tuumis

Helmikuu

Helmikuu

ViestiKirjoittaja meju » 01.02.2016 04:44

Tervetuloa jakamaan päivän helmiä......, helmikuu on kaunis nimi :idea: Hiippailin aamusta varhain oven aukaisemaan tänne tuumikseen :D
Ken ehtii seuraavaksi...
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja meju » 01.02.2016 11:43

Fil 4:16 Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,

Ehdinpä itseni jälkeen kirjoittamaan ;) Aamulla kävin oven aukaisemassa sillä taas heräsin anivarhain, onneksi saan uudelleen unen kun en hättäile. Selailen tietsikkaa ja vielä toimii unilääkkeenä alkaessani kuuntelemaan opetusta Raamatusta. Ruutin kirjaa edelleen kuuntelen ja syyn tiedätte miksi hitaasti etenen. Moni ystäväni on unilääkkeiden varassa mutten aio sellaisiin vähällä turvautua sillä samahan se on milloin nukun kun ei töihin lähtöä ja jos valvottaa niin keitän vaikka kahveet.

Terveiset Leppiksen kylpylästä jossa viikonlopun olimme perinteisellä synttärireissulla. Hyvä reissu oli ja poika antoi pisteitä 9, kuulemma 10 olisi tullut jos pitempään oltaisi oltu. Ukin kanssa kävivät lentopallo ottelussa sekä hohtokeilailemassa, sitten uintia parit kerrat päivässä yms. Leppiksessä on siitä hyvä kun siellä uusi urheiluareena vieressä, luistinrata jossa myös käytiin sekä hiihtotunneli. Vähemmän tulee tämän isomman mummotettavan kanssa oltua, tuli sellaisia asioita selville että koin johdatukseksi nämä yhteiset aikamme. Pyydän rukousta poikani perheen puolesta ja tämän synttärisankarin että varjeltuisi pahasta. Enkelin varjelusta ♡

Jotenkin taas sydäntä puristaa ja meinaa päässä pyöriä erilaiset huolet jotka ei vielä tulleet mutta aivan kuin joku maalailisi tulevaa synkin värein sisäiseen maailmaani. Tässä heräilemässä olen ja istahdin kammarin lepotuolille neulomaan hetkeksi niin elävästi tuli tuo Raamatun kehoitus "elkää mistään murehtiko", myös se että rukouksemme kuullaan ihan varmasti. Samassa tuli tunne että tänne tuotava tämä jae rohkaisuksi juuri sinulle ☆

Lauantaina olen lähdössä Kuopion Vapaakirkolle jonne linjurikyyti Joensuusta, siellä jotkut päivät.....Koskaan en siellä seurakunnassa käynyt, enkä tiedä missä sijaitsee mutta ensi viikolla viisaampi. Kuopion ystävänikin tulee sinne jHs . Tosi mukava kun pääsee lähtemään nykyisin useampaan juttuun mukaan kun ei ole työt esteenä. Tosin voihan niitä esteitä tulla ettei pääse suunitemien mukaan joka lähtöön mutta eihän sitä nyt vielä kaanata murehtia.

Kiitos viimekuun kirjoittajille, Pappakin ennätti viimeisen sanansa sanomaan eli oli kuukauden viimeinen kirjoittaja :P

Nyt pääkoppa tyhjeni sanoista joten on lopetettava. Lähden kohta koirulin kanssa metsään samoilemaan etsien sanaiseen arkkuuni virikkeitä uusia juttuja pilkkuineen ja pisteetkin varmaan tarpeen.

Olet tärkeä!
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja meju » 02.02.2016 14:26

Kuva
Olet rakastettu.

Sain ihanan lämpimät uudet sukat joihin oli kirjailtu lause "olet rakastettu". Heti ne jalkaani laitoin kokien taivaallista lämpöä virtaavan koko kehooni. Oiiii kuinka ihanat maailman parhaimmat lämmittäjät.
Heräsin tuohon hetkeen kun tallustelin uusilla sukillani, eli tälläistä unta näin viime yönä. Tiedä sitten oliko unta vai sainko sittenkin uuden asun lahjan taivaallisen. Tiedätte mikä on " korvamato", eli sellainen juttu joka jäi soimaan koko päiväksi korvaan tai paremminkin mieleen, se voi olla joku laulu tai vastaava. itselle usein käy tälleen että mato kiemurtelee toistaen jotain koko päivän. Lenkillä olin äsken siellä metsässä josta kertonutkin, koko ajan lause "olet rakastettu" soi aatoksissani ja tunsin jaloissani lämpöä. Koin että minua vahvistetaan, lohdutetaan sekä myös sitä että tehtäväni on jakaa toisille myös sitä mitä itse kokenut.
Usein tunnen että oikeesti kukaan ei rakasta minua juuri tälläisenä kuin olen ja koen yksinäisyyttä sellaista jota ei voi sanoin kuvata.
Uniini varmaan sukat tuleekin kun niitä neulonut päivä tolkulla ja kaikkea ei voi hengellistää mutta koin kuitenkin jotain uudistavaa tästä " lahjasta" ja kehoituksen jakaa teillekkin sukat, ottakaa mieleisen väriset, niissä kaikissa on kirjailtuna tämä teksti "olet rakastettu " , omista sanoma itsellesi.

Lunta satelee täällä päin, polku oli tosi liukas lenkkeillessä , piti varoa ettei liukastu. Hiihtämässä en ole vielä käynyt mutta haaveissa olisi jos huomenna, tällä viikolla tai sitteen ensi vuonna :o Haaveita ja unelmia ylläpitäen jaksamme läpi harmaittenkin päivien. Eipä ole mitään erikoista tapahtunut niin kirjoittamisaiheetkin vähissä, kirkonkylällekkään en pääse kuin ehkä huomenna. Kirjastoon pitää viedä kirjat, ehtinyt en lukemaan kuin yhden kolmesta teoksesta mutta jatkoaikaa laitan netin kautta. Ehkä uusia lainattaviakin katson. Jännä juttu kun taas aika ettei meinaa saada millään luettua edes yhtö sivua loppuun kun ajatukset harhailee siellä sun täällä eikä muista hetken pästä lukemaansa. Yritän harjaannuttaa itseäni keskittymiseen tässäkin asiassa.

Tässäpä tämän päivän tuumailuni, muista sinua rakastetaan!
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 02.02.2016 21:58

Voi kun ihanan värisiä sukkia Meju oli tuonut tatjolle, otankin niistä punaiset ja lilat .....monet, joissa kaikissa siis lukee, että sinua ja minua rakastetaan.
No ei ole kehumista tapahtumissa. Omalääkärillä kävin....tähän ärsytysyskään voisi ola syynä myös verenpainepilleri, joten se muutettiin toiseksi, ja jotain muutakin siellä....
Kävelin mennen tullen, se yksi kävelysauva apunani, taisi tulla koko viikon kävely siinä. Huomenna pitää näitä uusia pillereitä yrittää ostaa.
Sittenpähän onkin tullut, ja luetuksi joulukuisia hesareita ja ärsyyntynytkin jostakin jutusta, jonka mainitsin sitten FBssä. Sielläkin tuli katselluksi ja kuunnelluksi jotakin.
Ja postikin tuli tänään ihan kotiin asti. Tuli Uusi Tie ja ET lehti, joka oli pantu uudenlaiseen åpakkaukseen, kovaan ja isoon, ettei mahtunut postilokeroon, siksi sain sen kotiin. Hyvä palvelu, eikö?
Ja sitten kuuntelin Ahvion viisaan puheen, jossa mainittiin sellaisia harhaoppeja ja rthmiä, joista en ole kuullutkaan. Tietysti kaikkea ei tarvitse kuullakaan. Tärkeintä olisi pysyä puhtaan Sanan pohjalla.
Herran silmät katsovat
hurskaiden puoleen,
hänen korvansa kuulevat
heidän rukouksensa.1 Piet.3,12.
Se on sitä Jumalan antamaa vanhurskautta, ei meidän sen perusteella hän kuulee!
Huomenna olisi tarkoitus tavata Annukkaa ja muita mummeleita ja mennä syömään kaupngintalon ravintolaan. Siellä hyvässä seurassa poliisien ym. virkailijoiden seassa ;)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja rine » 02.02.2016 22:46

Ihania sukkia meju tuonut valittavaksi, lilat olivat minunkin listalla :D
Tiinalla huomenna tärkeä tapaaminen, teille kaikille siunattuja yhteisiä hetkiä ravintolareissullanne.

Minulla on aamulla kuudeksi meno, myös minusta tuntuu tuntuu ettei tapahdu mitään,
elo sitä samaa, työpaikalla monenlaista hektistä sykettä, pitäisi sinne ja tänne mennä,
uusia rakennuksia nousee ja toiminnat muuttuu, uutuuksien esittelyä, voi puh ja huhhuu....

Kuinka nopeasti tulikaan helmikuu, meillä ovat ilmat olleet ihailtavan keväiset, ihmiset hiihtelevät
en ole suksia esille ottanut,joskin miehen kanssa ajatuksissa kävi jos hiihtolenkin tekisimme...
Teille jokaiselle siunausten sateita elämäänne

http://www.tv7.fi/vod/player/48351/

http://www.tv7.fi/vod/player/47771/
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja rine » 03.02.2016 20:45

Leena Lehtisen lähettäjäkirje
Helisevää helmikuuta! Kiitos joulun ja vuodenvaihteen tuesta ja rukouksista, kaikista tervehdyksistä, jotka ovat sydäntäni suuresti ilahduttaneet.
Viime kuussa sait toiminnanjohtajan kirjeen, joten palaan vuoden alkuun.
Miten sinun vuotesi on alkanut? Mitkä ovat Sinun tavoitteesi tälle vuodelle? Rukousaiheesi? Kuulisin niistä mielelläni, jos haluat jakaa…
Itse aloitin vuoden Vivamossa osallistuen siellä yhdessä poikani Lassen kanssa – hän oli hienosti avecini! – juhla-aterialle ja kaimani, Vivamon johtaja Leena Bromanin luotsaamaan huippukonserttiin Särkyneen sydämen kirkossa. Sibeliusta, Merikantoa ym. sopraano Hedvig Pauligin ja ooppera-laulaja Rolf Bromanin tähdittäminä eikä säestäjänsä pianotaiteilija jäänyt heidän varjoonsa Finlandialla. Voisiko Vivamon 100-vuotisjuhlavuoden paremmin aloittaa?!
Jokavuotiseen työntekijäkokoukseen loppiaisviikonvaihteessa kokoontuivat kaikki kynnelle kykenevät KRS:n työntekijät, Jarkko ja minä muiden muassa. Rakennettiin yhteistä strategiaa, puhuttiin nykytilanteesta sekä taloudellisesti että hengellisesti. Siunattiin työhön mukaan uusina tulevat – koko alttari täyttyi taas kerran, mm. nuoriso-, opiskelija- ja avioparityö sai uusia tekijöitä ”vanhojen” eri syistä väistyessä muihin tehtäviin Valtakunnassa. Osa ”vanhoista toivottavasti palaa! Ilo on se, että osa näistä uusista on ”vanhojen” kasvatteja! Sukupolvet seuraavat toistaan… Se on elämää!
Perinteisesti työntekijäkokouksessa on myös juhlailta, jossa onnitellaan eri asioista, mm. jaetaan ansiomerkkejä, pidetään puheita – tai siis toiminnan-johtaja Ulla Ressu Saunaluoma pitää jokaiselle onniteltavalle henkilö-kohtaisen puheen. Aikamoinen urakka! Tänä vuonna kävi niin, että minä olin onniteltavien joukossa. Sain 38 vuoden työstäni seurakuntatyön kultaisen ansiomerkin. KIITOS! Ja kukkakimpun ja puheen neljän muun seurassa: Mäkisen Matti koulutustiimistä Tampereelta, Iitu Gerlin monitoiminainen toimistolta, Luukkosen Merja Nukketeatteri Sananjalasta, Savosen Päivi, jota ilman nämä kirjeet eivät tavoittaisi sinua (yksi maailman rohkaisevimpia ihmisiä) olivat kanssani siinä rivissä. Onnea heillekin! Ja kiitos henkilöstö-päällikkö Tarja Pohjolan-Pirhoselle, joka pitää vuosittain huolen siitä, että oikeat ihmiset ”palkitaan”. Jännitin etukäteen saamaani huomiota enemmän kuin useimpia puheita ja työtehtäviä. Ilmeisesti minun on vaikea ottaa kiitosta vastaan… Vaikka kyllä se hyvältä tuntui sitten jälkeenpäin.

Sitten ehdin käydä Keravalla Alfa-tv:n studiolla Tenhusen haastattelussa. En vielä tiedä, milloin ohjelma tulee ulos. Käsittelimme siinä ”kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Kerron sitten, kun tiedän siitä enemmän. Mutta se on osa kesäkuulla pidettävän Tulisielukonferenssin valmistelua. Olen siellä yhtenä opettajana ja ”äitihahmona”. Se tapahtuu 6.-11.6. Jyväskylän Kiponniemen toimintakeskuksessa ja on tarkoitettu n. 20-30 -vuotiaille. Sen vastuuihminen on Henna Saarinen, konkari kristillisessä tv-nuorisotyössä ym. Hän houkutteli minut tähän mukaan! Tulisielu.fi. Rukoile, että minä harmaine hiusteni kanssa osaan rakastaa näitä nuoria aikuisia Jeesuksen rakkaudella ja viisau-della!
Juuri on takana vierailu – taas kerran – Lohjan seurakunnan senioriporukassa aiheesta ”Kuolemasta iloisesti”. On se kumma, miten vähän vanhuksetkaan enää puhuvat kuolemasta, vaikka se tulee meidän jokaisen osaksi. Ja kun Jeesus voi auttaa niin valtavasti siihen valmistautumisessa! Miten unohdetaan Raamattu pois, sekin, että Jeesus sanoi, ettei kukaan tule Isän tykö (taivaa-seen) muutoin kuin minun (Jeesuksen) kauttani! Ja: ”Joka uskoo minuun (Jeesukseen), saa elää, vaikka olisi kuollut”, Joh. 11:25. Minä (Jeesus) annan teille iankaikkisen elämän. Miten tärkeää ja vastuullista olisi kertoa näistä asioista (lue: kristillisestä iankaikkisuustoivosta) myös nykyihmiselle, kaiken ikäisille! Tästä voisi kirjoittaa ja keskustella vaikka kuinka pitkään! Jeesuksesta ja kuolemasta ja taivaasta ja siitä, miten siitä nykyään vaietaan aivan liikaa!
Ilo oli myös vierailla Helsingin opiskelijatyön Hehku-yhteisössä ja nähdä, miten Bullan kulma pursui nuoria aikuisia miehiä ja naisia ja keskusteli kanssani siitä, miksi kristittykin joutuu kärsimään ahdinkoa, vaikka Jumala pitää huolta. Ja sitten Jarkko ajoi minut yötä myöten Lappeenrantaan Naisten aamupalalle puhumaan sovinnoista ja pääasiassa itselleen anteeksiantami-sesta. Sielläkin oli tupa aivan täysi! Sanoma Jeesuksen anteeksiannon henkilökohtaisuudesta juuri ITSELLE tuntui jälkikeskusteluista päätellen menneen perille asti.
Työ jatkuu: Huomenna menen Lahteen suunnittelemaan kesän Evankelistojen yhteyspäiviä, Kädet-näytelmän (Vivamon satavuotisjuhlanäytelmä) harjoitukset alkavat, Espoon tuomiokapitulin mentorointiryhmä alkaa, Helsingin KRS:n nuorten ilta Arska on kutsunut vierailemaan, Tulisielutiimi haluaa tutustua minuun Kiponniemen viikonlopussaan, Lohjan seurakunnan diakoniaryhmä haluaa kuulla juttuni anteeksiannosta, Grankulla metodist-församling on kutsunut minut brunssilleen kertomaan kokemuksiani Jeesuksen kanssa elämisestä på svenska ja Orimattilan seurakunnassa saan Marianpäivänä pitää saarnan ja puhua päiväjuhlassa ennen Helsingin Tuomasmessua, jossa toimin rukous- ja ehtoollisavustajana. Lisää seuraavassa kirjeessä.
Ja henkilökohtaisesti: Poikani Lasse kertoo tarvitsevansa erityistä voimaa ja pyytää esirukousta. Itselleni kurinalaisuutta liikkumisessa ja ajankäytössä, että voisin olla siellä, missä Herra tahtoo. KIITOS!
Eikö ole ihanaa, kun on valoisaa taas!
Sinua siunaten
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja rine » 03.02.2016 20:49

Elina Heinosen lähettäjä kirje
Rakas lähettäjäni! Kiitän sinua vielä viime vuodesta, kun olet ollut rinnallamme. Kiitos, että olet monin tavoin kantanut ja tukenut, ennen kaikkea rukouksin, ja myös taloudellisesti. Iloinen asia oli se, että lähettäjäkannatukseni oli noussut enemmän kuin se oli KRS:ssa viime vuodeksi arvioitu. Olen siitä hyvin iloinen ja toivon samanlaista kasvua myös täksi vuodeksi. Silloin kuin tein hyvin vähän töitä seurakunnissa ja olin TV7:ssä, niin lähettäjäkannatus pieneni koko ajan, mutta nyt se rupeaa tulemaan oikeisiin lukemiin. Minulla on haikea mieli siitä, että viime syksy meni ikään kuin harakoille. Oikea polveni on vaivannut jo pitkään. Kesä-heinäkuussa en saanut itseäni liikkeelle oikeastaan ollenkaan, korkeintaan kaupassa käymään, kun aina oli kylmää ja märkää. Elokuussa olimme mökillä yhteensä viisi yötä, joka on tosi vähän. Silloinkaan ei jalan kanssa ollut hyvä tilanne. En jaksanut naapurissakaan käydä, vaikka he olivat laittaneet polut hienoksi meidän rajalle asti. Tasi on siitä eteenpäin laittanut trimmerillä polkua, jotta pääsen kulkemaan. Mutta en uskaltanut lähteä naapuriin asti kävelemään, kun tuntui, ettei polvi kestä. Polvi onkin sitten enemmän ja vähemmän ollut koko syksyn kipeä. Siihen on kolme kertaa pistetty kortisonia ja kukonhelttauutetta, mutta mikään niistä ei ole auttanut. Se on tullut aina vain kipeämmäksi. Syksyn töissä jouduin istumaan puhuessani seurakunnassa, koska en kärsinyt seistä. Maaningalla olin pyörä-tuolissa. Siellä tuntui tosi kivalle, kun olin pitänyt puheeni, niin juontaja tuli ”kippaamaan” minut keskelle salin lattiaa ja sanoi, että nyt saa tulla Eliinaa halaamaan. Ja tosi iso joukko tulikin. Melkein jokainen sanoi, että nyt minä ymmärrän, mitä armo on. Olin puhunut armosta pariltakin eri kantilta. Maaningalta jäi tosi hyvä mieli. Kaikki syksyn työt sain tehtyä, mutta lokakuun jälkeen olen ollut sängyssä. Pahimmillaan en ole kävellyt kuin pari askelta ruokapöytään, siihen ei ole enempää matkaa, ja sekin oli tosi tuskallista. Ajattelin, että varmaankin jostakin syystä tarvitsin tällaisen ajan, että vain lepään ja ajattelen. Valvoin yöt ja valvoin päivät. Yleensä en ajattele mitään yöllä, vaan jos on huolia, jätän niitten miettimisen päiväksi. Nytkään en öisin miettinyt huolia, vaan muita asioita. Kello 4-5 välillä olin kuin ”nukkuvan rukous”, koska olin tosi väsynyt. Juha kysyi niihin aikoihin, olenko huomannut muistini huonontuneen. Kysyin, onko se mennyt kuukausia vai viikkoja sitten. Juha vastasi, että viikossa. Kerroin hänelle, että se johtuu ihan siitä, kun en nuku ja syön paljon särkylääkkeitä, paljon yli sen, mitä on lupa syödä. Lopulta pääsin ultraäänikuvaan. Kuva lähetettiin ortopedin katsottavaksi. Hän taas lähetti minut magneetti-kuvaan, joka on huomisaamuna, 20.1. Lääkäri soittaa minulle ja saan tiedon löydöksestä perjantaina 22.1. Tunnen itseni niin hölmöksi ja valittavaksi, kun tällaisesta polviasiasta tulee tällainen riesa. Kun mietin esim. ystäviäni Reijoa ja Astaa, jotka ovat juuri olleet monissa isoissa leikkauksissa viime vuosina eivätkä hekään valita. Suurin hätä minulle tässä on, jos en pääse töitä tekemään. Minulle tärkeintä on se, että voisin tehdä ne työt, joita minulla on. Koska minun suuri haluni on kulkea seurakunnissa. Muutama reissu on edessäpäin bändin kanssa. Jo huomenna bändi ja minä menemme Kuopion helluntaiseurakuntaan. Olen tästä hyvin kiitollinen. Tiistaina, 5.1. oli bändin levynjulkaisujuhlat. Loppiaisena, keskiviikkona, meidän piti olla bändin kanssa seura-kuntavierailulla Sulkavalla. Pyysin Tasilta tiistaina, josko hän veisi autolla minut muutaman sadan metrin pää-hän kampaajalle. Tasi vastasi, että jos hän jaksaa mennä autohalliin. Silloin ajattelin, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Lähdimme kuitenkin menemään. Kyselin sillä lyhyellä matkalla, mikä hänellä on. Tasi vastasi, että henki ei kulje. Soitin sitten terveyskeskukseen ja kerroin, että miehellä ei kulje henki kunnolla ja hän on hyvin väsynyt. Sieltä heti kysyttiin, tarvitsemmeko ambulanssia. Kerroin, että Tasi tulee omalla autolla, kun asumme niin lähellä. Tasi meni sinne heti ja soitti jonkin ajan päästä, että hänet passitettiin KYSsiin. Enää ei saanut ajaa omaa autoa. Kun kipuja ei ollut, oli vaikea päätellä, mikä hänellä on.
Tasilla todettiin sairaalassa laaja-alainen keuhkoveritulppa, joka on todella hengenvaarallinen. Tasi oli muutaman päivän sairaalassa ja kertoi, että hänellä on ihan hyvä olla, kun ei koske mihinkään. Itse hän ei varmastikaan koko aikana tiennyt, miten vakavasti sairas hän oli. Nyt Tasi on jo kotiutunut. Iltaisin kotona, kun mietin nukkumaan mennessäni Tasia, puhuin Herralle, että ”jos Tasin aika on tulla sinun luoksesi, niin se on sitten niin”. Sanoin myös, että ”saat sinä sen sitten ottaa, mutta minusta on ihan hirveätä jäädä yksin ja minä tulen kaipaamaan Tasia tosi paljon. Mutta kyllä minä siitäkin selviän. Tapahtukoon sinun tahtosi.” Tällaisia asioita on tapahtunut viime aikoina. Minulla ei ole taipumusta masennukseen, mutta nyt on välillä meinannut tuntua pahalta lähinnä tuon oman jalkakivun takia. En kaipaa mitään leikkausta, jos se paranisi muuten. Tähän loppuun laitan rukouksen, jonka sain eilen postissa ystävältäni Anna-Liisalta. Aihe sopii nyt kovin hyvin näihin aikoihin. Sinullakin on varmasti monia vaikeita asioita. Mielessäni on usein se, kun Jeesus rukoilee Isältä, että ”jos mahdollista, menköön pois minulta tämä malja. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.” Kun Tasinkin puolesta rukoilin ja luovutin hänet silloin illalla Jumalalle, niin en ole aikoihin nukkunut niin hyvin koko yötä kuin silloin. Minulla ei ollut hänestä mitään huolta eikä hätää. Tiesin, että Jumala pitää huolen; vie perille tai antaa meidän vielä olla yhdessä. Jätä sinäkin kaikki Herran haltuun. Kyllä Hän sen tekee. Hän tekee sen, mikä elämässäsi on tarpeen. Hän näkee sinun hätäsi, tuskasi, kipusi ja kyyneleesi. Hän pitää kaikesta huolen. Ja Hän voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme. Ilmoitan vielä Päiville sen, mitä kuulen lääkäriltä, jotta sinä saat siitä tiedon. Perjantaina tuli sitten tulos, että kyseessä on luukuolio, joka näyttäisi olevan paranemassa, kestää n. 3-6 kk. Jalkaa täytyy pitää paljon levossa, muuten koko nivel voi luhistua! Kyllä minua välillä pelottaa. Tarvitaan paljon rukousta, joten pyydän, voitko rukoilla! Kiitos! Jatketaan yhdessä myös tätä uutta vuotta. Jumala sinua siunatkoon! Herra – anna kaiken vaieta aivan hiljaiseksi minussa. Anna levottomuuden väistyä, kaikkien kysymysten tyyntyä, kaiken masennuksen, kaiken toivottomuuden kadota. Silloin selkeytyy se, mitä sinä minusta ajattelet. Herra – hiljaisuudessa ja yhteydessä sinuun tahdon kuunnella sinua. Muovaa minut sellaiseksi kuin itse tahdot. Tällä tavalla, läsnäolossasi lepäämällä, voin nähdä tehtävät, jotka sinä minulle annat ja kasvaa niihin sisälle… Salli minun elää aina juurtuneena ja perustuneena sinun rakkauteesi ja saada siitä voimaa, että päästäisin rakkautta toistenkin näkyviin. Auta minua täydellä luottamuksella iloitsemaan siitä, että voitto on jo saatu ja että valtakuntasi on kerran loistava täydessä ihanuudessaan. (Hiljaisuuden rukouksia) Rakkaudella, Tulevia tilaisuuksia:
13.2. KUOPIO, Majataloilta
17.2. JYVÄSKYLÄ, Majataloilta, klo 18 Palokan kirkko
21.2. KANGASALA, Majataloilta, Pekka Simojoki, Gospelband Sade. 4.-6.3. ORONMYLLY, Naistenpäivät
13.3. TOHMAJÄRVI
P.S. Muista Uskon päivä 30.3. Katso rukoushaaste uskonpaiva.fi
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja eva » 04.02.2016 09:47

Helmikuu on tullut
tulleet valkohanget..
Ihan olen varppeillani, meneekö kirjoitus, kun sanoi; ilmoitit väärät tiedot. Samat tyrkkäsin ja katsotaan. :shock:
Olen lähdössä SenioriFoorumin tiimikokoukseen ja otan Runebergin tortut matkaan uudelle työntekijälle. Hän on ollut yliopistossamme töissä ja opiskeli papiksi. Nimi vain tuttu ennenstään. Entinen jäi puolitetulle työajalle ja nyt saamme uuden. Tuumailen, mitenkähän yhteistyömme alkaa sujua. Saa nähdä ehdinkö rukouspiiriin ollenkaan.

Olin kuuntelemassa Riikka Halkoa. Oletteko olleet? Hän puhui; olemme kaikki israelilaisia. Meidät on oksastettu jaloon olivipuuhun ja lupaukset koskevat myös meitä. Hän on puhunut TV7:ssä. Vehnä varmaan saa linkin tänne. Riikka on oikein parannussaarnaaja.
Kiitos että olette ja lähetätte linkkejä ja kirjoituksia elämästä, jossa on makua. Ilo lukea! :D

Kävin koulupojan nimipäivillä. Äiti lähetti viestin, kuinka poika oli "töpinöissään" käynnistäni. Pojalla todettu ADHD (miten ne kirjaimet meni?) Tunsin, että nyt menin oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Poika selvästi rohkaistui.

Minulla oli huolena, liukkaus ja Sanan kulman ikkuna ja ovi vaihdot ja Saara Kinnunen tuli Vaasasta asti. Kun huokailin asiaa, sain RUUT.3:11. Vaikka olen lukenut kirjaa monesti, nyt se lohdutti ja kaikki saatiin kuntoon tuntia ennen tilaisuuden alkua. Opiskelija työntekijäpoika oli yhteydessä firmaan ja me molemmat saimme siivousapua. Mainio sovitteleva poika. Nimitinkin hänet "Valtakunnan sovittelijaksi." :)
Ruut 3:11 loppujaetta en noteraa, se ei päde kohdallani.

Jumalan hyvyys ja rakkaus ympäröiköön teitä kaikkia! tapaamisiin Tuumaustuvalla! :P :D :)
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja meju » 04.02.2016 14:36

Sinä onnistut!

Voi, sitä tunnetta kun uskaltaa yrittää jotain uutta ja se onnistuu. Eipä hääppönen juttu ollut mistä koin tätä iloa mutta kerronpa kuitenkin :) Juttu liittyy tähän uuteen harrastukseeni eli kirjastossa käyntiin, sain uuden kortin ja siihen tuli myös nettitunnukset joilla pääsee varaamaan kirjoja sekä näkee omista tiedoista mitä lainannut ja milloin palautettava yms tietoa. Kerinnyt en lukea kaikkia kirjoja joten kokeilin osaanko netin kautta lisätä lainaus aikaa. Tosi hyvin selvisin ja siitä tuli tämä onnistumisen ilo. Samalla laitoin varaukseen yhden uutuuskirjan.
Tämä puhutteli kuinka mietin että en edes yritä vaan vien kirjan tiskille niinkuin ennenkin ja pyydän uusimista. Kuinka helposti jäämme junnaamaan "niinkuin ennen" juttuihin vaikka edessämme on uusia mahdollisuuksia.........hmmmm tämä on vielä mietinnässä kuinka näkisin uusia mahdollisuuksia ja rohkenisin oppia uutta.

Rine onkin tuonut hyvää lukemista, minullekkin tulee s.postiin Leenan ja Eliinan kirjeet. Tosi hyvä jakaa nitä näinkin. Muistetaan rukouksin näitä ahkeria evankelistoja jotka uskollisia Jeesuksen todistajia. Heistäkin oppia ottakaamme kuin rohkeasti menevät eteenpäin vaikka vaikeuksia on ja ikääkin karttunut yli eläkeiän.

Tiinalla ollut varmaan kiva retki ystävien kanssa, odotellaan kertomusta miten yhteinen päivänne meni. Ainakin iloinen porukka ja Annukan nauru helkkynyt :lol:

Kerkesihän Evakin kiireiltään kirjoittamaan. Odotinkin monena päivänä juttujaan miettien olikohan nyt Kiinassa vaiko lie Alaskaan matkannut. Eva on niin nopsa liikkeissään.

Samat kuviot täällä maalla, koiran kanssa lenkillä kävin, ruokaa laitoin, tiskasin, nyt istahdin lepotuoliin tehden näitä kirjoitus juttuja sitten neulon katson telkkaria jne. Joskus menee monta tuntia istuskellessa vaan :o

Onnistumisia sinulle toivotan ♡
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja Vehnä » 04.02.2016 14:52

Tässä on Evan toivoma linkki. Opettajana on Riikka Halko ja sarjassa on seitsemän osaa.

http://www.tv7.fi/vod/player/42691/
"Minä olen sinut nimeltä kutsunut."
Avatar
Vehnä
 
Viestit: 188
Liittynyt: 16.12.2013 19:23

Seuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron