äkisti vaan pikkuhiljaa, olipa rikas rakas köyhä tai varas, vaikka me kokisimme itsemme pieninä raakoina hedelminä, on totta että
Jeesuksen kohtaamisen jälkeen on muututtu. Elämänkoulussa luokalle jääty, Jumalan koulussa jopa päästy seuraavalle,
Kun ihmismielet vaikenee
kun kiitos kaikuu vaikenee
kun poljetaan ja moititaan
jäät yksin yöhön unholaan
-Äidin sydän laulusta-
Jumala sanoo minä olen teidän kanssanne maailman loppuun saakka
ja viimeisenä seison multiesi päällä, mikä meitä voi kohdata tässä maailmassa
kun matkassa on maailmankaikkeuden luoja. Ansiotonta hän rakastaa,
on meillä ihana ystävä Jeesus♥♥♥♥♥
TIINA:
Useimmat teistä ovat asian kokeneet, kuka mitenkin, etsien omaa elämää samalla kun on edelleen huoli isoiksi kasvaneista lapsista.
Meikäläinen edelleen etsii sitä omaa elämää työkausen ja iikkuvan kauden jälkeen.Ja kyselee, mitä on oppinut elämän koulussa. Monesti tuntuu siltä, että on todellinen raakile. Appelsiinipuuni ainoat hedelmät ovat edelleen tosi pieniä ja vihreitä, joten raakileiksi ne jäävätkin, sitä yhtä suurinta myöten.Onneksi saa olla suurenakin raakileen a Taivaan Isän tarhassa. :)

http://www.tv7.fi/vod/player/50449/
http://www.tv7.fi/vod/player/48150/
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 07.09.2016 13:24

Kristus itse , omassa ruumiissaan, kantoi meidän syntimme ristinpuulle.
1 Piet.2,24, on tämän päivän Tunnussanassa.
Toinen teksti kertoo, että hänen haavojensa kautta olemme parantuneet.
Käytännössä tämä minulle ei vielä ole toteutunut.....luulin jaksavani lähteä vielä Jerusalemissa käymään, mutta väsy tuli. Jätänpä huomisaamuun.
Tänä aamunajotain puuhastelin pihalla, haikeana katselin appelsiinipuutani, joka nyt ei ole tehnyt yhtään kukkia. Siiinä oli viime vuonna jotain elukoita, söivät latvat, meni kai kukkienalut. Mutta tuossa matkani varrella on onneksi sitruunapuu, kastelematon sekin, ei valmistu sitruunat, mutta kukkia siinä on paljon. Niitä voi aina ohimennen nuuhkaista.
Paljon on siis aihetta lapsella kiittää, Jumalan lahjoja kaikille riittää...... :)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 07.09.2016 13:56

Rinelle kiitos linkeistä toisen olinkin jo nähnyt. Mainostaisin eilisiltaista ohjelmaa TV/ssa klo 20.30, oli Huvilan tekemä ohjelma Israelin messiaanisesta koulusta Jerusalemissa, sen tilanteesta ja nykyisestä johtajasta Cookie jotakin, ja hänen elämästään. Mielenlkiintoinen oli. :)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja amanda » 07.09.2016 21:42

Tervehdys !
Ihania syyspäiviä, eilen olin lapsukaisia ulkoiluttamassa. Ihania ovat. Pihapiirissä oli kaikenlaista tekemistä. Koiran kanssa kävimme lopuksi pienen lammen rannalla. Innoissaan oli sekä koira että lapset. Tyttö 4.v sanoi katsotaan kuinka kaunis näkymä. Niin.... aina ei huomaa kuinka kanista on ympärillä. Kolme tuntia ulkona ja selkäni oli kyllä tulessa, mutta kotonahan saan sitten taas levätä.
Tänään menin aukomaan muovipusseja joissa on remontista jääneitä laudan palasia joilla talvelle voin tätä asuntoani lämmittää. Vähän aikaa jaksoin tehdä ja sitten selkä lepoon uudestaan taas yrittämään, toivon että kipu hellittäisi ja jaksaisi pitempään yhtäjaksoisesti työtä tehdä. Pihassa olisi haravoitavaa joka päivälle lehdet alkavat putoilla. Minulle sopii nyt syksy kun on viileämpää jaksaa enemmän.
Minäkin olin jo huolissani kun Tiina ei ollut kirjoittanu, nyt olemme saaneet lukea kuinka jakselet siellä Raamatun maassa. Uutisista kuulemme Israelia uhkaavia lausuntoja monelta taholta, lohtuna ovat monet lupaukset Jumalan sanasta.

Jatketaan matkaa rukoillen, paljon on rukous pyyntöjä, jotka koskettavat ja vetoavat meidän henkeemme. SIUNAA KOKO MAAILMAA !!!
Avatar
amanda
 
Viestit: 336
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja Eeva » 08.09.2016 08:44

:!: Tänään on eduskunnassa lähetekeskustelu , jossa Aito avioliitto kansalaisaloite. Istunto 16-17 alkaa kyselytunnilla ja ja kenties 17.30 tulee Aito avioliitto aloitetta koskeva keskustelu. Olemme kaikki rukouksessa! Taisit tietää, mutta muistutus vielä. Antero Laukkanen on ainakin puhumassa.
Israeljutut melkein katson TV7:stä ja se Huvilan juttu oli mainio. Katsoin pari kertaa.
Hollantilaisten vierailun huippukohta oli, kun rva lähtiessä toivotteli hyviä jatkoja, sanoi ja ISRAELIN matkoja.
:) Kyllä asiat ihmeellisesti hoituvat, kun ne on Jumalan käsissä. Kerroin, että en saanut talletettua Tervonsalmella kohtaamani naisen tietoja, enkä muistanut nimeäkään. Vain mistä oli ja sukunimen alkukirjain. Salme Tervosta lähetti nimen ja kyllä olin onnellinen.
:lol: HUR on alkanut. Mies pukkasi ilmoittautumiset heti aamulla, kun kirjoitti minun ensin, minä pääsin ryhmään, hän varalle. Sitten ohjaaja soitti ja me pääsimme aamuryhmään yhdessä. Eilen olimme ja ei se miehen polvelle hyvää tehnyt. Minullakin tuntuu, että jotain on eilen tehty. Mitenkähän jatko, osti kyllä 20 kerran kortin. Väsynytkin mies on ollut ja pientä kuumetta joskus.
:) Kävimme ti Toivakassa Väärälän tilalla. Rohkea nuori nainen perustanut mummonsa maatilalle matkailu- ja kurssikeskuksen. On kyllä hiljaista ja kaunista järvimaisemaa, kun vaan ihmiset löytäisivät. Työkaveriporukalla olimme ja kyydistä annoin kahvipaketin ja Sana-lehden. Sanoin, että kannessa on fb-kaverini ja kannattaa lukea hänestä.( Eero Junkkaala)
Eilen meillä oli " liikuttava" vierailija. Ystäväni, joka on kauan ollut laitoksessa parkinsonin takia tuli miehensä kanssa käymään. Saivat omenia, ihailla enkelinpasuunaa ja potilas sai vaihtelua. Enää ei tullut sanoja mitta liikutuksen kyyneleet, kun halasimme lähtiessä. Mies jaksaa joka päivä mennä vaimonsa luo päivällä ja tulee kotiinsa, kun vaimo nukkuu. Kohta 20 vuotta tätä on jatkunut. Kohtaaminen on aina niin koskettava.
:) Tänään menen rukouspiiriin ja arvaatte, mikä on pääaihe. Mies menee hammaslääkärille.
Meillä on lähtö viikon kukuttua Sortavalaan, jos Herra suo. Mitenkähän mies kuntoutuu? Seurakunnan porukalla menemme, eli kaikki on valmista. Mejulta pitääkin kysyä, onko siellä lämpö päällä? Viimeksi, kun olin sanoivat, että lämmitys tulee päälle vasta lokakuussa ja kyllä me palelimme hotellissa. Takit päällä nukuimme. En kyllä ymmärrä, paljonko tarvii rahaa, kun ei tiedä hintatasoa. Saahan nämä noilta matkanvetäjiltä kysyttyä, mutta Mejulla on kokemusta.
Nyt lähden tekemään virolaista MULGIKAPSISTA. Kerron sitten, jos on hyvää.
Onnellista, Herran johdattamaa päivää meille kaikille! :) :) :)
Eeva
 

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja rine » 08.09.2016 20:01

Eliina Heinosen lähettäjäpiiri

Rakas lähettäjäni
Terveisiä Sanan ruukista Leineperistä, Porin läheltä. Tulimme sieltä seurakuntatapahtumasta eilis- iltana kiitollisin mielin. Olen ollut monta kertaa aiemminkin Satakunnassa, ja aina on mieltä läm-mittänyt se, miten meidät on otettu siellä vastaan. Päivillä vallitsi rakkauden ilmapiiri. Tapahtuma-paikkana ollut koulu ja majapaikkamme vanhassa työläisten kodissa olivat tunnelmallisia. Kiitos Taivaan Isälle, että saimme olla mukana!
Viime aikoina olen pohtinut jumalanpalvelusta. Minusta tun-tuu, että monet ajattelevat, kuten itsekin aikoinani ajattelin, että me menemme kirkkoon palvelemaan Jumalaa. Jonkin aikaa uskossa oltuani tajusin, että siellä Jumala palveleekin meitä. Me tarvitsemme niitä levähtämisen hetkiä, ne ovat meitä varten.
Kun asuimme Rautalammilla ennen kuin aloin kiertää puhu-jana, istuin joka sunnuntai kirkossa. Minulle oli tärkeää nähdä alttarilla oleva teksti: ”Totisesti Herra on tässä pai-kassa”. Se kosketti aina. Ennen kaikkea Jumala palvelee meitä ehtoollisessa. Ilmestyskirjassa Jeesus sanoo: ”Katso minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioin hänen kanssaan ja hän minun kanssani” (3:20, vanha kään-nös). Tärkeää ei ole vain se, että Jeesus kolkuttaa ovelle ja se avataan hänelle. Hän myös aterioi kans-samme. Se on oleellinen osa Kristuksen vastaanottamista. Ei riitä, että avataan ovi Jeesukselle. Ate-riayhteys toteutuu ehtoollisessa, jossa Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri annetaan meille. On tär-keää, että emme ota Jeesusta vastaan vain päivävieraaksi, vaan koko elämäämme.
Jumalanpalveluksen lopussa meille sanotaan alttarilta: ”Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa ilolla”. Meidät lähetetään liikkeelle. Evankelistan tehtävä ei kuulu vain jollekin tietylle porukalle, se kuuluu jokaiselle uskovalle. Jokainen meistä saa olla palvelemassa Herraa omalla paikallaan, omassa tehtävässään. Kaikki eivät ole puhujia, voimme palvella esimerkiksi rakkauden teoin, roh-kaisemalla ihmisiä tai kutsumalla heitä kirkkoon tai muualle Sanan kuuloon.
Yleensä olen itse myös julistajan tehtävässä, vaikka se ei tunnukaan yhtään työltä. Haluan kertoa Jeesuksesta ja hänen suurista töistään, jotta mahdollisimmat monet löytäisivät hänet. Tunnen ole-Syyskuu 2016
Voi, mikä riemu, kun jälleen yhdessä vietämme juhlaa soi kiitos korkeuksiin. Voi, mikä riemu, kun itse Jumala toivoaan tuhlaa taas meihin toivottomiin. Voi, mikä riemu, kun synnit anteeksi annettiin. -Pekka Simojoki
vani omalla paikallani, vaikka puheen jälkeen tuleekin aina kauhea olo, että puhuin liikaa, ihan silli-salaattia ja lillukanvarsia. Ihmisten kanssa jutellessa olen saanut kuitenkin nähdä, että minusta huolimatta Herra oli mukana, puhui ihmisille ja hoiti heitä.
Kuvavälähdys Mikkelin evanke-listojen yhteyspäivien paneeli-keskustelusta, jossa aiheena olivat evankelioimisen vaihtuvat tavat ja menetelmät. Keskustelijat oli-vat kirkon piiristä ja vapaista suunnista, keskellä piispa Seppo Häkkinen.
Olen pyytänyt, että saisin kokea juhlana nämä reissut. Se tunne vahvistui viime tiistaina Mikkelissä pidetyillä Evankelistojen Yhteyspäivillä. Erityisesti minua kosketti piispa Seppo Häkkisen puhe. Mi-ten viisas piispa meillä onkaan. Hänen puheensa oli hoitavaa, koskettavaa ja tärkeää evästä. Meitä oli siellä eri seurakunnista ympäri Suomea. Meitä yhdisti usko Kristukseen. En ole aiemmilla evan-kelistapäivillä kokenut näin voimakasta yhteyttä kuin nyt.
Olen ollut jo 13 vuotta eläkkeellä, mutta haluan tehdä tätä työtä kuolemaani asti. En minä tätä vaih-telun takia tee. Matkat ovat myös rankkoja, kun ajamme pitkiä matkoja vaihtelevissa säissä. Tär-keintä minulle on se, mitä Paavali sanoi ja mikä Mikkelissäkin todettiin: ”Voi minua ellen evanke-liumia julista!”
Koskaan minulla ei ole ollut näin suurta intoa työhön kuin nyt. Koen, että Jumala haluaa herättää innon meissä uskovissa. Hän antaa herätyksen, mutta se lähtee meistä uskovista. Meidän kuuluu mennä Jumalan eteen asioidemme kanssa; olenko oikealla paikalla ja oikealla tiellä, onko minulle tärkeää se, että saan kertoa Jeesuksesta? Jeesus lähettää edellään opetuslapset sinne, minne hän itse on menossa. Tehtävämme on valmistaa hänelle tietä. Voimme kylvää sanomaa sanon ja teoin. Aika-naan siemen alkaa itää. Esimerkiksi äiti, joka opettaa lapsilleen iltarukouksen, kylvää jo pienestä pitäen lapsen sydämeen.
Meidän pitää valmistautua. Herätys alkaa meistä uskovista. Annetaan itsemme kokonaan Jumalalle otolliseksi uhriksi, se on järjellinen jumalanpalveluksemme (Room. 12:1, vanha käännös). Herran nuhtelukin on rakkautta, jotta löytäisimme lähemmäs häntä emmekä vieraantuisi ja etääntyisi hänestä.
Tällaisin terveisin tällä kertaa. Kaikella rakkaudella usein muistamme sinua Tasin kanssa. Ilman sinua en selviäisi. Osa Herran työtä on, että rukoilet puolestamme. Pyydät-hän oikeita sanoja, ettei puheissani olisi liikaa lillukanvarsia.
Herra siunatkoon sinua sillä siunauksella, jota juuri nyt tarvit-set.
Rakkaudella Elina ja Tasi
Muistaisitko rukouksin seuraavia:
 3.9. Tervonsalmi, naisten- päivät
 7.9. Joensuu, Aglow-naisten tilaisuus
 11.9. Savonranta, saarna ja päivätilaisuus
 17.9. Kuopio, Majataloilta
 18.9. Varkaus, Sanan ja lähe-tyksen iltapäivä
 24.9. Kuopio, OPKO
 29.9. Sastamala Kiikka, Arkivaatteissa
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja meju » 09.09.2016 10:12

Kiitä
Kiitä sittenkin ☆ Aloitanko aamuni kiitoksella vai onko huolet ensimmäisenä aatoksissani jotka sitten sävyttävät ilmettäni ja mielialaani koko päivän. Tälläinen aatos ekana ja ehkä eilinen kokous toi nämä aatokset esiin. Olin vapaakirkossa kuuntelemassa ICEJ n puhujia, Israelista oli vieraana tumma puhuja jonka nimeä en nyt muista. Alussa oli melki tunnin kestävä ylistyslaulua ja en olis millään jaksanut ylistää enkä kiitellä kuten toiset, lopulta istuinkin vaan . Seurasin ympärilläni olevia ja ihmettelin kuinka he jaksavatkaan olla niin "tehokkaita". Kyllä minäkin mielessäni kiittelin mutta en ole niin palava kuin toiset. Olemme niin erilaisia ja muistetaan se juuri on sitä rikkautta, opetellaan että emme ala vertailemaan tai saati pahasti arvostelemaan. Kokous oli hyvä ja kestikin melki 3 tuntia :)
Ari Urhonenkin tekee Israelin matkan joka muistaaksen helmikuulla eli täältä suunnalta on paljon Israelin rukoilijoita sekä myös lähtijöitä...

Toinen kokous jossa olin on tuo jonka Rinekin laittoi eli Aglowin tilaisuudessa olin Eliina kuuntelemassa. Hänen puheensa koskettaa ja siellä oli kiitoskokous vaikka elämä on vaikeaa. Eliinan miehellä on nyt todettu viikko sitten syöpä mutta silti luottavais3na ja kiitollisena yhteisistä vuosista. Eliina kertoi lapsenlapsistaan kahdesta jotka joutuvat psyykelääkettä syömään ja pojastaan jonka elämä oli alamäkeä mutta tänään hän on Jumalan työssä. Niin avointa kertomista vaikeuksistakin ja silleen että antaa lujaa luottamusta kuinka Jumala auttaa vaikeinakin aikoina.

Eva kyseli Sortavalan lämmityksistä, yhtään en tiedä miten siellä hotelleissa kun en ole ollut yötä. Ainoastaan Ruskealan kirkolla yövytty ja siellä on lämmin.

Vesijumpat eilen aloitin ja pyöräillyt kaupunkiin kahtena päivänä niin ihan hyvä mieli että liikkeessä ollaan oltu.

Nyt se tapahtui että lapsenlapsi on pitempi minua. Poika eilen kävi ja mitattiin niin reilusti pitempi. Hurjaa tämä lasten kasvu ja ajan juoksu. Poika nukahti sohvalle kuunellessaan TV7 lauluja. Minulla usein auki kyseinen kanava ja huomannut että lapset sitä sivusilmällä katsovat. Kiitin tälläisestäkin tilaisuudesta sillä enhän tiedä mikä itää ja rakkaus on kekseliäs sillä eihän kukaan voinkieltää mikä ohjrlma minulla telkkarissa auki. Viittaan tähän ettei poika esim saa osallistua uskonnontunnille.

Hyvä että Tiinakin piristynyt kirjoittelrmaan kuten Amandakin, teillä olisi meille paljon jaettavaa kun vaan innostuisitte.:)

Nyt alkoi Holby Cityn sairaala joka on yksi minun hömppäohjelmia joita tykkään katsoa eli en täydellinen ole vaikka pyrkimys onkin......
Kiitellään sittenkin ☆☆☆☆♡♡♡♡♡☆☆☆☆☆☆☆♡♡♡☆
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 09.09.2016 12:13

Minäkin illalla löysin Eduskunnan täysistunnon, ja kuuntelin monta tuntia niitä puheita. Ihmettelin kyllä, että mikä tyäysistunto. kun sali tyhjillään, siellä täällä joku ihminen, eli kai ne, jotka aikoivat puhua, ns. tasa arvoisen avioliiton puolesta tai vastaa. Sen puolustajat käyttivät aina sanonyaa tasa arvoinen, toiset sukupuolineutraali avioliitto. Sen kannattajat sanoivat, että turhaan peloiterllaan määrätyillä asioilla, ettei keneltäkään mitään ole pois, jne. Esim.adoptio oikeus homopareille.....kuitenkin jo esim. USAssa on poistettu adoptio oikeus järjestöiltä, jotka kannattavat perinteistä avioliittoa. Eli mielipteenvapauskin jo vaikuttaa monessa asiassa eli ei saisi sitten olla eri mieltä.......
Eeva menossa Sortavalaan. Hyvää matkaa. En muista palelemisia. Mutta yhdellä matkalla toinen ystävistäni jäi rajalle, ei päässytkään mukaan, kun Venäjän tullissa yksi sivu passista jäi tarkastajan käteen. Puhuttiin kuin ruuneperit, mutta ei päässyt mukaan. Kun olimme palaamassa takaisin, Suomen rajalla, niin sanottiin ,että yksi rouva täällä osdottaa teitä. Ystävämme oli välipäivät ollut KIteellä ja nyt kanssamme loppumatkan.
Seuraavalla reissullani hänkin pääsi. Eli tasan kaksi kertaa olen siellä ollut.
Lupasin kertoa kirjasta, jota olin pyytänyt ystävältäni. Nauru pidentää isää. Tytär Päivi Rinne kirjoittaa tuokiokuvia isästään, Seppo Rajamäestä.
Siinä kirjassa paljon huumoria,m utta koskettaa se muitakin kuin nauruhermoja. Lainatkaapa kirjastosta ja lukekaa.
Luin myös jutyun, jossa kerrottiin jälleen yksi selviytymistarina keskitysleireistä. Tammi on kustantanut sen, kirjoittaja Simo Muiri, Ei enää kirjeitä Puolasta.. Ystävällä ni on vielä jäljellä lähettämääni rahaa, joten pyydän häneltä tätä kirjaa, jos ei kukaan muu ole sitä jo saanut täällä..Tätäkin siis suosittelen.
Amandaa ymmärrän selän suhteen, kun itsellänikin taas on sitä oireilua, ja naapurillani myös.
Shabat shalom. :)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja Eeva » 10.09.2016 09:03

Katsoitteko pe iltana Mtv:stä klo 21 Embusken, Veitolan ja Salmisen lähetystä? Siinä Pasi Turunen ja kansalaisaloite. Läytyy varmaan. Oli kyllä hyvä
Nyt kirjoitan kotona ja mies huikkasi; lähdetkö viemää keskussairaalaan? Nyt mennään..
Eeva
 

EdellinenSeuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron