tuumis

Tammikuu

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja eva » 15.01.2016 11:52

"Kestävää iloa etsimässä"
Tällainen otsikko oli Tänään on toivoa kirjassa. ILOA-kunpa se olisikin sitä kestävää iloa.
Aika hauska oli, kun sain lapsuuteni lähikaupan hoitajalta viestin, jossa hän kysyi, oletko XX vielä yhtä iloinen, jona muistan sinut. Hyvä, että hänelle on jäänyt sellainen kuva minusta- vai olikohan vain sanominen- no kuitenkin sain aiheen iloita. Meillä on sellainen murreryhmä. Koostuu kolmen pitäjän henkilöistä ja se on aika hauska ja pitää murrettamme yllä. Nyt lupasin maksaa kerjäämäni kyydin kauppiaalle. Ei muistanut ja sain ilmaiskyydin. Ei minulla silloin tyttösenä olisi rahaa ollutkaan.
:D Meillä eilen hernesoppapäivä. Eipä ole vuosiin keitetty. Nyt olivat pakastaneet kinkkua ja keitosta tuli hyvää ja pakasteeseenkin meni.
Kuntosalit ja uinnit alkaneet. Vähän tuntui kropassa eli harjoitusta kaipaa keho.
Odottelen viestiä hammashoitoon. On tullut jo monta muistutusta ja nyt tulee tarkka aika. On vain sanottu tunnin tarkkuudella. Samalla reissulla saa putsauksen ja jos on muuta tarvetta kaikki hoituu.

Huomenna on tanssin päivä. Liikuntaahan se on, mutta kaipaisin lisää israelilaisia tansseja.
Pakkasta täällä -18 ja ei oikein kävellä viitsi.
Eilen olin katsomassa meidän uutta Jyvälää, setlementtiopisto. Vanha Jyvälä paloi tuhopolttona. Kaunis ja hyvin suunniteltu talo ja ihanat maisemat avarista, erikokoisista ikkunoista. Aate taitaa olla muuttunut, paljon on itämaisia kursseja.

Toivoa on kirjan 15.1. päivän loppu: Aseta Kristus ensimmäiselle sijalle elämässäsi ja seuraa, kuinka elämäsi alkaa muuttua. Saat huomata, että Hän yksin on etsimäsi rakkauden, rauhan ja ilon lähde.

Huhuu...älkää antako pakkasen kirjoituskättä palelluttaa!! :) :P :P :P
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja meju » 15.01.2016 12:24

5. Moos. 3:28
Ja anna määräyksiä Joosualle, vahvista ja rohkaise häntä. Sillä hän menee sinne tämän kansan edellä, ja hän jakaa heille perinnöksi sen maan, jonka sinä näet.'

Oletko rohkaisija vai käykö niin että sinua on rohkaistava jatkuvasti. Tälläistä täällä kammarin nojatuolissa istuen mietin. Televisiosta tuli aamulla ohjelma kuinka tärkeää on että vierellämme on rohkaisijoita sillä muuten emme jaksa, kuitenkin muistettava että ei ole aina se osapuoli jota pitää kehuen kannustaa jne.
Meillä aamulla tuli sanasota mieheni kanssa niinkin isosta asiasta kuin tulitikuista :P Tikut lopuillaan ja minä kuulemma sanonut ettei kannata ostaa muita kuin sampotikkuja kun oli tokmannilla meinannut kärriin laittaa toista merkkiä. Muistan tilanteen kun mieheni äksyili ettei kyseisillä tikuilla tee mitään ja siksi siitä mainitsin. Noh syy oli sittem minun kun ei muistettu toisesta kaupasta niitä sampoja ostaa. Siitä sitten virisikin oikea sanasota kun koin että olen se osapuoli jota ei rohkaista vaikka yritän olla täällä maallakin yli sietokykyni enkä tälläistä eläkepäiviä toivonut edes unissani. Miehenii onnessaan kun saa olla lapsuuskodissaan, kalastella, harrastaa teatteria ja kaikkea muutakin omia juttujaan. Meikä pitäs vaan opetella pönttöuunia ja leivinuunia lämmittämään ja katsella ikkunasta milloin kalamies saapuu, niinkuin äitinsä aikoinaan isäänsä odotteli mrrrrrrrrrrr Taidan lähteä tulitikkuja lainaamaan naapuriin, oiskohan sampoja heillä.
Äkkiä kärpäsestä tulee härkänen kuten yritin kuvailla ja se alkaa pienestä asiasta.

Jotenkin koen että täällä olokin on meikäläiselle opetusta kärsivällisyyteen sekä kurkistus elämään silloin ennen kun ei edes hyviä tulitikkujakaan ollut :shock: Rehellinen jos olen niin kärsivällisyys alkaa loppua ja sunnuntaina muutan taas kaupunkiin ainakin viikoksi. Etuoikeus että vielä mahdollisuus kahdessa paikassa olemiseen, ymmärrän ettei monilla näin ole.

Kaksi erakkonaista naapurista olen kohdannut, heistä jotain kerroin aikasemmin. Toisen kanssa eilen ensi kerran juttelin ja ihme ettei juossut karkuun kuten yleensä tekee vaan jutteli muutaman sanan ja sain esiteltyä itseni. Toisen näimme kun naapurin kanssa lenkkeiltiin ja yllätys hän lähti mukaan kanssamme. Kertoi ettei ollut jutellut ihmisten kanssa moneen viikkoon hän vaan hevosten ja lampaitten kanssa juttelee, joulunkin ypöyksin. Oli ihana kun lähtiessä halasin häntä kiin huomasin että oli liikuttunut. Sanoi etyä on odottanut milloin kävelemme heillä päin. Ajattelin että rukouksemme kuullaan ja jotain tapahtuu henkivalloissa, näin koin. Jatketaan rukousta myös sitä että jaksaisin täällä maalla olla "lähetyskentälläni".

Mies lähti lapsia hskrmaan viikonlopuksi tänne, sitten samassa kyydissä kun lapset viedään pois pääsen lepokotiini ☆ Kohta vilinää on torpassa sekä ääntä riittää ja ehkä ei tulitikut enään niin räjäjdysarka puheenaihe enään :lol:

Olispa saanut olla mukana kun hienot ladyt oli hienostoravintolassa kakkus msistelemassa. Nauroin lukiessa juttua sillä jotenkin olinkin mukana mielikuvituksessani. Tiina osaa hauskasti kuvailla.

Evalle kiitos matkakertomuksedta, varmaan mrnee pitkä aika ennenkuin edes tajuaa missä ollut saati miksi Jumala johdattanut tälläisille matkoille. Teette hyvin kun kerrotte kokemuksistanne sillä aina niistä oppii ja ne rohkaisee jospa minäkin joskus yllärimatkoille pääsen. Koskaan ei tiedä kun vaan olemme rohkeita ottamaan uskonaskelia..

Luin tosi puhuttelevan kirjan, yritän eysiä linkin tänne. Se kertoo kuinka 12 vuotias poika jäi kehonsa vangiksi niin että kaikki luulivat ettei hän ymmärrä mitään vaikka kaiken kuuli ja tajusi
muttei voinut mitenkään viestittää sitä, olikohan tässä tilassa yli 12 vuotta. Kyllä me napistaan
vähästä näin koen kun tämän luin.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201501 ... 3_ul.shtml
Nyt aloitin Amos Ozin kirjan, mistä Tiinakin mainitsi. Enpä tuotakaan kirjaa olisi löytänyt jos ei tuumista olisi.
Nyt heissulivei lähden makaronlaatikon tekoon....
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 15.01.2016 14:32

Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan!!!!!
Kiva kun on taas tullut kuulumisia, en toivoisi Tuumiksen loppuvan.Kyllä Meju saa välillä mennä kaupunkiin lisäämään kärsivällisyyttä. Kiitos Herralle, että se tosiaan on mahdollista.. J kyllä ne tulitikutkin joskus menee paikoilleen.
eevalta iloisia terveisiä tullut. Rinelle toivomme voimia työhö
n ja äidin auttamiseen.
Amanda oileilee arjessa, normaalisti. Sitähän elämä yleensä suurimmaksi osaksi on.
Kyökkipiialta olisi kiva kuulla tunnelmia Pariisista jos hän vielä siellä on. Täällä luetaan juutalaisia kohtaan tapahtuneista hyökkäyksistä. Siellä rabbit kehoittavat välttämään kipan käyttöä, täkäläiset rabbit taas kehoittavat kuitenkin käyttämään, kaikesta huolimatta.
Tämä viikko monella tapaa erikoinen. Alkuviikosta tieto kutomon poistamisesta, nyt se on jo tyhjä ja kuteet ja puut kasassa taloni alla. Nyt vain toivotaan, ettei tulisi kovia tulvasateita, että alimmat kudelaatikot kastuvat ja likaantuva. No. päivä kerrallaan. Tämäkin vain loppujen lopuksi nauratti, että jotakin joskus tapahtuu pikavaihtia ;) ;) n
Ja tavallisesti muutaman viikon välein välein tapailemme mummoporukalla, mutta tällä viikolla kaksi tapaamista.
Vain Ilana oli samaa porukkaa, toinen oli Tel Avivin liepeiltä Leena, jonka Amandakin tuntee. Ja he olivat minulla kylässä. Otin itseäni niskasta ja laitoin jo aiemmin mussakaa ja jauhelihamureketta pakkaseen ,että sitten vain keitin riisit. Tehtiin myös luontolenkki ja käytiin myös Hannan, Anjan, haudalla.
Elämämme ovat risteilleet yhteen myös jo Suomessa jonkin verran, joten oli myös muisteltavaa.
Ihan piristävä päivä, mutta kun Leena kysyi vaill neljä, että olisko jo vieraiden aika lähteä, niin vastasin, että jooo......Mutta sanoin haluavani heitä toistekin. Mutta väsy tuli jo siihen aikaan.
Olipahan iltaa aikaa lekotella.
Kesken vierailun kyllä tuli puhelu, että pitäisi kangaspuut merkata, nyt ne puretaan.....suomalainen naapuri sitten teki sen. Kokoamaan tarvitaan monta suomalaista osaajaa....sitten kun ja jos......
Tänään ei taida löytyä muuta piristävää kuin sauna, mutta se onkin ihanaa, kun ei tarvitse mennä koleaan suihkuhuoneeseen :mrgreen:
Paljon on aihetta lapsilla kiittää......
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja rine » 16.01.2016 12:35

Luettu kirjoittelunne, monessa mukana olette olleet on riisuttu ja puettu, kirjaimellisesti
pakkasten vuoksi ja Jumala joka kuljettaa meitä voittosaatossa tekee omat riisumisensa,
aina sitä ei ymmärrä, mitä Herra tarkoittaa, mutta hänen tarkoituksensa ei ole jättää
lastansa alastomaksi, vaan pukea meitä uuteen.
Toisaalla Tiina mainitsi riisumisesta ja pukemisesta joka kirvoitti ajatuksiani.

Todellakin meillä pakkasta 32 astetta, se on paljon. Kävin kaupassa äidille otin pyörän
ja se oli jäykkä. Poljin sillä, vaikka ajattelin ensin työntää, ja kuljettaa kassit.
Säästän polvea, pitäisi pulkka kaivaa jostakin esiin.
Koiralle puetaan näillä pakkasilla takki ja tossut ;) tossuista se ei välittäisi, mutta antaa olla kumminkin.
Iltapäivästä minulla on parturi.


http://www.tv7.fi/vod/player/38460/

J
Jumala riisuu ja pukee.
Vanhassa hengellisessä laulussa sanotaan
»Oi armo ja rakkaus suurIi,
jolla Jeesus meitä' taluttaa juuri'!
Hän neuvollansa opastaa uskoviansa
tässä' oudossa, vieraassa maassa'.
Hän kaataa ja tukee,
hän riisuu ja pukee,
hän lymyy ja ilmestyy taas.
Hän tyhjentää tyhjäksi'
ja alentaa köyhäksi'
mutta' tyhjä ja köyhä taas tuntea saa,
että armonsa rikastuttaa.
Hän samentaa ilman
ja pimentää silmän,
mutta jälkensä kirkastuttaa.


Siunausta jokaisen elämään
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja eva » 17.01.2016 10:33

Tervepä teille! :) :)
Tässä tuumailen, mietin ja yritän keksiä tekosyytä, ettei tarvitsisi lähteä Saarijärvelle. Koko viikon olen miettinyt, mitä viestittäisin, Mutta estettä ei tule. Ajattelin, että jos eilisestä rokotuksesta vaikka pikkuisen tulisi kuumetta ja voisin reteesti viestittää, että olen kuumeessa. No, ei oikeasti ole. Mikähän tarkoitus lähtemisellä on. Kauan sitten lupasin innostuksessani, kun siellä on meidän kesämaisemat ja paljon tuttuja, lähteä sinne Tuomasmessua toimittamaan. En ole vieläkään oppinut, että ei saisi helposti luvata. Lupaaminen kait johtuu siitä, kun itse niin paljon pyydän ihmisiä erilaisiin juttuihin ja kyllä ei ole kiva, jos ei saa ketään lupaamaan.
Nyt siis lähdettävä on. Pakkasta -23 eli kerrospukeutumista tietää.

Eilen kävimme kuitenkin rokotuksella ja samalla vein lampaantaljan terveyskeskuksen sairaalaan ystävän jalkojenlämmikkeeksi. Otti ilolla vastaan, kun soitti, että on siellä niin kylmä. Siellä taas kohtasi monenlaista. Monet juttelivat kanssani. Kait ystäväni oli saanut huoneessa aikaan hyvän ilmapiirin. Hän jaksaa lohduttaa toisia ja puhua omasta turvastaan ja toivostaan.

Eilen sitten tanssin kolme tuntia. Kun Wim, ohjaajamme, tuli tervehtimään, kysyin heti, onko israelilaisia tansseja. Hän sitten kertoi ja tanssimme eri maista tulleiden juutalaisten Israeliin tuomia tansseja.
Eilen meillä oli jo aamusauna, kun kuntopyörä antoi mojovat hiet. Kylläpä jalat illalla antoivat huomata, että niitä on liikuteltu.

:shock: "Tieto lisää tuskaa." Ihan liian paljon saan tietoa asioista jotka surettavat, harmittavat ja joskus vihastuttavat. Juuri luin taas poikotoinnista ja siitä, kuinka Leppävaaran kirkosta on poistettu risti. Ja siitä, johon voisi vastata: "Mitä yhteistä on Kristuksella ja Beliadilla." Tuumailen, että pitääkö minun niin pahoittaa mieleni tai vain ohittaa ja rukoilla. "Nostan katseen itsestäni ja (kaikesta tästä) Vapahtajaan hiljaiseen...." Ainakin hetkeksi tuntuu auttavan, mutta jatkuvasti pitää muistuttaa itseään, missä on ohjaus ja kaiken hallinta.

Heippa taas ja tarkenemisiin! :) :oops: :P :D
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja amanda » 17.01.2016 17:17

Ilolla olen kirjoituksianne lukenut, kiitos jokaiselle.
Tänään on ollut kaunis talvinen päivä, aurinkokon on valaissut maisemaa ja puut ovat kuurassa. Koiran kanssa pienen kävelyn tein ylämäki kyllä puuskuttaa. Seuraavaksi pitäisi lämmittää pönttö uuni ja kohta käyn keittämään päiväkahvit. Muuttoni viivästyy koska pojalla on niin kiire töissä he eivät ehdi muuttaa

Tiinalla on ollut minullekkin tutuja vieraita on se ihanaa kun jaksatta yhä kokoontua ja virkistyä yhteisestä uskosta. Eva on käynyt jopa Afrikassa asti siellä näkee toisenlaista kulttuuria, on varmaan hemmästyttävää!!! TV7 olen nähnyt tämän Kenian suuren herättäjän. Siunataan sitä työtä että Pyhän Hengen voima saisi voimalla vaikuttaa, paljon on sielläkin tätä nykyajan kaaosta. Herran voimaa tarvitaan.

Mejun elämä on kaikkine vaihteluineen mielen kiintoista. Kaupunkilaistyttö on joutunut aivan uudenlaiseen elämään tutustumaan Jumala rakastaa sinua, että saat vähitellen tutustua maaseutu elämään ja sitten pääset kaupunkiin rauhoittumaan. :lol: Rine uurastaa monessa paikassa uskollisesti. VOIMIA!!!
Lassellekin kiitos monista kirjoituksista ja tarjoiluista. Odotan hartaasti piteneviä päiviä jos sitten jaksaisi taas käydä jossakin muuallakin kuin kaupassa.
Avatar
amanda
 
Viestit: 336
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Lasse » 17.01.2016 17:54

Kuluneella viikolla luettu ja saksittua..

- Se mikä vaikuttaa meihin hiljaisuudessa, vaikuttaa myös meistä poispäin ja muissa meidän ympärillämme.
- Sosiaalinen Media voi tuoda esille kauheuksia, niihin ei kuitenkaan tarvitse ottaa heti kantaa, sillä jos otat kantaa,
varjele sydämesi ettet huku.
- Kun minun ja sinun ei tarvitse enään toimia taivaspaikan saamiseksi, voin toimia lähimmäisen hyväksi.
- Yksi ikääntymisen ihanuuksista on se että ihmisellä on enemmän aikaa olla hiljaisuudessa.
- Meillä ei ole hernekeittopäiviä, sillä mahani ei kestä, pannukakkua syön mielelläni vatsanikin tykkää siitä!

- Sampotulitikkuja, puoluetikkuja sekä sytkäreitä löytyy varastosta, meillä kummallakin on niitä.
Persun mainostikkuja on kiva raapia mutta pitää varoa ettei itse syty jahkailuun.

:D :lol: :) ;) :shock:
Hänessä oli elämä,
ja elämä oli ihmisten valo
Avatar
Lasse
 
Viestit: 950
Liittynyt: 26.11.2013 21:26

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja pappa » 18.01.2016 14:01

Lasse kirjoitti:Kuluneella viikolla luettu ja saksittua..

----
- Kun minun ja sinun ei tarvitse enään toimia taivaspaikan saamiseksi, voin toimia lähimmäisen hyväksi.
- Yksi ikääntymisen ihanuuksista on se että ihmisellä on enemmän aikaa olla hiljaisuudessa.
- Sampotulitikkuja, puoluetikkuja sekä sytkäreitä löytyy varastosta, meillä kummallakin on niitä.
Persun mainostikkuja on kiva raapia mutta pitää varoa ettei itse syty jahkailuun.

:D :lol: :) ;) :shock:


Kiitos veljelle mainioista havainnoista!
Avatar
pappa
 
Viestit: 352
Liittynyt: 05.03.2015 23:55

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 19.01.2016 13:18

Minä edelleenkin kaipailen lisää innostavia kirjoittajia, missä luuraavat Jonkun miespuolen Lassekin ei kovin kauan aikaa sitten .toivotti tervetulleeksi tänne.....Ollaan odoteltu huomioita jos toisia!
Täällä on nyt hyyytävän kylmä, kuin jäämereltä puhaltaisi tuuli. Tulkoon sadettakin, mutta ei just silloin kun mun pitää lähteä liikkeelle.
Toistaiseksi kävin vain roskat viemässä. Näin kylämme ihanan mustan koiran, ja ihmettelin kenelle alkoi heiluttaa häntäänsä. Paljon kauempaa tuli auto, ja kas, kira oli jo tunnistanut, että isänsä sieltä tulee :lol:
Juttua ihmettelin jostain lehdestä, että voi saada sakot, jos kerää roskia.
Me ollaan saatu kerätä rauhassa roskia myö soman kylän ulkopuolelta. Ja saatiin viedä roskasäkit ravintolan isoihin roskalaatikoihin. Osa tuotiin kottikärrillä omiin kylän laatikoihin.
Tosin ns- pikatien varrelle ei saanut mennä eikä sinne asti oltais jaksettukaan :mrgreen:
Oma tyhmyys harmittaa.....sidoin muovipullosäkin suun väiakaisesti, kun siinä ei vielä tarpeellista määrää pulloja, mutta sidoin niin heikosti, että tuuli heitteli sitä ja se avautui...toivottavasti lisäpullot ovat sen verran kauempana ettei taas tartte laskea uudestaan ainakin puoltatoistasataa pulloa. :mrgreen:
Monen vuoden jälkeen olin hierottavana, lähinnä yläselkä. Kyll kai se aina hyvää tekee.Tapahtu ystävämme Lean luona, jonna hieroja toi hieromasänkynsä. Se oli se eilisen päivän tapahtuma.
Minun huono kuuloni myös menee alemmaksi ja taas vähän ylöspäin.....tämän päiväm tapahtuma on kuulonmittaus, jos se nyt jotakin ilmaisee.
Ainakin sen minkä jo tiedänkin ;)
Me emme ole saaneet maailman henkeä,
vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme,
mitä hän on lahjoittanut meille.
1Kor.2,12
Kaikille voimia, iloa.......
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja meju » 20.01.2016 12:48


2. Moos. 4:13 Mutta hän sanoi: "Oi Herra, lähetä kuka muu tahansa!"


Täällä taas ollaan vaikka meinasin että odotan jos joku toinen tulisi ensin. Tiinan ajatus kuinka hänkin kaipailee kirjoittajia lisää mutta hekin varmaan vaan odottavat :o Olisi niin kiva kun usein olisi uusia kirjoituksia ja tuo lause "lähetä joku muu", kuitenkin meillä jokaisella omat juttumme sekä armoituksemme tietäen että on monille tosi vaikeaa ilmaista itseään kirjoittamalla vaikka muuten mukava lukea kuulumisia toisten. Itse olen kipuillut myös tämän kirjoitustaitoni kanssa koska se on niin virheellistä oikeaoppisesti mutta nälillä taleneteilla asioidaan kun kerta polte vaan yltyy sisimmässä jos en jotain sepustele alkaa ihan niin kuin närästää ja kirjoittamalla se helpottaa :lol:

Eilen ostinkin Rennietä, tuli tuosta närästyksestä mieleeni. Meillä oli työkavereitteni kanssa tapaaminen läheisessä kahvilassa, heidän jotka jääneet eläkkeelle ja yksi vielä osa-aikaisena. Pikkasen myöhästyin kun kävin siinä lähi apteekissa ja kädessäni oli tämä lääkepaketti niin siitäkös hyvät naurut saivat kun mummo saapuu kera lääkkeitten "tyttöjen" tapaamiseen. (Oikeesti olen vielä saanut olla niin hyvässä kunnossa että ainut vaiva on tämä närästys ). Meitä oli 5 tapaamisissa ja päätimme että tämä jatkukoon ja ainakin parin kuukauden välein kohtaamme päivittäen juttujamme. Ihan kuin Annukka ja Tiinakin pitävät niitä juttutuokioitaan hienosto kahviloissa hmmmm :lol:

-36 oli ollut tänään Liperissä pakkasta ja täällä Joensuussa tällä hetkellä -31. Olemme taas eri osoitteissa mieheni kanssa ja päivän juttutuokiot puhelimen kautta , hän äsken soitti ja kertoi kuinka ennätyslukemissa ollaan. Hyvää on se että jäät ainakin paksuuntuu eikä niin huonona kuin viime vuonna.
Ihana on ollut yksin oleskella kaupungin asunnossa, joka päivä jokin ohjelma niin että tulee siytä liikuntaa. Uimassa kävin eilen sekä se tapaaminen, toissapäivänä kosmetologi sekä linjurilla sain huristella joka sinänsä opettelea kun harvoin sitä käyttää niin aikataulujen selväksi saaminen on oma juttunsa, onneksi on google.
Hyvin osasin ja pääsin eestaas ihan lähelle kohdepaikkaa.

Tänään klo 13 menen serkkuni luona käymään hoivatalossa ja klo 13 on valoisa vanhuus tilaisuus jossa Marjatta Räty ja Ari Urhonen puhumassa, ystäväni kanssa menemme ja viemme tämän serkunkin sinne. Tilaisuuden jälkeen tarkoitus uimahalliin mennä ja siinäpä se päivä pulkassa . Telkkaria katson ja tietenkin neulon, myös Karjalan tyttö kirjaa lukemassa. Tosi nopsaan päivät hujahtaa. Vähän myöhään kuulin sarjasta " Takaisin kotiin " ja se on yksi ohjelmani kun Areenasta aloitn sitä katsomaan, onneksi se on siellä niin voin ykkösestä alkaa, nyt vitosessa menossa. Henihän se sanoi ettetkö katso sitä kun hän luuli että varmaan sinun juttusi kun kertoo juutalaisistakin, kiinostuin ja jäin koukkuun. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kotiin-takaisin
Tänään tulee klo 22 Inhimillinen tekijä jonka aion katsoa sillä siinä on mieheni siskon sukulainen http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/15 ... kia-poissa

Tänään täyttää mummotettavani 12 vuotta ja ensi viikonlopuksi menemme hänen kanssa kylpylään perinteiselle synttärimatkalla. Ajatella tämän ajan juoksu, muistan niin selvästi kun ilmoitin Helmen chatissa että minusta on tullut mummo, tuntu kuin se olisi ollut ihan äsken. Kohta hän täyttää 24 jos näin äkkiä aika hujahtaa huiiiiiiiii
Lauantaina olisi seurakuntakeskuksessa Kansanraamattuseuran järjestämät nyyttikestit jossa Kalle Virtakin puhumassa, sinne mieleni tekevi. myös sunnuntaina tarkoitus seurakuntaan kipaista. Tälläistä' pientä ohjelmaa olen pyrkinyt järjestämään itselleni etten ihan erakoidu.
Mistähän johtuu että kellon mukana ei meinaa keritä millään, nytkin äsken ihan hämmennyin ettei voi olla totta aikarauta kohta 11, enkä oikeesti mitään aikaseksi saanut en edes päiväpeitettä petiin. Muutenkin outo aikatauluni sillä usein herään klo 3 aamulla, käyn naapureille aamun lehdet viemässä ( itselle ei tule ) ,saan vähän happea tälleen ja koen hyvää työtä tekeväni :idea: . Uskokaa tai elkää mutta kahvit sitten keitän ja sen jälkeen ehkä lueskelen jotain, sitten laitan tabletille kuulumaan Jukka Novannon Raamattutuntia ja joka kerta nukahdan kesken ohjelman :shock: . Olen ajatellut että jos kerta herään niin en väkisin yritä nukkua vaan elän omaan tahtiini, ihme ettei kahvi vie unia vaan usein nukahdan uudellee ja nytkin heräsin vasta klo 9.

Tämmössii höpinöitä täällä, entäs siellä ?
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

EdellinenSeuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron