tuumis

Syyskuu

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja rine » 18.09.2015 14:42

Laitan lähettäjäkirjeen luettavaksenne ja rukoilen teille siunausta ja lohdutusta jonka
vain Jeesuksen läsnäolo voi antaa

www. kansanraamattuseura.fi
Riitta Keskimäen lähettäjäpiiri
PL 48, 08101 LOHJA
E-mail: lahettajaosasto@sana.fi
Puh. 0207 681 611
Ystäväni ja lähettäjäni!
Shana tova – hyvää uutta vuotta! Näitä rivejä kirjoittaessani juutalainen uusi vuosi 5776 on juuri alkanut. Shofarit eli oinaansarvesta tehdyt torvet ovat soineet ympäri juutalaista maailmaa. Raamatullisen kalenterin mukaan juuri alkanut tishri-kuu ei kuiten-kaan ole vuoden ensimmäinen kuukausi vaan seitsemäs, ja sen ensimmäinen päivä tunnetaan Raamatussa nimellä pasuunansoiton päivä, Jom terua. Tähän seitsemänteen kuukauteen sijoittuvat pelastushistorian kolme viimeistä suurta juhlaa, jotka odottavat vielä toteutumistaan. Niihin ankkuroituu myös kristillinen toivo, koska ne kaikki julistavat Jeesuksen paluuta tähän yhä hullummaksi muuttuvaan maailmaamme. Aika on käymässä vähiin; sen tietää hyvin myös Jumalan vastustaja.
Joka vuosi tänä shofarin- eli pasuunansoiton päivänä juutalainen maailma pysähtyy tutkimaan lukua, jossa on kuvattu Abrahamin ja Isakin nousu Moorian vuorelle (1.Moos.22). Samalle paikalle nousivat myöhemmin molemmat Jerusalemin temppelit. Ja Golgatan risti. Raamatunkohtaa kutsu-taan nimellä Isakin sitominen. Isak vain sidottiin tuolla nyt niin poliittisesti kuin uskonnollisestikin räjähdysherkällä paikalla, koska orjantappurapensaaseen sarvistaan juuttunut oinas ilmaantui uhriksi hänen sijaansa. Tässä koskettavassa tapah-tumassa ovat myös shofarin juuret. Abrahamista lähtien – kahden tuhannen vuoden ajan – Jumala monin tavoin teroitti kansalleen, että sovituksen ja lunastuksen, pääsyn Hänen yhteyteensä, mahdollistaa vain virheetön sijaisuhri. Kaikki esikuvat ja ennustukset viittasivat Golgataan ja Jeesukseen. Siksi Jeesus totesi eräillä lehtimajanjuhlilla Jerusalemissa: ”Teidän isänne Abraham iloitsi siitä, että saisi nähdä minun päiväni. Hän näki ja riemuitsi.” Samassa yhteydessä Hän sanoi myös: ”Te kuolette synteihinne, sillä ellette usko, että MINÄ OLEN, te kuolette synteihinne.” Jumala oli Jeesuksessa, luvatussa Messiaassa, ja sovitti maailman itsensä kanssa. Muuta pelastusta ei ole.
Muutaman päivän päästä vietetään jom kippuria, suurta sovituspäivää, joka on juutalaisten pyhin ja vakavin juhla. Samaan päivään 23.9. ajoittuu tänä vuonna myös islamilaisten suuri juhla Id al-Adha. Juhlassa muslimit muistelevat sitä, kun Ibrahim (Abraham) vei poikansa Ismaelin uhrattavaksi Mekkaan. Mikäli mahdollista päivään kuuluu myös lampaan teurastaminen. Odotan rukoillen sitä hetkeä, kun kaikille Abrahamin jälkeläisille avautuu Moorian vuoren todellinen sanoma ja evanke-liumi. Uskon sen päivän olevan lähellä.
Olen parhaillaan opettamassa Heprealaiskirjettä Sanan talossa Helsingissä. Heprealaiskirje on paras jom kippurin kommentaari. Kun keväällä päätimme tuon kirjeen valitsemisesta syksyn teemaksi, en aavistanut, millaiseen tilanteeseen se ajoittuisi. Olen vuosien ajan seurannut sydän vereslihalla Raamatun sovitusopin ja ristin merkityksen kyseenalaistamista useiden teologien keskuudessa. Runsas kuukausi sitten Kirkko ja Kaupunki -lehti julkaisi teologian tohtori Jarmo Tarkin voimakkaan kannanoton otsikolla Kristinusko 2.0. Hän toteaa, että sovitusoppi joutaa museoon ja että kirkon
kriisi on sen sisällössä, joka pitäisi kiireesti päivittää. Hänen mukaansa vahingollinen sovitusoppi, jota hän kutsuu vampyyriteologiaksi, syntyi vasta keskiajalla. ”Jos veristä sijaiskärsimystä korostava kristinusko tulisi markkinoille nyt, se todennäköisesti kiellettäisiin tai saisi ainakin K18-merkinnän.”
Artikkelin lopussa hän vetoaa: ”Kirkon täytyy uskaltaa luopua opinkohdista, jotka ovat merkityksettömiä, haitallisia ja jotka eivät edes kuulu kirkon varhaiseen sanomaan.” Tähän on tultu. Ymmärrätte varmaan, millaisia tunteita ja ajatuksia tuo teksti herättää minussa, joka olen kohta 50 vuotta saanut viipyä ihmeellisen Raamatun äärellä ja jonka ensimmäinen lempivirsi oli:
”Kirkasta, oi Kristus, meille ristinuhri Golgatan,
josta meille langenneille loistaa sydän Jumalan.
Uskon silmä kiinnitä aina kohti ristiä.”
Kuten jo tiedättekin, olen nyt puoli vuotta asunut Vartiokylässä. Jo kauan ennen kuin tiesin muuttavani tänne, olen kutsunut Nasaretia Vartiokyläksi. Syynä on se, että tuo Jeesuksen kotikaupungin nimi Natsrat on johdettu heprean verbistä natsar, mikä tarkoittaa varti-oimista. Rukoilen, että saisin olla omalla vartiopaikallani Jumalan pyhän sanan puolesta sen ajan, mikä meillä tai minulla on vielä jäljellä. Olen syvästi kiitollinen siitä, että tiedän teidän rukoilevan puolestani tässä vartiotehtävässä. Muistakaa erityisesti nyt, että saisin viisautta ja johdatusta ajankohtaisen ja tärkeän Heprealaiskirjeen opettamiseen.
Minulla oli kyllä mielessä monta muutakin asiaa, joista olin ajatellut teille kirjoittaa – esimerkiksi Joelista, johon viittasin kesäkuun kirjeeni lopussa. Tila ja aika eivät anna siihen tilaisuutta. Ihana kollegani, Savosen Päivi, joka aina viimeistelee nämä kirjeeni, odottaa parhaillaan Turussa kärsi-vällisesti loppupistettä tälle tuotokselleni. Siispä suoraan syksyn tapahtumakalenteriini: * HEPREALAISKIRJEEN ÄÄRELLÄ VARJOISTA VALOON Sanan talossa vielä 17.9., 1.10., 15.10. ja 29.10. * LEHTIMAJANJUHLA: KUTSU ILOON Vivamossa 25.-27.9. Olettehan tulossa mukaan?! * PSALMIEN AARTEIDEN ÄÄRELLÄ Naistenpäivässä 3.10. klo 11-20 One Way Missionin tiloissa Helsingin Kaisaniemessä. * KRISTILLINEN TOIVO – MITÄ SE ON Jyväskylässä 27.10. klo 13. * ILMESTYSKIRJA NYT Jyväskylän opiskelijaillassa 27.10. * KERTAKAIKKIAAN Helsingin Agricolan kirkossa 14.11. klo 14-21.30; KRS:n Helsingin opiskelijatyön 50-vuotisjuhla. Olin mukana Helsingin opiskelijatyössä vuodesta 1973 80-luvun alkuun. * HESEKIELIN KIRJA – TUOMIOSTA TOIVOON Vivamossa 20.-22.11. Lämpimästi tervetuloa sukeltamaan kanssani mielenkiintoisen ja ajankohtaisen Hesekielin sanomaan koko viikonlopuksi! * ILMESTYSKIRJAN ÄÄRELLÄ Turussa 4.-5.12. sekä aikuisten että opiskelijoiden kanssa. * TE ETTE OLE TURHAAN ELÄNEET TOIVOSSA Helsingin opiskelijaillassa 11.12.
Haluan vielä lopuksi kertoa teille Mirvasta, nuoresta kahden lapsen äidistä. Tapasin hänet helmikuussa Tapiolan kirkolla, jossa olin puhumassa Psalmeista aiheenani Lohdutuksen lähteillä. Mirva oli nähnyt nimeni ja kuvani Espoon kirkollisessa lehdessä. Hän rohkaistui astumaan kirkon kynnyksen yli. Kävi ilmi, että olin vuosia opettanut hänen äidilleen englantia Nokiassa. Mirva oli Irma-äitinsä silmäterä, joten olin kuullut hänestä paljon vuosien ajan, vaikka en ollut koskaan häntä nähnyt muuten kuin valokuvissa. Halasin Mirvaa. Kun lähetin lämpimät terveiset hänen äidilleen, Mirva totesi murtuneena, että hänen äitinsä – minun ikäiseni – oli kuollut rintasyöpään puolisen vuotta aikaisemmin. Kyyneleet turskahtivat silmiini. Seuraavan kerran näin Mirvan Sanan Suvi-päivillä Vivamossa. Silmät säteillen hän kertoi, että hän on tullut uskoon, että hän rakastaa Jeesusta
ja että hänellä on valtava halu lukea Raamattua. Tuo kohtaaminen oli Suvipäivien kohokohta minulle.
Rakkaat ystävät, muistaisitteko rukouksin sisartani Raijaa, joka on tällä hetkellä syvän masennuksen takia sairaalassa.
Siunattuja syyspäiviä teille ja kaikille läheisillenne!
Toivottavasti tapaan teistä monia syksyn aikana.
Kiitollisena, lähettinne Riitta
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 18.09.2015 19:19

Se on kyllä totta on ett- on juhla iakaa, mutta sew se pahemmin minuun kuulu. Saa mutaman onnittelun. muuta,an syklaamin, naapri toi jatskin ja kolme naapua ria me soitten joimmee kaffeet.
Tuolla ulkona kylla tapahtui jptain, jonka maksoin, mutta että se tuli nyt just. Sellainen, kuulemma....helposti prutettava katos, varjona nyt myös keinun päällä. Huh. nyt pitäisi alkaa olla voimia olla siellä ja kutsua muitakin!
Keskiviikko oli kyllä ihana päivä. Erääseen rukouskonferenssiin oottaa osaa kaksi tampereleaista Leenaa. He päättiävt otta sieltä keskiviikon vapaaksi, kun oyhjelma niin tiivis. Tapasimme Kikar Siionilla je veimma heidät leivoskahville sinna. Siinä se tanaomainen kakunsyönti oli.
Juttelime heidän kamssaan parit tuntia, saimme kirjoja tuliaisiksij pyytamiani Chymoksen sokerittomia pastille.ja. Jatkoivat matkaansa Länsimuurille ja muualle vointiensa mukaaan. KOnferenssin ohjelma kuulemma liian tiivis vanhemmalla väelle Mutta monia hyviä puhujia näimme kun vilkaisimme ohjelmaa.
Nyt ole alka nat lukea kirjojaan. Vankina Iranissa ym.

Sinun nimeesi me vetoamme
älä hitä meitä pois,
älä anna valaistuimesi kunnian joutua hävästyksi.Jer14,21
KOskekoon tämä rukous tänään kaikkia kaansamme veikeuksia ja ongelmia
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja riitu » 19.09.2015 10:03

" Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu. Sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni." Jeremia 31:9

Hyvää sateista lauantaiaamua. Olen täällä käymässä pitkästä aikaa muutenki olemiseni tietokoneen ääressä on vähentynyt huomattavasti. Minun on aivan turha alkaa kommentoimaan viesteihinne, niin paljon niitä on tullut. Mutta kerron omista kuulumistani.

Syksyn satoa on korjattu, ja mökki laitettu talviteloille, siltä varalta, ettei siellä enää tule tilaisuutta käydä.
Mökkimme on lähes viidensadan kilometrin päässä autotien varressa, joten siellä ei ihan joka viikonloppu tule käytyä.
Minusta on lisäksi tullut alkusyksystä kolmannen kerran mummo, kun poikani perhe sai perheenlisäystä. Pieni suloinen tyttövauva näki päivänvalon 9.9. Siinä hässäkässä nyt sitten on aikaa vietetty samalla kun on hoideltu entisiä mummotettavia. Eläkkeellä olen ja täytyy sanoa, että nyt sitä vasta kiirettä piisaa kun pitäisi ennättää yhteen jos toiseenkin paikkaan. Nyt kun mulla muka sitä aikaa on kerta en ole enää töissä. Pitäisi vain osata sanoa EI, että nyt mummo ei jaksa. Tänään on mieheni syntympäpäivä, ja flunssaa pukkaa päälle. Tässä viimeisimmät tapahtumat.
Teille siunauksellista syksyä ja kiitokset heille, jotka tätä palstaa ylläpitää. Olette tärkeällä asialla. En ole teitä unohtanut.
Suomen ja maailman tilannetta huolestuneena seuraava.
Riitu

https://www.youtube.com/watch?v=up-IsJFuc70
Avatar
riitu
 
Viestit: 72
Liittynyt: 24.12.2013 22:54

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja meju » 20.09.2015 11:14

Oinas

Mihin puhallat? Sofarin merkitystä ole ajatellut luettuani Rinen tuoman lähettikirjeen joka oli opettava. Vielä en ole ymmärrykselläni oppinut miksi Oinaasta puhutaan paljonkin Raamatussa ja nyt eka kerran tajusin että oinas oli se uhrieläin joka tarttunut sarvista kiinni pensaaseen ja siitä tuli
polttouhri Iisakin sijaan, varmaan sarvetkin poltettiin .....hmmm tässäpä taas miettimistä. Oletteko kuulleet oinaansarven äänen?
Aika mielenkiintoista tämä hengellinen eläm kun alkaa opetusta tulemaan asioista joihin ikinään ei ole syventynyt. Teille monille nämä on niin selvää ja yksinkertaiselts varmaan kuulostan kun tälläisiä mietin. Jospa tämä on sitä omaa puhaltamista äänimerkki kuitenkin :roll:

Onnea Riitulle triplamummolle, ollaan nyt tasoissa. Rohkaisevaa on huomatessa pitkäänkin pois olleen ystävän kirjoituksen, se antaa sellaista voimaantumisen tunteen tähän kirjoittelemiseen. Meikä ei ole mikään blogin kirjoittaja vaan tykkään yhdessä tehdä tätäkin juttua. Meitä on niin moneksi, toiset tosi hyviä blogeja saavat aikaseksi. Itselle tulee outo olo jos monta omaa kirjoitusta
peräkkäin eikä kukaan kommentoi, eli tuskin kukaan linjoillakaan.


Voihan niin olla että tämäkin kirjoittelu omallakin kohdalla jää ja muut asiat vievät ajan. Edelleen sukkien neulomisinto päällä, oliskohan 8 paria valmiina. Ja.......uusi koukutus on lankakerät, eilen kävin sittarissa ja siellä 4 kerää kympillä 40% alennus langoista. Enkä päässyt ohi vaan nyt ne kerät on piilotettu kaappiin ettei mieheni näe, hän ei oikein ymmärrä kuiteskaan kun epäilee että neulomatta jää :lol:
Eilen vietin vanhemman mussukan kanssa mummopäivää, pyöräiltiin kaatosateessa kaupungin uimahalliin, sitten käytiin siellä sittarissa, pizzalla ja vietettiin laatuaikaa. Jäi hauskat muistot kosteasta retkestämme. Näistä hetkistä kiitän Jumalaa kokien siunaukseksi. Oli hyvä keskustrlu kun poika kertoi historian kokeesta js kysyi tiedänkö mitä tarkoitta ekr ja jkr. Ennen Kristusta ajan lasku ja jälkeen vastasin jatkaen, huomaatko historiakin todistaa Jeesus on ollut sillä aikakin merkitään näin. Poika jäi mietteliääksi vaikkei vastannut mitään, hänhän ei saa osallistua uskonnon tunnille yms ja rukoilen taidollisuutta että lapset saavat olla kanssani ettei tule uskonasioista kotonaan yhteen törmäyksiä ja syy on sitten minun.......

Pakkaillut olen matkareppuni ja muutto maalle odotettavissa tänään, nauttinut olen yksin olosta. Ehkä pienimmät mussukat lähtee mukaan. Perjantaina tulen takaisin syystä että Kontiolahdella on naistenpäivät jossa Minna Rissanenkin puhumassa, Martta antaa kyytiä lauantaina, kuulemma hyvää ruokaakin siellä sitten. Lokakuun alussa on Oron naistenpäivät jossa Seppo Jokinen yms, sinne junalla taas tarkoitus lähteä.

Jatkan mietiskelyjä......... :D
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja amanda » 20.09.2015 15:59

Tiinalla on taas juhlaa monenlaista, antakoon Herra juhla mieltä kaiken keskellä missä elät. Nyt se lähi-idän kriisi levittäytyy tänne pohjolaan asti suurena pakolais virtana. Mielen osoituksia meilläkin heitä vastaan. Levottomuus tuntuu tarttuvan.

Meju kulta, sinä olet tämän foorumin sydän, älä meitä hylkää ainakaan kutomisien tähden. Se on kyllä hieno juttu että on jokin kiinnostava asia mutta älä meitä jätä. :o
Kyllä sinä voit Jumalan johdossa mussukoillesi kertoa Herrastasi, he kuitenkin tarvitsevat apuasi ja tuovat lapsiaan. Ei haukku haavaa tee! Minullakin oli pitkästä aikaa teini yö kylässä. Poika kaveri on löytynyt ja olemme kuulolle mitä siitä syntyy, Rukous on paras
lääke minunkin pelkoihini.

Olen ollut surullinen kun en enää jaksa metsään mennä , mutta nuorin veljeni toi minulle ämpärillisen puolukoita ja naapurikin jonkun verran. Näin pidetään huolta. Muuten elämäni jatkuu hiljaisena. Puhelin ystäviä on ympäri Suomen ja jopa Israelissa, mutta koska olen monta kertaa muuttanut ystävät ovat hajallaan. Paras lähi ystäväni on tämän kk:den tyttärensä luona ulkomailla. Luulen että syyspimeillä foorumilaisilla on enempi aikaa kirjoitella.

Siunausta syksyynne.
Avatar
amanda
 
Viestit: 336
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja rine » 20.09.2015 20:42

Riitulle kiitoa Lauramarian laulusta, uusi tuttavuus minulle.
Samoin muillekin elämästänsä jakaneille, riitua ja mejua yhdistää ja taitaapa lassekin joukkoon kuulua,
eläkeläisen kiireet, olen tavannut joitakin eläkkeelle jääneitä työkavereitakin, niin samaa puhuvat.
Uutta virtaa tullut, joistakin on vaikea uskoa menemisiä, kuinka sairaita olivatkaan työvuosinaan.
Hyvä niin että elämään on ilo löytynyt ja harrastuksia, joihin ei työelämässä jaksanut lähteä, tuskin unelmoidakaan.
Ennenkaikkea jää aikaa lasten lapsille, minulla heitä on yksi ja työssä olen kiinni kuin täi tervassa, samoin vanhempansa tekevät
3-vuorotyötä siinä sovittelua, mutta vaikka harvakseltaan on kivaa tavata, nyt kun tyttö on pian 9 vuotias, on seuraakin.
Tänään olin myös töissä,polvi kipeä huomenna saan sen kortisonipistoksen.
Hiljaistahan täällä väliin on, kiva kun kuitenkin jaksatte kirjoittaa, jokainen asia on tärkeää, vaikka se tuntuisi
itsestä mitättömältä.
Omat asianikin ovat tätä samaa, mutta yhteys on syntynyt teihin...ymmärrätte minun elämääni.
Meitä yhdistää rakkaus Jeesukseen, siunausta elämäänne
Lähden yöpuulle aamulla jo 6 siellä työmailla,kirjoitellaan....
Teologian tohtori Eero Junkkaalan
järisyttävän puhutteleva opetus
Evankelistapäiviltä Seinäjoelta.

http://patmos.studio24.fi/media/evankel ... #ui-tabs-0
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja rine » 22.09.2015 10:23

Ulkona keltainen lehtimatto, satanut on varmaankin koko yön koska märältä näyttää.
Olen tämän ja huomisen päivän levossa (polvi) lääkärin määräyksestä, eilen sain
siihen kortisonia ja ihmeellinen aamu kun ei koske.
Varasin tyttärille lokakuulle kirpparipöydän, toivotavasti saavat taskurahaa on tuota
tavaraa mitä tarjota jos se palvelisi seuraavaa käyttäjää.
Mitäs te muut touhuilette ja mitä ikkunastasi näkyy?
Kuva
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 22.09.2015 11:31

Mitä ikkunastani näkyy, kyseli Rine. Auringonpaistetta ja mustaa asfalttia! Tuon uuden asutusalueen ympäri tulee uusi tie ja nyt siihen pn pantu asfalttia. Kattojakin on taloihin tosiaan alkanut tulla!
Kiva kun Riitu oli käynyt keromassa kuulumisiaan. On hyvä osata sanoa myös ei. Itse olen joissakin asioissa sanonut kyllä, mutta sitten jättänyt tekemättä. Eli se se vasta tuntuuu pahalta :(
Ja Mejulle myös, että et sinä saa tätä Tuumista jättää, eihän aina voi sukkia neuloa eikä aina mummotella, tai mummoteltavat nukkuvatkin välillä ja leikkivät omiaan. Me tarvitaan sua!!!!!
Tänään on sitten jom kippurin eli suuren sovintopäivän aatto. Noin klo 15 loppuvat ne TV kanavat, jotka mulla näkyy, samoin radiolähetykset Israelin radiosta.
Raamatusta löytyy tästä juhlasta esim.3 Moos.23.
Minulle on tullut tavaksi lukea sovintopäivänä Heprealaiskirje läpi. Siinä tulee esille uuden liiton mukaan sovintopäivä, Jeesus ylimmäsenä pappinamme, joka uhraa itsensä meidän puolestamme ja on siis samalla se uhrikaritsa.
Yllättäen kuulin myös, että myös islamin uhrijuhla sattuu huomispäivälle. Heillä muistellaan, ei Iisakin uhraamista, vaan Ismaelin, jonka myös enkeli esti. Ovat siis vähän muutaneet kohdetta. Toivotin tuolla ulkona näkemälleni arabityöntekijälle hyvää juhlaa, en kyllä kuullut mitä hän vastasi. Mutisi ainakin jotain.
Yhteensattumia tosiaan tänä syksynä paljon. Lehtimajajuhlan aikaa eli 28.9. on ns verikuu näkyvissä Israelissakin. Sen ilmaantuessa aiemmin on samoihin aikoihin sattunut jotain erikoista, hyvää tai pahaa. Psalmi 91 oli tosiaan hyvä muistutus, ettei pelko saa vallata. Mutta tarkata asioita saa ja pitääkin.
Eilen oli sipulipäivä, eli ei oikein hyvä, mutta silti sain itseni raahatuksi Netivja seurakuntaan. Siella pienimuotoinen kahvitilaisuus, jossa läsnä seurakunnan perustajan leski Ahuva eli Lempi.Hänellä oli äskettäin 92 vuotispäivä ja sen kunniaksi hänet tuotiin vanhainkodista katsomaan uudistettua seurakuntarakennsta. Ahuvan lisäksi meitä oli 6 suomalaista läsnä. On meittiä riittänyt joka paikkaan.
Telkussa on puhuttu myäs 1973 sodasta ja julkaistu jotain siihen liittyvää. Sodasta on nyt 42 vuotta, ja voi että huomaa itsensä vanhaksi. Minä olin silloin Tiberiaass tuon sodan alkaessa ja sen ensimmäiset vaikeimmat päivät, katsellen Golanin kukkuloille. Yöllä näimme tankkien valot ja räjähdykset.....
Muuten, Golda Meir oli sanonut, että tekivät tyhmästi arabit, kun aloittivat sodan jom kippurina....vaika alku tuli yllätyksenä, niin sotilaat ja reservit saatiin nopeasti kiinni, kaikki olivat joko synagoogissa tai kotona. Jos olisivat alkaneet utena vuotena, väki olisi ollut rannoilla ja kuka missäkin!
On näitä muistoja itse kullakin monenlaisia. Ja on töppäilyjäkin. Jumala on kuitenkin ollut uskollinen, kuten hän lupaakin. Ja on edelleen.
Käykäämme siis uskalluksella armon istuimen eteen!
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 22.09.2015 11:55

Unohdin vielä hyvän jutun, jonka kuulin eilen. Kuulemma professori Saarisalolla oli hyvä jumppa. sängyssä maaten. hän nosti toista jalkaa ylös ja veisasi vieeren, kaikki säkeistöt. Sitten vaihtui virsi ja toinen jalka nousi ylös alas.
Huomasin, että katsellessani ohjelmaa sängtssä, sohvalla voin nostella myös jalkojani! Tnnen en aamulla verytellyt, nyt on pitänyt alkaa sekin....ja vähän muulloinkin.
Tätähän mummoilijakin vboisi tehdä, laulaa lasten laulua mummotettavalle ja ohjata jumpaa samalla...... :roll:
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Syyskuu

ViestiKirjoittaja meju » 23.09.2015 09:22

Näetkö mitään?
"Niin hän tarttui sokean käteen, talutti hänet kylän ulkopuolelle, sylki hänen silmiinsä ja pani kätensä hänen päälleen ja kysyi häneltä: "Näetkö mitään?"Markus 8

Hämärästi näen......., Rinen kysymys laittoi mietintämyssyn kuhisemaan miten olen hämäräsokea toistuvasta, jollei Jeesus kosketa silmiäni niin en näe hänen tekojaan enkä suunitelmia, Raamattukin on niin pienellä kirjoitettua ettei millään selvää saa jollemme saa silmävoidetta. Tästä viriäisi taas vaikka kuinka pitkä mietelmä :? Parempi kuitenkin lyhyesti kun aina uudi näköala asiasta tulisi.

Eilen kirjoitin tuvan ikkunasta mitä näen mutta kävi taas vanhanaikasesti ja klikkasin vahingossa jutun pilviin mrrrrr, eikä ollut kärsivällisyyttä uuteen stooriin. Istun nyt kammarissa maalla ja tässä kaksi ikkunaa, toisesta näen peltoa jossa 3 kurkea tällä hetkellä napostelevat aamiaista, pelto loppuu metsän reunaan jossa eilen vilahti hirvi joka väriltään aika tumma, ketunkin näin kyseisellä pellolla jokin aika sitten. Toisesta ikkunasta näkyy omenapuu vanha iso ja 3 pientä, marjapensaita, naapurin autio talon päätyä ja vanha saunamme, tosin uudempaakaan ei ole :D niin ja latokin on tuolla pellon reunalla. Ihanan värikäs luonto ja tulee mieleen kuinka Jumala on rakkaus sillä kauniit väritkin sen todistaa.

Pienet piiperoiset on olleet sunnuntaista lähtien, tänään hakevat pois ja saa taas nauttia hiljaisuudesta. Kuvailla en viitsi mitä näen ympärilläni täällä sisällä, ainakin kirjahylly on riisuttu versio ja kaikki valokuvat ympäri lattiaa jne.......en edes yritä siivota. Ennen olisi enemmän ottanut pulttia tuollaisista jutuista mut oisko sitä siinä asiassa oppinut jotain että turha stressata moisilla asioilla. Lapset viihtyvät hyvin eivätkä yhtään ikävöi.
Eilen kävimme Tokmannilla ja taas lähti 5 lankakerää, sukkia vaan pukkaa voi minua rukkaa......., lapasiin kohta vaihdan harjoitteluni. Tulee mieleen Tiinan maton kutominen kuinka innokas hän yhteen aikaan siihen juttuun oli.

Jadin lehden luin taas tarkkaan ja sieltä Amandan kuvan bongasin sekä Tiinan jutun ja monta muutakin kiinostavaa tarinaa. Jos kuka ei tiedä mikä on Jad Hashmona niin googlatkaa, yllätytte kuinka ihmeellisesti Jumala johdattanut suomalaisia perustamaan Juudean vuorille.....niin mitä.?
Minäkään en ennen Hannan ilmestymistä foorumiin ollut ikinään kuullutkaan tästä Jadista ja tosi vähän Israelisyakaan. Hanna oli sellainen joka kertoi mitä näki......ja Jumala oli avannut ikkunansa selkosen selälleen Hannalle ja ystäviensä työlle. Tärkeää kertoa näkemäänsä ja kokemaansa. Kaikkia ei tietenkään kiinosta mutta aina joukossa voinolla se yksi....

Nyt alkaa pienokaisen ääntelyä kuulua joten kiirus alkaa, vahtiminen on kova ja tämä pienin ei vielä puhu niin arvailuja mitä örinä tarkoittaa. Riiviö hän on eli vilkas, lähtiessään oli kotonaan telkkarin hajoittanut viskatessaan kaukosäätimen päin näyttöä. Olivat kuulemma meiltä hakeneet telkkarin kaupungin asunnosts, eli voisin sanoa minulta hajosi telkkari hmmm noh hyvä kun hakivat.

Nyt lähetän tämän ettei käy niinkuin eilen. Pyydetään silmävoidetta taivaallista tänäkin päivänä että näkisimme kirkkautta.
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

EdellinenSeuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron