tuumis

Lokakuu

Re: Lokakuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 25.10.2015 11:00

Voi voi, lähetin pitkän jutun, mutta lähetysnappula heitti sen ulos ,härveli sanoi, ettei voi antaa sivua.....En taida jaksaa nyt toistaa1 :roll:
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Lokakuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 25.10.2015 11:13

Jo toistamiseen sama juttu, en tiedä missä vika!!!!!
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Lokakuu

ViestiKirjoittaja meju » 25.10.2015 22:05

Salasana

Ihanpa pitää kokeilla toimiiko tämä sivusto vai käykö niinkuin Tiinalla että kirjoitus heitetään ties minne. Tiedä en listä johtuu tuollaiset häiriöt mutta sen tiedän ettei anneta periksi vaan yritetään uudelleen sen jälkeen kun kiukku laantunut :o , itselle ainakin käy niin että suututtaa joskus moisen jälkeen etten viitsi edes yrittää moneen tuntiin.

Terveisiä maalta jonne tulin noin tunti sitten ja niin tympii etten osaa sanoin kuvailla. Menee taas tovi ennenkuin kotiudun tänne, onneksi olette te siellä paikallanne joille voin jutustella :lol:
Terveisiä seurakunnan kokouksesta joka oli Avainmedian juhlakokous, puhujana Rauno Jalavisto joka olikinnaikoinaan seurakuntamme paimenena. Koskettava näky oli kun tuli pari penkkirivillistä näitä pakolaisia ja hyvin kuuntelivat heille tulkattua puhetta. Jospa joku heistä tulisi uskoon, emmehän tiedä Jumalan suunitelmia. Jos oikein käsitän niin varmaan oli Rinen tytön poikaystävän veli näitten pakolaispoikien tulkkina. Voi olla että väärässä olen mutta jotenkin näin yhdistin. Muistetaan rukouksin tätäkin työkenttää. Kyllä meikäläiselläkin monenlaisia mietteitä kyseisestä ilmiöstä on mutta olen rukoillut viisautta ja oikeaa mielenlaatua.

Puhuttiin siitä kuinka ongelmia tulee kun unohtaa salasanan tai avainluvun, etpä pääse asioimaan netissä tms. Puhuja viittasi että monien ihmisten elämässä tärkein sana Jeesus on hukassa ja silloin on mahdoton päästä siihen yhteyteen minkä Isä on avannut taivaallisiin .....Me voimme itsekukin olla auttamassa lähimmäisiä muistuttamalla tärkeimmästä avainsanasta joka todellakaan ei ole salaisuus mutta......pidämmekö Jeesus nimeä kätkössä.

Ikävän uutisen kuulin illalla, vanhin poikani oli joutunut lopettamaan koiransa, tiedä en miten käsittelee asiaa sillä koira oli hänelle suunnattoman tärkeä ja varmaan auttanut jaksamaan elämänsä vaikeina hetkinä. Rukoillaan ettei viinasta lohtua etsi vaan saisi kokea lohdutusta taivaallista. Hän ei vastaa puhelimeen niin on vähän itselläkin vaikea olotila kun en saa äitinä lohduttaa.

Nyt jännitystä tuleeko kirjoitus esille vai käykö niinkuin Tiinalle.
Hyvää yötä Jeesus myötä ♡♡♡
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Lokakuu

ViestiKirjoittaja eva » 26.10.2015 00:11

Kiitos fontti suureni!
"Sinä kaipaatko täyteyttä Hengen sen, Joka tulvailee uskosta Jeesuksen,
Joka vuotavi kädestä Mestarin tyhjän tyhjihin sieluihin?"( Hilja Aaltonen)
Tyhjää on, mutta menoja riittää. Tuota tyhjyyttäkö siitä täytän?
Tulin juuri Tuomas messusta. Mieskin halusi lähteä mukaan. Saimme olla yhdessä ehtoollisella. Olin öljyllä voitelijana. Se on sellainen homma, johon ei kovin helpolla saa ihmisiä. Meidän ihana palvelija on nyt sairas. Diabetes on vaikuttanut jalkoihin ja ei pääse enää tehtävään. Minä sitten korvaamassa, mutta täysillä. Saarnan Tuomas messuun olivat valmistelleet Yliopiston opiskelijat. Mainiota siellä on raikkaita, Jeesukseen uskovia opiskelijoita.

Lauantai-iltana, kun olimme tulleet saunasta ja jo yöpuvut yllä ja muut saunojat lähteneet, soi puhelin ja meidän entinen tukipoika soitti, että on tulossa meille kissansa kanssa. Ihana, että poika muistaa ja tulee. Mainiota, että on saanut syysloman jälkeen taas työtä. Hän oli innokas tekemään kaikkia koneilla ja nyt saa porrastasanteita hoitaa koneilla. Kissa oli kyllä aika pelokas, mutta hyvin hoidettu.

Soitin Aralian miehelle, kun hän lupasi tulla kesällä käymään. Siellä oli niin iloinen mies ja ensimmäiseksi kertoi löytäneensä tyttöystävän. Aralia oli tuntenut tämän naisen ja kehottanut huolehtimaan miehestään. Näin hienosti huolehtiminen hoituu. Mies pyysi lähtemään heidän kanssaan Jouluksi Lappiin. Voisi vaikka lähteäkin, mutta kun on tuo ihana nuoriso, haluaa olla Jouluna heidän kanssaan kotona.

Huomenna on Kristillisten eläkeläisten kuoron konsertti Helluntaikirkossa. Sinne pitää mennä. Puolet laulajista on tuttuja. Pitäisikö viedä ruusut jokaiselle-mietin.
Sain jo ohjelman. Heillä on ihania lauluja, joita mielellään kuuntelee ja laulaakin.
Armoa armon lisäksi ja hyvää yötä! :) :) Vanhurskaan uni on makeaa.
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Lokakuu

ViestiKirjoittaja amanda » 26.10.2015 00:18

Lauantaina me Tampereen Kr.eläkeläiset otimme osaa Lahdessa pidettyyn vousi kokoukseen ja juhlaan. Monilta paikkakunnilta oli tullut väkeä meitä oli n.150 henk.
Minulle tuttuja oli esim Joensuusta, ilo oli tavata. Juuri se päivä oli todella kaunis, kun lähdimme ajamaan kotia kohti aurinko oli juuri laskenut ja kuu nousi seesteiselle taivaalle, taivas oli taideteos.
Eräs puhuja kertoi Saksan Merkkelin sanoneen pakolaisista huolestuneille: " Saksalaiset menkää kirkkoon" TS. Pitäkää te oma kulttuurinne jonka varaan maamme on rakennettu. Jeesus Kristus olkoon meidän sala sanamme, usko, kiitos ja rukous taistelu aseemme.

Kiitos Tiinalle pikku paketista, rukoilemme että koneesi lähettää kirjoituksesi tuumiksen sivuille. Odotan taas tietoja Jadista ja mitä sateet taas nostattavat maasta. Siunausta Israelille ja Jadille.

Meju sinulla on suru tulla sinne maalle, ymmärrän sen kun sinulla ei ole omaa kulkuneuvoa. Me nyt yhdessä rukoilemme että tämäkin asia kääntyy parhaaksi sinulle ja koko perheelle. Ihmeitä tekevä Jumala auta tässäkin asiassa.
Avatar
amanda
 
Viestit: 336
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Lokakuu

ViestiKirjoittaja rine » 26.10.2015 20:59

Aamulla satoi, mutta iltapäivällä jopa aurinko kurkisteli pilviverhon kyljestä, oli happea ilmassa
pyöräillessäni edestakaisin töihin. Polvi on ollut aika hyvä, joskus rasituksessa jalat painavat mutta levon jälkeen
ne vetristyvät. Laitoin viimeiset kesäkalusteet talviteloilleen, tyhjensin kukkaruukkuja ja sadevesitynnyrit, on luvattu pakkasta.
Takassa tuli saadaan lämpöä. Näin päiväni on kulunut ja ilta tullut, pimenee aikaiseen kun kelloa väännettiin taaksepäin.
Sisäinen kello toimii, koirakin puoli neljä pyyteli ulos :D
Mejua muistan ja poikaa, rakkaasta eläimestä luopuminen on tuskallista, sen tietää vain sen kokeneet,
Herra lohduta sinä ja kiitos eläimistä, jotka meille monille ovat tuoneet sisältöä ja tarkoitusta elämään
Posetiivareissa ollut kirjoitus:
Eläinlääkärinä toimiessani minut kutsuttiin kerran tutkimaan erästä irlanninsusikoiraa.
Koiran omistajapariskunta ja heidän 6-vuotias poikansa, olivat kaikki hyvin kiintyneitä lemmikkiinsä. Tutkittuani koiran totesin, että se oli kuolemassa syöpään. Kerroin perheelle, että en voinut tarjota tälle rakastetulle koiralle muuta kuin eutanasian. Koira voitaisiin saattaa viimeiselle matkalleen heillä kotona, turvallisesti, omien ihmisten ympäröimänä.
Kun menin nukuttamaan koiraa, tunsin tutun kuristavan tunteen. Poika vaikutti rauhalliselta silittäessään vanhaa koiraa viimeistä kertaa. Muutamassa minuutissa koiravanhus nukahti rauhallisesti viimeiseen uneen. Istuimme hetken yhdessä puhellen siitä surullisesta tosiasiasta, että eläimet elävät paljon lyhyemmän ajan kuin ihmiset.
Silloin poika sanoi: "Minä tiedän miksi". Yllättyneinä me kaikki jäimme kuuntelemaan. Se, mitä hän sanoi seuraavaksi, hätkähdytti minua. En ollut koskaan kuullut yhtä lohduttavaa selitystä. Poika jatkoi:
"Ihmiset syntyvät siksi, että he oppisivat, miten eletään hyvä elämä. Että rakastetaan ja ollaan kilttejä toisille. Mutta koiratpa osaavat jo tämän. Siksi niiden ei tarvitse elää niin pitkään."
-Kiitos Veinille tarinasta

http://www.univelka.net/baptkauhajoki/jeesus-voiman.php
Siunausta!
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Lokakuu

ViestiKirjoittaja eva » 27.10.2015 12:26

Jippii! On kutinaa rinnassa ja ihanaa odotusta. :)
Meillä Sanan kulmalla tänään puhumassa Riitta Keskimäki. Rine onkin tuonut joskus terveisiä hänen lähettäjäkirjeistään. Aiheena on "Kristityn toivo-mitä se on"
Hän pitää omenasoseesta. Nyt tein sitä ja viime viikolla noukitut, hyvin peratut puolukat survoin kiitokseksi. Eiliset leipomukset hän saa myös.
Nyt en lukenut juttujanne ja tämä vaan omia juttuja.
Eilen upea konsertti puhuttelevista Iltalauluista. Kannatti lähteä.
Pyöräilin sinne ja tarkkaan mietin, mistä käännyn. Tulin liikennevaloihin ja tulin pois pyörältä. Nainen edessäni ottaa puukarahkaa tieltä ja minun pyörä osuu häneen. Hän kellahtaa. Voi, mikä hätä minulla: tilataanko 112, mitä tehdään, korvaukset? Tutkimme polvet ja paikat, ei mitään. Se oli ehkä vaan pylläys, onneksi ei mitään katkennut ja halusihan hän siistiä tietä. Sydän kyllä hakkasi ja sain siunauksen välittää.

Kyllä on paljon sairautta. Eilen kävin kahden sairaan luona ja kolmannelle soitin. Tänä aamuna hän soitti, että rukous oli antanut hyvät unet ja voi jo paremmin sairaalassa.

Aurinko paistaa ja nyt keittoa viimeistelemään ja syömään.

"Kello käy ja aika rientää.

Mikä ihmisen tarkoitus on,
paitsi vaeltaa maailmaa,
kuljettaa viestikapulaa,
olla osa jatkuvaa tarinaa."
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Lokakuu

ViestiKirjoittaja meju » 27.10.2015 12:33

Petra
Kel on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa....., jotenkin näillä sanoilla monille tuttu laulu aloitetaan. Olen täällä maalla miettinyt olenko turvassa paremmassa vai miten lie. Ajatella ainakin joutaa kun tosi paljon yksikseni ja kun alkaa oikein ahdistamaan lähden metsään lenkille.
Nyt on alavirettä ollut ja ahdistaa. Syynä suurimpana varmaan tuo pojan koiran kuolema ja se kun hän ei vastaa soittoihini. Naapuri kertoi kuinka hän oli poikansa luona käymässä ja pidettiin niin vieraana että simpukoista lähtien tarjolla, oli tynnyrikylpyä, saunomista sekä mukavaa yhdessä oloa, ovat niin menestyneitä heidän jälkikasvu. Kuuntelin puhelimessa itkua niellen mutten sanonut että olisin ikionnellinen jos poikani edes jotenkin näyttäisi välittämistään vaikka puhelimeen vastaamalla. Kaikkiko turhaa vaikka kuinka olen rakastanut.....Mietin että kun aika minusta jättää niin tuskin ikävä heillä jää kun ei eläessänikään koe olevansa tärkeä...
Lukenut lehdestä hautajaista joissa ei yhtään omaista ja niitä on paljon. Monenlaista yksinäisyyttä on ihmisen elossa.

http://ennustuksia.com/tag/petra/ ( tämän löysin aiheesta jota mietin, tosin en löytänyt Leo Mellerin puhetta )
Tosi hyvä ohjelma oli Patmosradiossa eilen jossa Leo Meller kertoi Israelin matkastaan ja siitä että hän pyrkii viemään ryhmän Petraan jos suinkin mahdollista. Hän piti puheen lopunajasta mitä Raamattu siitä ilmoittaa, enkä ikinään ole tähän Petraan kiinittänyt huomiota ja etenkin että sinnekkö turvapaikan Jumala valmistanut jäännökselleen.....Nyt kyllä alkoi kiinostamaan tämä vuorikaupunki ja kuinka ihmeellisesti se on tullut esiin ja on valmiina......
Enpä paljoa ymmärrä mutta kiinostus heräsi. Kyllä tulee hyvää ohjelmaa Patmos radiosta sitä kykyisin kuuntelen lenkkeillessäkin on Deihin verrattuna syvällisempää vai miten sen sanoisi...

Olemme kuin laivat vedessä mutta huonosti käy jos vesi tulee laivan sisään.....tämä ajatus oli yhdessä ohjelmassa kuinka joudumme kellumaan maailman vesissä mutta pidettävä huoli että eteenpäin mennään eikä avata luukkuja niin että uppoamme.

Hups hei taitaa tulla alavireistä tekstiä mutta luotan että ylävirettäkin tulossa :D

Kiitos kirjoituksistanne jotka tseppaavat jaksamaan.
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Lokakuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 27.10.2015 18:51

Rinelle kiitos linkistä tosi upea ja rohkaiseva laulu. Mejulle ja pojalle lohdutusta...Naapurillani kissa piti lopettaa, oli jo vanha, hänelle perintönä tullut....kuulemma tuntuu oudolta, kun ei enää kissa kuikuile muroja ja muuta ruokaa. Itselläni ei lapsuuden jälkeen ole ollut mitään eläintä, vaivaa ja iloa tuottamassa.
En vielä ole nähnut yhtään kukkaa luonnossa,vain vähän vihreää ruohoa. Telkussa näin sadeprofeettaa, täytyy roskakierroksella tarkata niitä ensimmäisiä tosi pieniä, joita ei heti huomaa.
Ollut harmaata ja sateista. Sunnnuntain sade tai lähinnä tuuli tekivät pahoja tuhoja, kuulemma enemmän kuin viimeinen lumisade. Eilen vielä 33 000 taloutta ilman sähköä. Ja tulvia oli idässä, tiet kiinni Kiolleen meren rantamilla. Tuuli näkyi täälläkin, muovit ilmassa , kun yrittivät panna uusien rakennusten harjakaton päälle....Huokailin tyämiesten puolesta, etteivät tipu katoilta.
Olin yökylässä.....Raamatunkääntäjien hirsitalossa, isot ikkunat länteen päin, pimeässwä seuraavien asutusten valoja. Nukuin monta kertaa, eli heräilin. Yhdessä vaiheessa näkyi melkein täysikuu ssiellä länness-
Siellä aamulla enne aamukahvia luin Jobin kirjaa, jota mennään Päivän Tunnussanassa.
Ei meillä ole riidan ratkaisijaa, sanoi Job. Jumalan ja meidän välillä jo on. Jeesus. Pidä minusta kiinni, Herra.
Hänelle kuuluu niin eksyssä kulkeva kuin.....Job17,15. Koskee meitä ja omaisiamme
Voiko hän iloita kaikivaltiaasta, huutaa Jumalan puoleen kaikkina aikoina?, kysyy Job jumalattomistaaaaaaaa? Voi, kun tulemme esiin tunnustaen syntimme ja syyllisyytemme, ja minulla ainakin sitä riittää. Herra, pelasta miniut itseltäni!
Kuitenkin iloa ja toivoa päiväänne ja päiväämme!
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Lokakuu

ViestiKirjoittaja meju » 28.10.2015 10:16

Voimaantumista
Jes. 40:31: "Ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman."

"Tämä on ihana lupaus, mutta se on vielä ihanampi alkutekstissä. Siinä ei ole sanaa "saavat" vaan harvinaisempi sana, joka merkitsee "vaihtaa". Oikea käännös kuuluu: "Ne, jotka Herraa odottavat, VAIHTAVAT UUTEEN VOIMAAN" (Jumalan voimaan). Se voima ei lopu koskaan, niin kuin meidän omat voimamme usein tekevät."

http://www.kotipetripaavola.com/VTvirheitaKO.html

Lupauksia meille on annettu kun vain jaksaisimme uskoa, tässä tulemme siihen ettei kukaan voi itsestään puristaa sellaista mitä ei ole. Kirjoituksistani varmaan huokuu tämä voimattomuus ja alakuloisuus joka tulee lupaa kysymättä, vaikka itse yritän tsemppailla niin sisin on niin tyhjä sekä olotila että haluaisi hautautua peiton alle nyyhkyttelemään. Tiedän ellei näitä olotiloja olisi niin jäisin monta opetusta vaille sillä heti aamusta sain tämän jakamani opetuksen kuinka Raamatun
lupaukset ovat voimassa vaikka tunnetilamme vaihtelevat, ajatelkaaJumalan voima ei lopu koskaan ja koen tätä kirjoittaessa voimaantumisen tunnetta. :idea:
Tämä linkki on mielenkiintoinen jossa Syväntö on oikaissut käännösvirheitä meidän Raamatustamme, moni asia tulee aivan toisin ymmärretyksi. Yksikään piirto ei katoa ja huomaan että jos virheitä niin nekin tulee tietoomme oikaistuina. Mielenkiintoista....

Yksin olen maalla koiruleitten kanssa, mies läksi metsästysreissulle. Pelkää en yksin oloa vaan sopisin tähän kylän erakoitten joukkoon :) Tässä lähettyvillä on 3 taloa jossa erakoituneet naiset asustaa. Yksi on niin arka että juoksee karkuun jos näkeekin, parin kanssa olen päässyt juttusille . Rukoilen että voisin heille viestittää tärkeimmästä sanomasta Jeesuksesta. Jos en kokisi yksinäisyyttä niin en ymmärtäisi yksinäisiä.....
Eilen kävimme taas lenkillä naapurin kanssa josta olen kertonut, kerroin Petrasta ja hän oli tosi kiinostunut sanoen että googlettaa tietoja lisää. Jännä kuinka tälläisellä lenkilläkin oma tarkoituksensa näin koen sillä mistäpä meikä puhuisi kuin Jumalan teoista. "Lähdethän huomennakin" näin ystävä kyseli eli ei vielä ole kyllästynyt seuraani ;)

Hyvä että Tiina on saanut nukkua lämpimässä majassa myrskyn kohdatessa. Enpä tiennytkään että siellä ollut tuollaiset sateet ja tuulet huiii. Opas joskus kertoi että joskus voi ihmiset jäädä tosi saartoon siellä kuolleella merellä päin kun tiet häviävät vesitulvien alle. Joko nyt parempi keli?

Tässäpä tämän aamun tuumailut taitaa ollakkin. Tosi ihanan kirkas keli ulkona joka houkuttelee ylös ulos ja lenkille voimaantumaan. Olet tärkeä ☆♡
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

EdellinenSeuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron