tuumis

Elokuu

Re: Elokuu

ViestiKirjoittaja rine » 29.08.2015 11:59

Meju ollut virkeänä kirjoittelemassa.
Ulkona on sateista, nyt kuuroina tulee, toivottavasti se tietää sieniä metsään,
ensi viikolla pojan kanssa käymme sitten keräilemässä.
Kävin äidille kauppa asiat ja monia tekemisiä minunkin mielessä pyörii, saanenko mitään aikaiseksi.
Olisin niin mielelläni polkaissut kirppareille ja joihinkin kaupoihin mutta sää säätelee, ei ehdoin tahdoin halua kastua.
Ompelemisia olisi täälläkin, minulla on hyvät tehdaskoneet varastossa aina valmiina, mutta kaikkeen tarvitaan innostus
joka ei lopahda heti ajatukseen :D
Minulle on langennut itsestään Martan osa, jonkun ne on tehtävä, en aina jaksaisikaan.
http://www.kotisatama.net/fi/raamattuja ... 2005-10-27
Amanda taitaakin olla enossa käymässä, olen siellä syntynyt kaltimon sairaalassa.
Tässä näitä tuumailujani, siunausta elämääsi
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Elokuu

ViestiKirjoittaja amanda » 29.08.2015 21:45

Rauhaa tuumislaiset!
Oli tosi mukava lukea kirjoituksianne matkan jälkeen. Viivyin sisareni luona yli viikon. Aurinkoisia päiviä jokainen. Olimme mustikassa, ystävän kesämökillä sieltä löysimme vähän kanttarellejä, omasta maasta otettujen uusien perunoitten kanssa se oli herkku ateria. Aurinko ja luonto antoivat ihanan taustan sisaruksien leppoisalle yhdessäololle. Meillä molemmilla on selkä kipuja joten ymmärrämme rajoituksemme. Mustikoita minulle oli poiminut sisaren pojan perhe joista maksoin sopivan hinnan. Koimme siunaavaa Jumalan läsnäoloa. Kiitos siitä Herrallemme Jeesukselle.

Nyt jatkan tätä asumista koira seuranani. Pihamaalla nyt kypsyvät karviaiset niitä voi joka ulos meno reissulla käydä maistelemassa. Vielä jokunen vattukin löytyy. Mitään syvällisempää en nyt jaksa miettiä jätän kaikki tuumislaiset Jumalan rakastaviin käsiin.
Avatar
amanda
 
Viestit: 335
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Elokuu

ViestiKirjoittaja eva » 30.08.2015 08:55

:? Pyhäaamun rauha hiljaa huokuilee...
Täysi rauha vielä on, kun olemme mökillä ja ei edes lintujen ääniä kuulu. Johan se Perttulin päivä meni. Kurkien töräystä odottelen. Ne vielä ovat maisemissa ja joutsenet myös. :)
Täällä olemme Pasuunakukkia hoitamassa ;) . Kohta aukeavat. Nuput ovat jo n20 cm pitkät. Tavallisesti ne kukkivat jo heinä-elokuun vaihteessa. Pari vuotta sitten oli kukka jo Juhannuksena. Tällainen kukka ei oikeasti sovi minulle, kun tulee kylmät se pitää siirtää ja sitten viedä kotiin. On jo kasvanut niin suureksi, ettei taida peräkärryn kuomu riittää. Pitää tilata erikoiskuljetus. ;)

Rine kertoi kurpitsoista. Meillä ne on täällä aivan avomaalla ja satoa on tullut paljon, jakoon asti. Eikä olla mitään hortonomeja. Pallokurpitsat eivät taida ehtiä kovin suuriksi. Eilen pakastin tillit ja persiljat kuivasin. Karviaisia napsitaan kuten Amandakin.

Oli Mejun Prinsessakirjoitus koskettava. Jumalan silmissä se on ykköstehtävää. On äiti tarvinnut uskollisuutta, kärsivällisyyttä ja rakkautta ja saanut niitä Taivaasta. Ei ole äiti tainnut paljon saada kiitosta, mutta Jumalalla kaikki on tiedossa.
"Jokaista uskovaa siunataan, että antaisi siunauksen eteenpäin." Tämä äiti on esimerkillinen. :shock: Ajatella, mekin saamme olla osallisia Aabrahamin siunauksesta.

Minäkin yritin lääkäriaikaa, kun "lääkärihoitaja" kävi kylässä ja sanoi jaloistani. Ohjeen sain, että ensin TK ja siellä "vaatii" lisätutkimuksia. ja jos se ei onnistu yksityislääkärille. No ei ole lääkäriä ollenkaan. Selviää vasta ensi viikolla, tuleeko ja saako ajan.

Ei taida Jacob Damkani tulla tänne, kun FB:ssä kuvia hänestä sairaalassa. Nyt jo kävelee hitaasti rannalla. Tilaisuus piti olla syyskuussa.

Maanantaina meidät kutsuttiin mökille, aika lähelle. Siellä pitopalvelun omistaja tarjoaa ruokaa, kahvia ja yhteiskristillistä ohjelmaa. Ruokamaksu ja kolehti Floridan kirkon keittiöremonttiin. Mielenkiintoista mennä, vaikka aihe arveluttaa.

NYt sitten aamupalan jälkeen kotiin ja nuoriso tarjoaa ruokaa. Illalla taas takaisin. On aurinkoista, viileää ja tuuleekin.

Sain PYHÄVISAN:
Kolmen G:n arvoitus:
Mitä tapahtui seuraavissa Raamatun paikoissa: Garissim, Gabbata, Getsemane?

Iloa ja rauhaa sunnuntaipäiväänne!! :) :P
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Elokuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 30.08.2015 11:06

Pyhäaamun rauhaa.....no sitä rauhaa kyllä häiritsevät vasaran kolkutukset läheiseltä rakennustyömaalta, kun iso ikkunani auki juuri sinne päin.
Mutta hyvä kun kolke kuulee, pitäisi saada sinne katot ennen syyssateita, nyt siellä vasta kattorakennelmia pystyssä. Rukousta tähänkin!
No juu, minulle aina sattuu ja tapahtuu, kuten Meju sanoi. Minulla on nämä kuulo ongelmat, eli molemmat korvat viallisia, joten kovempi melu ehkä häiritsee enmmän.
Yleensä tässä maassa ja seurakunnassammekin musiikki liian kovalla. Yleenaä pitelen kuulevaa korvaani sormellani.
Eilen laulaja huomasi, ihme kyllä sen, ja kysyi, että mikä liian kovalla. Kitara sanoi joku, minä viittoilin sähköurkuihin päin......sitten jäi laulajan mikki liian koville, mutta ajattelin, että se piyää nyt kärsiä, enka pidellyt enää korvaani.
Muutenkin oli kokouksessamme lisänä se, että näytettiin kuvia pyhäkoulaistemme retkistä, ja olivat kaikki lapset edessä siunattavian, kuen muulloinkin. Ikähaitari melko laaja, joten nyt siirrettin kolme lasta sieltä tavalliseen kokukseemme, saivat jonkin lahjankin. Näille nuorimmille ehkä saarnat eli selitykset vähän pitkiä, mutta sinnikkäästi entisetkin olleet mukana.
Kirjpitanpa tässä pari korttia ennen kuin pääsen kuuntelemaan Raamattuopiston jumalanpalvelusta.
Herra, ole kanssamme, anna Sanasi mennä pästä myös sydämeen, Pyhän Henkesi kautta.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Elokuu

ViestiKirjoittaja meju » 31.08.2015 21:36

Jospa jotain kirjoittelisin tässä samalla kun vahdin lapsia. Yhden yön ovat piiperoiset vasta olleet ja huusholli on hyrskynmyrskyn sekä hoitajat ihan tööt...... Hyvilläni olen että nyt pystyn ottamaan hoitoon muutamaksi päiväksi ja näin saavat äiti ja isä omaakin aikaa. Työelämässä ollessa en näin usein voinut hoitaa. Sekin hyvä kun täällä maalla voivat vapaammin olla kun ei tarvi varoa "kristalleja", tosin ei meikä omista mitään arvokasta jota pitäisi varoakkaan.

Niin siinä taisi käydä että puhelimeni hävisi postissa sillä viikon olen odotellut eikä kukaan tiedä missä vika :cry: Ehkä tällä viikolla hankittava uusi puhelin jos ei nyt ihmettä tapahdu tämän asian suhteen. Opetusta en vielä ymmärtänyt tämän häviämisen suhteen. Ihmeen hyvin selvinnyt ilman puhelinta mutta se kalenterikin on siinä niin jokin meno voi unohtua. Pitäs pitää merkinnät seinäkalenterissakin.....eli tässähän se oppi ainakin on.

Teimme ennätyksen tällä kuukaudella kävijöitten ja kirjoittajien suhteen, mut millaisen enkan.....onkohan lopun edellä tai päinvastoin... :idea:

Huomenna uusi kuukausi ja uudet mahdollisuudet. Olkaa siunatut Jeesuksen Kristuksen nimessä ☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Elokuu

ViestiKirjoittaja pappa » 31.08.2015 22:04

Kuuntelin sunnuntaina tunnetun julistajan saarnaa autuaista ihmisistä. Kyse ei ollut evankeliumien kertomista autuaaksijulistamisista vaan muusta. Muistaakseni Luukkaan evankeliumista, jossa Jeesus sanoo ”autuas se, joka ei loukkaannu minuun”.
Meille uskoville tuo voi olla outo asia, eihän kukaan Jeesukseen loukkaannu, julistaja pohti. Hän tarkasteli kohtaa, niin kuin tutkijan tuleekin tehdä, eli katsoi muita samanlaisesta asiasta kertovia kohtia ja asiayhteyttä, mihin tämä sanominen liittyi.
Päällimmäisenä jäi hataraan mieleen ajatus, että Jeesus puhui sisimmän suhteesta Vapahtajaan ja näkymättömästä sielunelämästämme, jota ei ulkopuoliselle paljasteta. Merkittävä lause opetuspuheessa oli, että Jumalasuhteemme koetinkivi on yksin olemisemme, jolloin olemme aitoina karvoinemme ilman näyttelemistä Jumalan edessä, millainen uskomme on, kun kukaan ei näe.
Avatar
pappa
 
Viestit: 352
Liittynyt: 05.03.2015 23:55

Edellinen

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron