tuumis

Toukokuu

Toukokuu

ViestiKirjoittaja meju » 01.05.2015 11:36

Tervetuloa tuumailemaan uudelle kuukaudelle. Tulin avaamaan uuden sivun mutta kirjoittamaan tulen myöhemmin kunhan virkistyn :roll:
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Toukokuu

ViestiKirjoittaja amanda » 01.05.2015 16:40

Toukokuu, ihana kuukausi, tuomen valkoiset kukat, ovat minulle toukukuun sympoli. Maassa keltaiset esikot,ym.ym. :D
Vappu ei sinänsä juhlana ei tuo mitään nostalkiaa mieleeni. kevät. kevät. se on ihanaa aikaa. Ulkona paistelee aurinko, koivut availevat silmujaan. Pihamaallamme kasvaa pieni vaatimaton kirkkaan sininen kukka, se leviää rönsyilemällä ja ensimmäisenä se alkaa availla kukkiaan.

Kiitos teille, olette niin kauniisti ja koskettavasti muistaneet perhettäni. Nuorellle perheelle tämä suru on pysäyttävä, tuntuu että liian suuri koetus. Herra auttakoon heitä!

Rinellä on taakkaa, tiedän kokemuksesta mieheni sai kaksi vakavaa sydän infarttia, toinen johti leikkaukseen, jonka seurauksena joutui pyörätuoliin. 13.v sitä vaihetta. Kolmas kohtaus sitten toi lopun elämään. Paljon itkin ja tuntui elämä liian raskaalta. Kuitenkin elämässä oli monia muita asioita jotka antoivat iloa. Opin jotenkin näinä vuosina antamaan itselleni aikaa, hoitamaan myös omaa terveyttäni. Rine sinä olet perheesi tuki pylväs anna itsellesi lepoa. Jeesus on luvannut kulkea kanssamme, kantaa taakkojamme.

Muistetaan toisiamme, kantakaa toinen toistemme kuormia.
Avatar
amanda
 
Viestit: 335
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Toukokuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 01.05.2015 17:27

Niin Rinelle tosiaan voimia ja sitä, että Jumala on uskollinen ja auttaa. Avun viivättminen ei ole sen kieltämistä. Mutta jokainen meistä haluaisi avun tässä ja nyt.
Terveisiä vappusaunasta, onhan nyt sapatinaatto samalla. naapurinkin sain seurakseni.
Yritin pihamaatani siistiä taas rikkaruohoista, mutta rukkanen painoi sitä palohaavaa, jossa ohuen ohut nahka. Piti jättää se homma.
Päiväruokani uumensin ja söin rappusilla, hiki siinä kyllä tuli auringon porottaessa. Mietin, ettö joku varjokatos pihalleni pitäisi saada. Pieni osaa siitä on kukkamaana, suurin osa mullikkoa.
Kuulin, ett messiaanisille sotilaille on tas viikonloppuseminaari. Kiitos Herralle, että heistä pidetään huolta.
Sinunkin elämäsi, ja minun, on täynnä iloista lupausta.
Jeesus ei jätä meitä orvoiksi! :D
Keerronpa viel hauskan jutun, kun keinot keksitään ja asiat hoituu. pakkasin yli 7 kiloisen paketin kirjoja, osan ostin uusia, jonkun uuden sain, loput vanhoja saatuja. Kolmas kerros, emännällä oikea käsi poikki, minulla ei voimia....Emäntä otti vanhan pussilakanan, siihen tämä laatikko,, lakananmolemmista päistä kiinni, tai lähempää laatikkoa, jumps, jumps rysäytin laatikkoa portaalta portaalle, alhaalla oli kärrt, johon sen sidoimme. Osin kärrtkin hajosi mutta postiin saatiin kuitenkin. Eikä kukaan tullut porraskäytävään katsomaan jyskettä :mrgreen: :roll:
Hyvää viikonloppua :)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Toukokuu

ViestiKirjoittaja rine » 01.05.2015 20:46

Kuva

Odotin oven avautumista toukokuulle ja nyt odotan mejun kirjoituksia, tarvitsemme virkistymistä kukin vuorollamme.
Tänään olen miettinyt Jeesuksen sanoja joh 14, kenties se on minulle rakkain raamatunlause:
"Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.
Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan.
Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.

Minun lapsuuttani varjosti äidin sairaus ja isän runsas alkoholin käyttäminen, en ole elänyt normaalia lapsuutta,
en osannut kaivata syliä, lapsihan selviytyy...Jeesuksen kohtaamisessa on kotiinpaluun tuntu ja se sylin lämpö, jota ei ole missään muualla.
niinkuin auringon lämpö saa ikkunaan jäätyneen itikan virkoamaan, Jeesuksen läsnäolo sulattaa kohmettuneen ja viluisen ihmisen.
Muistan mejun joskus maininneen että hän halasi uunin kylkeä, saadakseen tuntea lämpöä.....
Aika ajoin nousee mieleeni nuo viluiset ajat ja kokemukset, Herra tekee työtään ja antaa työkalut taisteluissa.
Mehän olemme lähteneet matkaan ei ajan vaan iäisyyden näkymät päämääränämme. (Mauri Viksten)

Lämmin kiitos Amandalle ja Tiinalle lohduttavista ymmärtävistä sanoistanne. Kannetaan toistemme kuormia,
Havahdun kun minulle osoitetaan huomiota, mies oli viikolla paistanut kaksi kananmunaa ihan vain minua varten
ja töissä kutsuttiin nimeltä kahville, jostakin sitä on paitsi jäänyt.
Kuuntelin myös aamusta Tapani Suonnon saarnan miksi me eksymme laitan linkin jos haluatte katsoa,
alussa on mainoksia...Siunausta kaikille teille
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=42975
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Toukokuu

ViestiKirjoittaja meju » 02.05.2015 20:51


Ilm. 3:8 Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt

Kuva

Avoin ovi
Rinen tuoma kuva puhutteli ja tuli mieleeni Raamatusta montakin kohtaa jossa puhutaan ovesta. Hyvä on tänne tuumikseenkin tulla ovet raollaan jokaiselle tai sanoisko selkosen selällään sillä toivomme odellakin että tulisi paljon kirjoittajia eli tuumailijoita
Ihan pakotin itseni kirjoittamaan että saisin tyhjennettyä ajatuksiani edes jonnekkin, yksin kun oleskelee niin puhumatta jää asioita paljonkin, tosin puhelimessa äsken Henin ja mieheni kanssa jonkin aikaa turisin.

Eilen oli pyjamapäivä viimeisen päälle, jostain syystä hautauduin petiin ihan iltapäiville asti ja tuntu etten vaan jaksa yhtikäs mitään eikä kiinosta minnekkään lähteä, tosin illalla oli pakko tehdä pieni lenkki sillä selkä on oireillut mutaman päivän. ilmeisesti venähti nostaessa pöytää huonossa asennossa. Ollut kivuliaita päiviä töissä mutta tänään helpotti käytyäni uimahallissa töistä tultuani, alkumetrit tuntui tuskaisilta mutta hitaasti etenin niin siitä liikeradatkin parani ja pois lähtiessä pystyin jo kumartumaankin suhtkoht hyvin. Huomenna ajattelin uudestaan käydä uimassa ja kohta taas unholassa tämä vaiva ainakin hetken aikaa. Näinköhän se on että kun eläkepäivät alkaa niin vaivatkin sitä mukaa.....

Huomenna tarkoitus lähteä seurakuntaan kun kyytiäkin tarjottiin ihan yllättäin, kassalle tuli puolituttu nainen ja hän yhtäkkiä sanoi " lähtisitkö kanssani seurakuntaan" mitäpäs siihen muuta voi vastata kuin että kyllähän se käy kun ei töitäkään enkä maalle lähdössä. Vaihdoimme puhelin numerot ja hän pari viestiä jo laittoikin :shock: Aika jänniä juttuja, tulee uusia tuttuja tälleen ykskaks, kerron huomenna enemmän...

Rine on todella jaksanut paljon, ihana että saat lohdutusta näin tuumislaisiltakin ja tsemppauksia. Sinä itse olet aina ollut se lohduttaja ja pitänyt vaan jaksaa vaikka niillä vähäisillä voimillakin vaikka kontaten....Jumala on ihmeellinen sillä hänen lohdutuksensa tulee monin eri tavoin ja eri suunnilta. Olet ympäröity Jumalan rakkaudella <3

Muistetaan rukouksin Tiinan ystävää <3 Oli teillä varmaan hyviä hetkiä ystäväsi kanssa vaikka kummallakin omat vaivansa ja huolensa. Kekseliäitä olitte kun saitte kirjat alas ja varmaan ehjinäkin. Postissako laitoit, onko miten kallis tuollainen lähetys?

Amandakin jaksanut kirjoittaa kuulumisia, olet saanut olla surun tuttava viime aikoina. Ihana että jaksat jakaa meillekkin viisaita ajatuksiasi jossa on kokemuksen ääntä jos vois näin sanoa.... " kannetaan toistemme kuormia" , näin me opettelemme täällä tuumiksessakin tälleen kirjoittamalla olla osana taakan kantajina.

Miten Annukka voit?

Ovi on auki!
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Toukokuu

ViestiKirjoittaja rine » 02.05.2015 22:40

Meju hyvä kun jakosoit kirjoittaa, kiitos sanoistasi,Herra virvoittakoon sinua huomenna tilaisuudessa johon menet.
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Toukokuu

ViestiKirjoittaja eva » 04.05.2015 06:15

:D :D Heipparallaa ystävät! Ilo olla taas täällä ja kotona.
Reissu Hollantiin heitetty ja niin viimeisen päälle oli Herran johdatusta, että kaikki meni enemmän kuin hyvin. Matkakumppanini ihan kyynelehti onnesta, kun sai toteutetuksi tämän matkan.
Eilen en olisi jaksanut lähteä Saarijärven kirkkoon (65 km), mutta olihan se, kun oli ystävien 20 v konsertti. Kyllä suurikin kirkko täyttyy, kun on Kristuskeskeistä. Lauloivat juuri niitä ihania vanhojakin lauluja "Oi, katso mikä aamu" mm.
Ihanaa toukokuun päivää meille kaikille!! :D :D :D
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Toukokuu

ViestiKirjoittaja Kyökkipiika » 04.05.2015 17:03

Kävelin tänä aamuna tuolla metsäkirkossani ja katselin kuusta johon oli tullut uusia neulasia vanhojen jatkeeksi. Mietin siinä että onpa hauska ajatus että noinkin vanhassa ja vakaan näköisessä puussa kasvaa joka vuosi jotain uutta. Että se yhä uudistuu, vaikka vanhana sitä pidämmekin. Silmiin osui myös toisenlainen puu. Puu oli täynnä ötököitten tekemiä koloja ja puu näytti siltä että oli kuollut pystyyn, mutta sinnitteli vielä- odottaen ehkä sitä viimeistä tuulenpuuskaa.

Olin poikanikin kanssa metsässä kävelyllä viikonloppuna. Hän katsoi erästä mäntyä jossa kasvoi aivan kiinni nuori kuusi. Poika mietti ääneen että mitenköhän männyn käy kun se kuusi kasvaa vielä tuosta suuremmaksi. Tukhaduttaako kuusi männyn vai toisinpäin?

Eikö olekin outoa tai jännää, että ihminen tuntee puun alla olonsa turvalliseksi varsinkin lapsena vaikka (kuten meitä jo lapsena on opetettu) puu voi koitua kohtaloksi ukkosella.

Myrskyn jälkeen kaatuneiden puiden näkeminen voi tuntua todella pahalta. Puut ovat kestäviä, taipuvat tuulessa ja ovat tiukasti maassa kiinni, mutta voivat silti kaatua juurineen tai napsahtaa poikki tuulenpuuskasta. Maassa saattaa maata tuulen katkaisema, läpimitaltaan puolen metrin paksuinen puu ja vieressä olla pystyssä ohut rimpulapuu- saman tuulen jäljiltä.

Vierekkäin kasvavat vanhassa metsässä, ikivanha kuusi ja metsätähti. Ei niitä voi toisiinsa verrata, ne ovat molemmat upeita.
Kirje hebrealaisille 13:25
Avatar
Kyökkipiika
 
Viestit: 84
Liittynyt: 27.04.2014 00:53

Re: Toukokuu

ViestiKirjoittaja rine » 04.05.2015 17:35

Eva laulellut kauniita lauluja ja ollut pirteänä.
Kyökkipiika pohtinut luonnon ihmeitä, luonnossa on aina puhuttelevia elementtejä.
Meillä on kaiveltu kesäkalusteita esiin, tyhjennetty kompostia ja suunniteltu istutuksia.
Vielä ei ole silmuja koivuissa, tintti,räkätti ja peipponen ovat jo pesäpuuhissa,
pihalla saattaa olla kerralla kolmekin oravaa,
jänis joka ojanpientareella istuu kyyryssä, ei ole niistä moksiskaan,
Meillä on takapihalla pieni mäntymetsä, siitä on suojaa linnuille.
Sote-uudistus tuo minullekin kenties eteen sen että joudun vielä hakemaan työpaikkaani.
Syyskussa lähtee lausuntokierrokselle ja vuoden alusta käynnistyy prosessi, josta ei kukaan osaa sanoa
mihin johtaakaan. Mutta päätehtävä eriytetään muista tukipalveluista ja ne ehkä kilpailutetaan...
Töitä tiedossa lähipäiville, odotin mejun terveisiä sieltä eilisen kokouksesta ;)
Siunausta teille alkukesän puuhiin ja ajatuksiin
Kuva
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Toukokuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 05.05.2015 12:42

Olipa kiva tas lukea mietteitänne ja arkisiakin touhujanne ja menojanne. Kiitos kaikille ja tsemppiä jokaiselle sitä tarvitsevalle... :mrgreen: ja kukapa ei sitä tervitsisi.
Kolmen päivän perästä virisohejlmani lakaa, sitä se ilmoittaa koko ajan, Olen kyllä jo soittanut tietokonemiehelle ja hän on luvannut hoitaa..täytyy kai vain vain luottaa, kunnes toisin käy. Nänhän sitä pitää Jumalan kin lupauksiin luottee hänen huolenpidostaan, ja huonosto ei käy koskaan, jos Raamatun sanaan jaksamme uskoaa!
Aika on mnennnyt aatellessä, päivä päätä käännellessä. Yhtenä oäivänä aloin miettiä, että miksi tuo yksi kaktus, piikkinen, puli metriä korkea on tuossa kukkamaan ja mullikkomaan välissä, jossa keinu ja kahvipöydät ja tuolit? Seuraavana päivänä otin hakun ja hakkasin ensin kaikki maanpäälliset osat poikki, vein puskan juurelle, ja kaivoin toivont mukaan kaiki juuretkin. :lol:
Seuraavina pävinä olut kitkemistä ja kuivan heinän vetämistä kasoihin. palohaavan paikkaa varjelen punmpuli ja muovihanskalla. Välillä täytyy oikoa selkää, kun kökötän jalat linkussa. Ei siitä ainakaan nenälleen pääse kaatumaan, mitä Annukka pelkäsi.
Ja täytyy etsiä läheltöä sellainen pusikon syrjä, johon voi kuivuneet heinät viedä.
Gr5anaattiomenapuu on nyt kukassa. Minulla kukkii sormukaktus, pylreässä pallokaktiksessa on taas tonsuuri, anopinjakkarantapaisessa pääll
ä keltaiset kukat, n.9.
Ensi kerralla viela hauska juttu äänestyksestä.
Myös keltaisessa ruusupensaassa on kukkia, toin klomi maljakkoonkin.
Pankkiiin pitää huomenna mennä, nostamaan käteistä. Ihan ilman sitä ei pärjää.
Ajatella, että siellä Nepalissa oli n 650 israelilaista, vain yksi nuori poika kuoli. Jumalan suurta armoa ansaitsemattomillekin, joita me jokainen olemme.
Voimia viikkoonne.
NO Mejulle3 vielä, maksoi se kirjapaketin lähettäminen 66 euroa. ;)
Siunausta viikkoonne ja alkavaan kevääseen.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Seuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron