tuumis

Huhtikuu

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja rine » 25.04.2015 09:38

Jumalan armoa ja rauhaa teille jokaiselle tähän armon aamuun.
Evan kirjoitus herätteli aamusta, sekä unentöpperöisen olemukseni, että sisäisesti sain virkistyä
lukiessani kirjoittamiasi rivejä :lol:
Hengen voimaa sitä tarvitaan, Hengen voimaa yhä uudestaan, Eva sinulla on lahjana innostaa
myös toisia. Näkemään ympärillä niitä oikeita tärkeitä asioita, joilla on merkitystä elämässä.
Lohikupit ja aurinkokakku,,,palveleva sydän on Jumalan lahja ja sinulla se on alttiissa käytössä.
Ihailen vilpittömästi kaikkea sitä mihin ehditkään.
Meillä maisema on luminen, ensi viikolle lupaillut jopa 15 astetta, olen,
kuinkas muutenkaan töihin lähdössä siellä menee viikonloppu.
Teille jokaiselle ihanaiselle ja miehellekin, siunausta päiväänne!

Kuva
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja meju » 25.04.2015 13:13

Kuva

"Uskokaa minuun"
Jeesus monesti kehoitti uskomaan hänen sanoihinsa ja kirjoituksiin. Kuitenkin kohdatessamme yllättäviä vaikeuksia ja sellaista surua joka tuntuu kohtuuttomalta uskomme joutuu koetukselle. Amanda on ollut ajatuksissani joka päivä ja tuntuu ettei osaa lohduttaa tälläisessä yllättävässä perheeseen kohdistuvassa surussa ja menetyksessä. Tänään uimassa ollessani ajattelin tätä pientä ihmisalkua joka otettiin pois näin aikaisin, siinä altaassa uidessa nousi sanat "uskoka minuun". Mietin kuinka Jeesus puhui kuolemasta ja lohdutti että meille on valmistettu etukäteen paikat ja hän on oleva myös siellä. Voiko suurempaa lupausta olla mutta silti me kaipaamme läheisiämme, kuitenkin voimme uskoa Jeesuksen sanohin että me kohdataan eikä enään ole oleva kuolemaa eikä itkuakaan..... Amandan perhekuntaa muistamme rukouksin, luottaen siihen että Pyhä Henki lohduttaa surevia sydämiä <3

Tänään työpäivä edessä ja huomennakin eli 3päivää töitä sitten taas pari vapaata. Sain kuin sainkin itseni aamulla uimaan tai eihän se enään aamu ollut kun kello 10 vasta hallilla olin. Taistelua taas itseni kanssa kun toinen minä olisi vaan halunnut vielä torkkua hetken joka olisi ollut monta tuntia loppupelissä. Tulee niin vähän käytyä hallilla kun maalla olen ollut monia päiviä ja huomenna taas töitten jälkeen lähden syystä että on Marttojen kokous tiistaina, uskomatonta että innoissani meen niihin kokouksiin :lol: Nyt oli houkuttimena voileivät, neuvovat niksejä leivän koristeluihin ja se paras...sit me syödään ne :idea:

Eilen työkaverin tuli ja näytti korttia jonka hän sai asiakkaalta, kortti oli se henkivakuutuskortti jossa Joh 3:16. Olin niin iloinen että vielä on näitä uskollisia jotka saaneet sydämelleen jakaa kortteja ja ihan vaikka tälleen kaupassa. Sittenpä tämä pariskunta tuli kassalle ja antoivat minullekkin kyseisen kortin, sanoin että olen joskus itsekkin jakanut näita ja tuli sellainen yhteys kuten tiedätte. Harmi kun ei ollut aikaa jutella enempää sillä he eivät olleet paikkakuntalaisia. Nuori työkaverini sanoi "laitan tämän talteen", sekin siunasi ettei hän heitäänyt korttia pois vaan se merkitsi hänelle jotain.

Päivänsanassa oli hyvä teksti
"Todellinen usko on kuin ihminen, joka pudottaa kirjeensä postilaatikkoon ja antaa sen mennä. Epäusko pitelisi kiinni kirjeen kulmasta ja samalla ihmettelisi, miksi vastaus viipyy."

Uskon varmuutta toivotan sinulle <3
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja marja84 » 25.04.2015 22:20

Tänään tyttäremme nimi virallistettiin siis Jenni Alexandra Camillaksi :)

Mummia (83v) ku käytiin pääsiäisenä kahtomassa, ni sano et nätille tytölle nätti nimija tulihan siitä
Kemut meni hyvin ja kaikki tykkäs nimestä :)

Nyt vaan taas oleillaan ja hoidetaan arkipäivän asioita taas
Normaali arjen mukaan siis mennään... :)

Terkuin, Marja
Liitteet
image.jpg
image.jpg (97.15 KiB) Katsottu 178 kertaa
Keinuu tuulessa hiljalleen,lapseni pieni ja suloinen.
Kanssa enkelin etsiä saa, unta onnen rauhaisaa.

Helmassa tuulen pauhinan, unen saa hän rauhaisan.
Peittona siipi enkelin on lämmin, hento ja sortumaton.

-Marja- :)
Avatar
marja84
 
Viestit: 124
Liittynyt: 26.11.2013 15:13

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja lissu » 26.04.2015 12:24

Hei kaikille pitkästä aikaa. Olen istunut koneella jo lähes pari tuntia ja lukenut teidän juttujanne. Menen tänään yövuoroon töihin. Minäkin teen puolikasta töissä ja tuntuu tosi hyvälle kun kesä on tulossa ja on enemmän vapaata.
Viime viikolla kävin tyttäreni ja mummon mussukan kanssa uimassa. Päätettiin,että aletaan käymään uimahalissa kerranviikossa. Mussukka tykkäsi kovasti kun sai lillua altaassa. Menemme ensi keskiviikkona taas uimaan.
Papalle vaan kovasti terkkuja. Illo on ihan tuttava paikka. Ola on sieltä kotoisin. Asuttiin Illosa -71 vähän aikaa kun menimme naimisiin. Sitten asuimme Vammalassa eli nykyinen Sastamala 13 vuotta.Kierreltyämme Suomea niinnyt olemme asuneet Kiteellä jo 25 vuotta. Minähän olen täältä kotoisin joten tämäkinon tuttu paikka.
Siunausta kaikille Lissu
Avatar
lissu
 
Viestit: 48
Liittynyt: 11.12.2013 19:18

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja meju » 27.04.2015 09:57

Ps. 133 Ystävyyden ylistys
"se on niinkuin kaste"....
Ikkunasta katsellessa ulos on niinkuin kasteharso laskeutunut pilvistä, tosin nyt kuuluu sateen ropinaakin. Luin tuon tuomani psalmin jossa ihanasti mainitaan Hermonin kasteesta joka leviää..

Marja tuonut suloisen tyttärensä kuvan, nimikin on varmaan huolella valittu liekkö suvussa saman nimisiä? Muistetaan rukouksin pientä Jenni tyttöstä ja tietenkin koko perhettä.

Pitkään pitkikin odottaa Lissun kuulumisia, tuli niin hyvä mieli huomatessa että Lissu piipahtanut oli kuin kasteniityllä kävellyt :lol: Hyvä että teet lyhyempää työviikkoa, yritä oppia sanomaan "ei" vaikka kinuaisivat töihin vapaallasi, nuoria työttömiä on yllinkyllin. Voimavaroja jää lastenlapselle ja muutenkin elämisen laatu paranee. Meikä hävinnyt palkassa ja tulevassa eläkkeessä paljonkin mutta pärjätty on, käteen ei jää kuin noin 800 euroa mutta se on paljon enemmän kuin monilla jotka sinnittelee pienimmillä tuella joka jotain 500 euroa. Oravanpyörä on sellainen että siitä on itse hypättävä pois vielä silloin kun pystyy....Moni sanonut minullekkin että olet tyhmästi tehnyt kun teit lyhyttä päivää ja nyt eläkkeessäsi kärsit, itse olen toista mieltä sillä raha ei ole elämänlaadun mittari. En olisi jaksanut lastenlasten kanssa näin paljon olla ja lapsuusaikaa ei saa takaisin isolla eläkkeelläkään. Toivottavasti Lissu otat tämän kirjoittamisen yhdeksi harrastukseksi että mekin tiedämme mitä touhuilet vapaillasi :D

Jokohan Eva lähti hienohelmana sinne Hollantiin? Tiinan loman pitäisi olla jo loppusuoralla, lujasti uskon että tällä viikolla hän kirjoittelee.
Annukan miestä olen ajatellut, onko jo kotihoidossa?

Täällä maalla taas tuumailen ja kohta koiran kanssa lenkille aion lähteä, tosin se vasta aikomusvaiheessa. Tomatintaimet kasvaneet hyvin tuossa ikkunalla muistuttaen kasvun ihmeestä, nekin pitävät saarnaa minulle. Liikaa ei saa kuulemma kastella vaan pitää välillä multa kuivahtaa että taimi vahvistuu. Olisko meidänkin elossa kuivakausi vahvistumista varten........

Kasta Hengellä Helluntain........, rukoillaan kastetta yllemme ♡☆♡
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja amanda » 27.04.2015 12:15

Kiitos tuumislaiset muistamisista. Suru jää elämään isän ja äidin elämään, mutta samalla se tekee siteen Luojan maailmaan. Lapsen sielu palaa takaisin Isän luokse. Kiitos!

Lauantaina sain viettää muutaman tunnin heidän luonaan. Menin lasten kanssa ulos oli aurinkoinen päivå. :) Pojalla 4.v oli saippuakuplan puhallus välineet mukanaan, hän puhalteli ja tyttö .2v juoksi kuplien perässä tuuli lennätti niitä joka puolelle. Sateenkaaren väreissä ne lentelivät ylös ja alas, lapsilla oli hauskaa. Sitten kiersimme talon vastaan tuli alue jossa rapaarperit nostivat lehtiään ylös valoon, seuraavaksi marjapensaat olivat silmuilla, lapset olivat pahoillaan kun ei nyt ollyt marjoja. Niitä pitää hoitaa niin ne tekevät marjoja myöhemmin. Seuraavan nurkan takana avautui iso alue täynnä valkoisia lumikelloja tai skilloja, UPEA näky :o .Vielä löytyi omenapuita ja syreeni pensaita, joiden alla kukkivat sinivuokot. Etupihalla oli liuskakivi käytävät pahasti vajonneet ja peittyneet ruohon alle, aloimme kaivaa niitä esille, se oli loputon homma taisimme saada vain sotkua aikaan.

He ostivat tämän talon viime kesällä eivätkä olleet nähneet tätä vaihetta vuodesta uudessa talossaan. Minä nautin näistä kukka näkymistä. Väsynyt mamma oli kun kotiin tulin, mutta olin nauttinut täysin siemauksin kevään puhkeamisesta. Kotona toisen pojan vaimo haravoi talven aikana kertynyttä roskaa, olivat saaneet ilmaiset pöydät hänen työpaikkansa varastoista, näin saatiin terassille ruokailu paikat, tuolit vielä puuttuu.
Kohta on lähdettävä koiran kanssa ulos ja sitten Evan tuoma HUR. sali odottaa. sain juuri tietää että tässä lähettyvillä on ikä ihmisillä ilmainen kunto-sali pitää etsiä se niin säästyy sekin raha.
Kiitos teille värikkäistä kirjoituksista, ihana vauva Marjalla. Lissu se on viisautta että olet lyhentänyt työ aikaa, näin voi elää laadukasta elämää ja jatkaa kuitenkin työ elämässä. Mejun elämä on kuin satua välillä maalla ja taas kaupungissa. Tiinaa odottelemme! ! !
Avatar
amanda
 
Viestit: 335
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 27.04.2015 14:05

Olipa ihanaa lukea monet kirjoitukset, niin paljon niitä oli, etten varmaan kommentoi niistä paljoakaan. Ihana pullukka tuo Jenni vauva!
No niin, eilen sitä jo tultiin kotiin, elossa piti Jumala. Mutta huomaan jo inhoavani matkustamista, pakkaamista oinohosin jo aiemmin. Nyt myös ostamista, onneksi puolet laukusta täyttyi matonloimilla :mrgreen:
Kertoilen useampaan otteeseen, matkastani. Nyt lopusta. Sattui samaan koneeseen tuttu pariskunta, jolle yritettiin saada kyytiä Tel Avivin kentällä, ja itsekin olisin siihen mennyt. Eipä onnistunut. Parsikunnan mies sanoi, että iso osa matkaaa kävelty, ensin Hesassa kentällä, sitten täällä päässä. Otettiin yhteinen taksi, he menivät Kirja Anavimin hotelliin. En tunne hotellin sisäänkäyntiä, ei ollut siellä missä luulin, eikä seutraavassakaan, vasta komannessa, jossa jo portilla kysyttiin turisttien nimeä. Näkyvät kyltit puuttuiva. Kysyinkin portinvartjalta, että pääseekä sieltä ulos helpommalla kuin sisälle. :roll:
Eilen en käynyt ulkona tultuani, menin nukkumaan. Tänään näin kukkvia kaktuksia portaillani ja aidan päällä pelakuukin kukassa, ihme ja kumma. Ja vielä suurempi ihme, että oli ilmaantunut lasinkerayspönttö tuonne parkkipaikan liepeille, siis lisää kierrätystä. :o
Asuntoemännälläni on kissa, syön edellee nantihistamiineja, kun näköjään olen kissalle allerginen. Se rontti on kyllä emännälleen rakas.
Meju kirjoitti uskollisuudesta. Muistan että Jesajan kohdalla opettajamme mainitsi, että on kutsuttuja, valittuja ja uskollisia. Toivottavasti yritämme olla kaikkia noita, Herran avulla.
Ensi kerralla jotain lisää, kirjoittamiin. Jumala on uskollinen.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja Kyökkipiika » 27.04.2015 15:27

Amandan suru-uutisia lukiessa tuli taas mieleen, kuinka hauras elämä on ja kuinka monet langat sitä kuljettavat tai kuinka monista langoista elämä on riippuvainen.
Luin juuri eräästä kirjasta, kuinka pappi kertoi miten sai arvokkaan opetuksen vauvansa menettäneeltä äidiltä. Tämä oli ollut surun murtama, täysin hiljaa, ei puhunut kenellekään mitään. Kesken hautajaisten nainen nousi ylös ja sanoi papille, että kuinka tämä kehtaa puhua Jumalan suunnitelmista tällaisella hetkellä. Ei kukaan halua kuulla, että vauvan oli tarkoitus kuolla, osana kenenkään suunnitelmaa.

En itse kommentoinut heti Amandan viestiä mitenkään, koska en osannut sanoa mitään. Päätin tulla hetken kuluttua uudestaan, jos edes sanasen saisin sanottua.
Olen niin pahoillani perheen puolesta, voin vain kuvitella äidin tuskan, teidän kaikkien tuskanne. Me ulkopuoliset kuulemme uutisen ja olemme tietysti hirmuisen pahoillamme asiasta... Mutta tuo äiti kantaa lastaan ikuisesti. Hänen sylissään on aina tyhjä paikka, hänen silmänsä eivät koskaan tavoittaneet lapsen hymyä... Mikä Jumalan suunnitelmassa oikeuttaa tällaiseen tuskaan? Emme kukaan tiedä, mutta joidenkin osana on se hyväksyä.
Olen itse "lähes menettänyt" kaksi lapsistani. En voi kuvitella suurempaa surua, kun menettää lapsensa, kun sen pelko on jo lamauttava eikä siitäkään koskaan selviä täysin.
Amanda, olen todellani pahoillani puolestanne. Mikään ei voi korvata menetystänne, mutta Jumala suokoon sieluillenne edes jonkinlaisen rauhan- vaikka se saattaa sekin tuntua nyt mahdottomalta ajatukselta.
******************** * * * ********************* * * * ********************* * * * *********************

Sitten haluaisin puhua toisesta asiasta, käytöksestä joka sylettää minua suunnattomasti. Saanen sen tänne purkaa... Puhun toisten huomioon ottamisesta, toisten kantamisesta, toisten taakkojen kantamiseen osallistumisesta. Jos on joskus kokenut, että on saanut minkäänlaista huomiota toisilta, olisi suotavaa sitä kyetä myös toisille antamaan. Emme voi keskittyä vain itseemme, omiin asioihimme ja aina ohittaa muiden asiat. Mutta on ihmisiä, jotka kuvittelevat että saavat olla vain ottavana osapuolena, aina ja ikuisesti. Pysähdy, kuuntele ja anna tukesi. Ei ole suuri asia osoittaa myötätuntoa tai tukea sitä tarvitseville.
"Minäminäminä" ja "minun asiat". Kuuntelen tuollaista aikani- jopa vuosia- mutta jos tällainen ihminen ohittaa aina, AINA , A I N A muut ihmiset, en jaksa lopulta enää olla hiljaa. Se on sorry, kiitos ja näkemiin. On minullakin vikani, mutta empatiakyvyn puute ei ONNEKSI ole taakkani, tai läheisteni taakka. Voi niitä raukkoja, jotka tällaisen ihmisen kanssa elävät...
********************************************************************************************************

Lissu oli käynyt, olipa ihana nähdä sinuakin! Olen miettinyt monesti mitä kuuluu :)
Ja Tiina oli palannut linjoille, nyt on asiat mallillaan :mrgreen:
Marjan vauva oli saanut nimen, onnea.

Mejun kirjoitus oli täyttä asiaa. Olet kyllä melkoinen pakkaus, ja sinua ohjaa selkeästi Jumalan rakkaus ;)
Vehnä, rine ja eva olivat tällä sivulla kirjoittaneet myöskin, edellisellä taisi olla muutama muukin, siunausta kaikille teille! Pyrin kyllä yleensä lukemaan, mutta aina en itse kirjoita. Sitten kun tulee kirjoitusolo, on aihe jo mennyt monta sivua sitten enkä viitsi enää palata siihen.

Evakos se kerran taisi lahjoihin viitata- että meillä kaikilla on lahjamme, välillä jopa hassun kuuloisia- tai siltä se minusta kuulosti :D Jos näin on, on oikeudentaju omani. Olen pahoillani jos se ei kaikille ihmisille passaa, mutta joskus jonkun on vain avattava suunsa myös ikävistä asioista, eikä vain ohittaa muiden huonoa käytöstä "yhteisen rauhan" nimissä.

... Vaikka niinhän se on, että viestin tuoja saa päälleen vihat ja ilkeydet, viestin tuoja lynkataan. En välitä.
Viimeksi muokannut Kyökkipiika päivämäärä 29.04.2015 00:41, muokattu yhteensä 1 kerran
Kirje hebrealaisille 13:25
Avatar
Kyökkipiika
 
Viestit: 84
Liittynyt: 27.04.2014 00:53

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja meju » 28.04.2015 10:42

Viesti
"Vie vuorille tää viesti, luo Herran saapukaa" jotenkin näin eräässä laulussa lauletaan jota nyt hyräilen tätä kirjoittaessa. Kyökkipiian kirjoituksessa oli tästä viestin viemisestä joka jäi ajatuksiini. Koen että täällä tuumiksessakin tuomme viestejä joissa kehoitamme saapumaan Jeesuksen luokse. Ollaan rohkeita ja uskollisia viestin viejiä vaikka useinkin joudumme kokemaan että tulemme väärinymmärretyiksi.

Hyvältä tuntui huomatessa Tiinan palanneen paikalleen tänne tuumikseenkin. Odotamme niitä tuliaisia innolla ;)
Amandan kirjoitus opetti Jumalan huolenpidosta, vaikka suuri murhe kohdannut silti kokee huolenpitoa taivaallista. Ihana että asut siinä lähellä ja voit olla poikasi perheen tukena.

Ajattelin tehdä pullataikinan, sitten lenkille, illalla Marttojen kokoukseen kävellen mennäån ystävän kanssa noin 4 km matkan. Tässäpä tämän päivän suunitelmat, huomenna taas muutto kaupunkiin ja illaksi töihin. Tosi vaikeaa tämä käynistys aamuisin sillä millään ei meinaa koneisto lähteä käyntiin, olen laittanut aikarajan että klo 10 on oltava yöasu pois, pitäs kyllä aikaistaa tääkin juttu. Kirjoittaminen on sellaista herättämistä myös, tässänaputellessa aivan kuin virkistyisi jotai tuolla * koputtaa päätään * kop kop kop

Nyt hyppään lepotuolista ylös joten heissuliveiiì,!
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Huhtikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 28.04.2015 16:58

Moi ja hei. Kyökkipiiaan kirjoituksessa oli sana jota, karjalainen äitini joskus, harvoin käytti. Hän ei tykännyt televisiosta, kun siellä hänen mielestään ihmiset heiluivat ja tulivat ja menivät. Ohimennen hän sanoi mie sylen teill!!!!! ;)
Voidaan itskukin miettiä, miten otamme toisemme huomioon, usein eitysti kirjoittelemme kuulumisiamme.
Minä tunne n sirrtyneeni taas uuteen maailmaan, usein vie vähän aikaa muista missä on, e
i ehkä näin lyhyen matkan jälkeen.
Jo Hesassa näin illalla Katmandun maanjäristyksestä. Täällä siitä enemmän. Yli 500 israellaista kun oli niillä alueilla. Muutama sata on jo tuotu pois, edelleen kiikissä Everestin rinteillä on, vain helikopteriapu tai jalkaisin pelastajat voivat auttaa.
Ainakin 8 vauvaa, keinoemojen synnyttämiä on tuotu maahan, ja jos kohdunvuokraaja on raskaitensa loppuvuaiheessa, voi päästä myös.
Ystävänä tänään sanoi, että Nepali kerää päälleen rangaistusta synneillään, tuohduin ja sanoin, ettei se ole sen syntisempi kuin Israelin kansa. Israelilaiset sita kohunvuokrausta pyytävät ja maksavat. Herra atmahda kaikkia, tekemään parannusta.
Vain 11 on joihin ei ole saatu yhteyttä.
NO kerron vielä menimatkasta Suomeen. Palvelutaksi tuli puoli tuntia atuajassa, joten kentällä ei vielä tapahtunut mitään, muyya aloin vain kysellä. Täällä kentällä keppi edisti asioita, niin hoidetaan diplomaatteja ja vaivaisia, eli vammaisia. Vietinn nopeasti paikasta toiseen, nopeasti tarkastukset. Jopa turvatarkastuksessa annettiin tilalle keppi, kun oma pantiin koneen läpi. Mokoma matka, kolme metriä olisi ollut ilman keppiä. ;)
Koneessa emäntä kysyi tatrvitsenki pyörätuolin Hesassa, ensi kerralla, jos ellainen tulee, niin sanon kyllä, et tartte miettiä mihin mennä :lol:
Paunun pikavuoro tuli just eli meni kivasti matka. Oli Jumalan johdatusta siinä. Hengissä perillä :)
Taidan jatkaa taas toiste jostain ettette kyllästy.
KIva oli lukea kaqikkien juttuja kun en kylässä vittinyt siihen panna aikaa, vaan piti seurusrella, muistella yhteisiö asioita.
MUuistelkaa meneitä sanoo Raamattukin, enimmmäseen kyllä tatkoittaa Jumalan ensitisä suuria tekoja. Mutta pienempiäkin saa toko muistella
Voimia ja siunausta ja iloa toimiinne! :)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

EdellinenSeuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron