tuumis

Helmikuu

Helmikuu

ViestiKirjoittaja meju » 01.02.2015 10:04

Tervetuloa tuumailemaan.
Kirjoittelen enemmän kunhan kotiudun täältä reissultani, tulin avaamaan ovet ettei kukaan vaan ulos jää kun on luvassa myrskyinen sää.... :P

Kuva
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 02.02.2015 15:39

Taidamme kaikki vähän niinkuin odotella kuulumisia hautajaisista, Anjan, kunhan Amanda tarpeeksi kokoaa voimia tehdäkseen sen.

Yhdella ihmisellä ei kovin paljoa tule pyykkiä, kun ei ole sitä lakanapyykkiäkään, kun on kaksi noita silkkipusseja minulla :mrgreen: niin vihdoinkin sain kuitenkin niin paljon, että eilen panin koneen pyörimään, ilapäivään se meni, joten vasta aamulla keräsin pyykit pois. Ei juuri silitettäviä tässä ole, entisiä olen tainut säästellä silitettäviksi, kun jätin silityslaudankin vähän helpompaan paikkaan tätä kertaa varten.. Nyt on lepoaika, kaupassakaynnin jälkeen, joten silitys odottaa vielä aikansa.
Meillä on tosi lämmin päivä talvenkeskellä, varmaan yli plus 20 ja aurinko lämmittää tosi hienosti, ja valaisee :lol:

Mutta puutarha odottelee vieläkin. Samon kutomo sen viimeisen pätkän kanssa. Leikkaan kudetta, haluauaisin siitä kauniin, uudenvärisen pätkän.

Hautajaisissa käväisi yksi Aviva, ja hän toi ruisleipää tuliaisina. Nam nam

Sain luetuksi kirjan Pianisti,Wladyslaw Szpilman. Kirjasta tehty myös elokuvaa. muistaakseni nain sen. ,utta luin nyt myos kirjan. Suisittelen. Holokaustista selvinneen tarina.
Muuten, englannnitaitoiset, katsokaapa Googelista tuosta Catch the Jew kirjasta, Tuiva Tennebom. Ainakin näette, miten se on kirjoitettu ja miksi. Sin annoin jo lainaksi eraalle oppaalle, voi saada siitä lisää vitsinpoikasta ja vähän syvempääkin ajattelemista ja kertomista Israeliin ja israelilaisiin liittyvää.
Heleää helmikuuta, siunausten kera. :roll:
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja amanda » 02.02.2015 15:45

Hannan maallinen matka päättyi Lauantaina, Ajoissa saavuimme paikalle Hämeenlinnaan. Kappeli oli lähes täynnä sukua ja Hannan ystäviä, Kappelissa oli juhlallinen ohjelma. Oli myös ehtoollinen. Anja saatettiin sukuhautaan, suuret vanhat puut olivat ihan liki hautaa.

Siirryimme sitten aika lähellä olevaan seurakuntataloon. Paljon oli saattajia, oli myös tuttuja Israelin ystäviä. TIETENKIN kun oli kysymys Israelin oppaasta. Ruuan ja kahvin ohella oli paljon ohjelmaa. Jadista oli kolme henkilöä, Aijelet, asutuksen sihteeri, miehensä Danielin kanssa. Aijelet soitti ja lauloi Hannan tekemiä lauluja Raamatun sanoihin.

Saimme katsella myös osan Hannan DIA-kuva sarjaa Jadin alku ajoista. Anjan sisko kertoi rakkaasta siskostaan joka on ollut suurena siunauksena koko rehekunnalle. Monet ystävät kortoivat Hannan siunaavasta vaikutuksesta elämäänsä. Oli niin siunattu olo ja kiitollisuus Jumalalle, Loppu Kiitos vIrren aikana tuntui että kiitos mieli täytti koko salin ihmiset nostivat käsiään ylös, kun Herran Armo työt ovat niin suuret. Jadi on noussut vähäpätöisestä alusta, Jumala on käyttänyt Vaatimattomia ihmisiä, Koska kysymys on Jumalan suunnitelmasta se toteutuu. Jeesukseen uskovilla Juutalaisilla on nyt paikka Israelissa, häitä, leireje ym. toimintaa varten.

Jadin perustaja jäseniä oli neljä paikalla. Oli ilo tavata kolme sisarusta jotka kasvoivat Jadissa, Upeita naisia heistä oli kasvanut KIITOS HERRALLE!

Saamme luottaa Herran uskollisuuteen, Kiitos ja ylistys Hänen Pyhälle nimelleen.
Avatar
amanda
 
Viestit: 335
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja Vehnä » 02.02.2015 19:13

Kun luin Amandan selostuksen hautajaisista tuli mieleeni, että kauniin elämäntyön ja perinnön Hanna jätti jälkeensä. Kiitos Jumalalle, uskolliselle auttajalle.

Amandalle kiitos terveisistä ja voimia kohdata tulevat päivät!

Tiinan viestistä poimin kirjaluettelooni Pianistin, joka näkyy olevan myös kaupunkimme kirjastossa. (Kirjaluettelo on olemassa sitä varten, että kun lukuinto iskee, ei tarvitse kauan miettiä mitä lukisi.)

Siunausta teidän kaikkien elämään!
"Minä olen sinut nimeltä kutsunut."
Avatar
Vehnä
 
Viestit: 188
Liittynyt: 16.12.2013 19:23

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja rine » 02.02.2015 23:10

Kiitos Amandalle kuulumisista hautajaisista, kertomasi elin kuin olisin itsekin olut kappelissa,
kuuntelemassa muistelupuheita lauluja ja katsomassa diasarjaa.
Olen Vehnän kanssa samaa mieltä, että Hanna jätti jälkeensä kauniin elämäntyön ja perinnön.

Olin eilenkin töissä ja tuonne lauantaihin saakka, sitten jään lomalle.
Meillä on tullut lunta ja suvikelit, ilma mitä loistavin liikkumiseen,
paljon ei muuta jaksa kuin pakolliset ja sitten nukkumaan.

Katsoin holokaustista selvinneen miehen tarinan oli kuolemanleirillä Treblinkassa,
järkyttävää kuultavaa ja ennenkaikkea miten sieltä kukaan on selvinnyt, 6milj.juutalaisen
järjestelmällinen suunniteltu murhaaminen.
Mies toisteli missä Jumala oli silloin....
Herra kanssanne
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja eva » 03.02.2015 08:33

:P "Taas on uusi päivä koittanut...."
Kiitos Amanda kuulumisista Hannan siunaustilaisuudesta! Sain olla kaksi kertaa "mukana", kun soitin luettuani tekstin myös mukana olleelle täällä asuvalle. Hän kertoi samoin kuin Amanda, että oli todella taivasjuhlat. Näinhän se on, kun on ollut kyseessä toisten hyväksi eletty elämä, joka on ollut Jumalan mielenmukainen. Hän erityisesti mainitsi ja oli kiitollinen ehtoollisesta ja ylistyshengestä "Herraa hyvää kiittäkää.." laulun aikana.

Hanna / Anjan siunaustilaisuuteen olisi voinut lähettää myös meiltä tuumislaisilta adressin ja siinä osanotot, kuten Araliallekin. Huomasin asian myöhään ja Hannan saattotilaisuus oli, kuten kuulimme ilojuhla taivaasta ja sinne pääsystä.
Onhan se ihme, että pienestä alusta on tullut nyt asutus, johon tulee 30 uutta perhettä. Ystäväni, joka oli mukana aloittamassa Jadia lähtee nyt maaliskuulla katsomaan ihmettä. Sanoi, jos Jumala suo. Matkan onnistumista rukoilen.

Luin KUULIAISUUDESTA." Jeesus oli kuuliainen aina kuolemaan asti. Parempaa lahjaa ja vaikuttavampaa saarnaa ei meilläkään ole Jos voimme antaa läheisimmillemme kuuliaisuuden Jumalaa kohtaan, olemme antaneet heille kaikkein parhaimman." :shock:
Sain uuden haasteen, pitäisi alkaa toimittajaksi ja tehdä juttu lehteen tästä 100v täyttävästä ystävästäni. Sanoin, ettei ole taitoa eikä laitteita. Kaunistajaksi, ainakin hiusten kampaajaksi lupasin tulla.

Tänään päivän pikku loma Peurungassa. Käymme kuntosalilla, uimme ja sitten syömme. Naapurit toivat lahjan ja yhdessä lähdemme lomalle. Mukavaa tiedossa. Kuntopyörääkään ei ole vielä unohdettu.
:)Siunausta päiväänne!
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja meju » 03.02.2015 14:34

Tervehdys täältä maalta sellaiset helmeilevät :D Helmikuu on nätti nimi josta tulee monenlaista aatosta. Tuumislaiset aloittavat kuukauden haikein mielin, luotamme kuitenkin siihen että joukostamme poistuneet rakkaat ystävät loustavat kirkkaina niinkuin jalot helmet siellä minne Jeesus avasi tien.......

Amandalle kiitos että jaoit meille Hannan lähtöjuhlan tunnelmia, olimme mukana rukouksin kaikki täältä. Kuten Eva mainitsi olisimme voineet laittaa adressin mutta.......ei tullut mieleen. Onneksi Evalla välähti ja Aralian omaisille osanottomme laittaa, tosi kauniisti ajateltu.
Ajatelkaa jos entinen majis olisi tallella niin mitkä aarteet olisikaan ystäviemme hyvät kirjoitukset, mutta joku painoi sitä avaruusnappulaa ylläpidon puolelta ja kaikki foorumi hävisi. Tämäkin opettaa kuinka tärkeää on NYT hetki.

Tiina toi taas hyvän kirjan jonka haluan lukea jos sen joskus löydän. En ole kyseistä elokuvaa enkä kirjaa lukenut. Googlettelin nimellä niin löytyi tietoja.

Tytön tyllerö on kanssamme ja on touhukas sekä uhmakas, jäätelöä vaan söisi ei muuta, koettelee rajoja monin keinoin. Meikä välillä ihan puhkipoikki mutta hyvin me pärjätään kuitenkin. "Kiitos ukki ja mummo kun haitte minut tänne", 3 vuotiaan lausumaksi oli niin sydäntä lämmittävää ja ihmettelin miten ykskaks tuollaista lausui. Yhtään ei ikävöi pois, varmaan jäisi asumaan tänne :D
Samoin 11 vuotiaan kanssa kypyläreissu meni hyvin, uimme, hiihdimme, luistelua yms. Tulomatkalla kysyin mikä oli parasta johon poika vastasi "yhdessä olo teidän kanssa". Tuntui niin hyvälle ja koin että rukousvastauksia nämä lauseet. Koen näissä pienissä sydämissä itää hyvää kultajyvää....

Hyvälle tuntuu tämä yhdessäolo teidänkin kanssa ja kiitos että olette mukana ♡♡♡
Huomenna siirryn taas kaupunkiin eli muutoja riittää. Nyt lähden lenkille naapurin emännän kanssa, ukki on lapsevahtina sen aikaa.
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja rine » 03.02.2015 23:38

Illan rauhaa teille jokaiselle.
Kiitokset kuulumisistanne, niitä on kiva lukea.
Viime kuukauden puolella Kyökkipiika kirjoitti elämästään avoimesti
monessa murheemme ovat samankaltaisia, eniten elämässä koskettavat lasten kokemat
sairaudet ja jaksamiset. Painiskelen jatkuvasti toisen tyttäreni terveyden kanssa,
Toisaalta nämä tilanteet vievät useammin rukousalttarille, se on valtava lohtu, sanoinkuvaamaton...
Väsymys joka kilpirauhasen vajaatoiminta aiheutti on hieman hellittänyt, tänään kävin kontrollissa,
pitäisi saada vielä arvot tippumaan, lääkitystä lisäämällä. Mutta jotenkin tämä kaikki mitä viime aikoina olen elämässäni kokenut
työn ja arkisen elämän kautta on saanut minut niin perusteellisen tyhjäksi. Koen olevani totaalisesti luopumassa jostakin, mitä se on?
Jeesus sanoi rakkaat sanat saakoon ne sulautua syvälle sydämiimme, todeksi
Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille.
En minä anna teille, niinkuin maailma antaa.
Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.

Kyökkipiika:
Ajattelen että se mitä Jumala sanoo turhasta huolehtimisesta, ei ole turhaan sanottu. Hetkessä on kuitenkin vaikeampi elää kuin mitä äkkiseltään ajattelisi. Rukous on hetkessä elämistä
parhaimmillaan. Kun pääsen yksin tyhjään kirkkoon, aika häviää ympäriltä. Pohjoisen maissa tämä tyhjään kirkkkoon astuminen kesken kauppamatkan ei aina ole mahdollista, joten oma metsäkirkkoni on ollut minulle tiedostamaton keino vähentää myös stressiä :)


Hetkessä eläminen tai toimiminen ei onnistune kuin elokuvissa, jossa on aina valmiit vuorosanat.
Yhdessä tuumaillen jatketaan, muistetaan toisiamme rukouksin edelleen, siunausta ja halaukset teille kaikille
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=43135
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja meju » 04.02.2015 14:28

Älkää peljätkö!
Huomenia tuumiskansa, miten jaksatte? Rinen tuomassa kirjoituksessa on Jeesuksen rohkaisecat sanat "älkää peljätkö", jotenkin koen että tulisi olla rohkaisemassa tänä epävarmoina päivinä niin toisis kuin itseäänkin muistuttaen Raamatun lupauksista.
Tulee näitä aikoja joista Rinekin kertoi kun ei vaan jaksa, eikä ymmärrä mitä elämässä tapahtuu kun tuntuu etten ymmärrä tapahtumia jotka aivan kuin imevät kaiken voiman. Mitkään rohkaisutkaan ei auta, ainakin siltä tuntuu. Jumalan sanalla on kuitenkin ihmritä tekevä voima jota emme tässä ajassa ymmärrä ja siitä ainoastaan saamme voimaa joka elvyttää voimattomuutemme uuteen voimaan. Elkäämme peljätkö vaikkemme jaksakkaan.....

Täällä maalla olemme vielä iltaan asti. Verkoilta tuli 5 kuhaa joita tyttönen ihmetteli ja piti ottaa kuvia hänestä kalojen kanssa. Harmi kun en saa niitä kuvia edes fb hen kun ei koneeni pelitä. Tai voihan se olla onnikin etten liikaa kuvia laittele :D

Kohta lähden hiihtämään naapurin kanssa, hänen miehensä ajaa ladun tuonne jäälle ja pääsen ihan tästä pihalta lähtemään suksilla, järvi näkyy keittiön ikkunasta eli hyvät hiihtomahdollisuudet.
Tällästä taphtumaköyhää elohan täällä mutta jotain kirjoittaa yritän että tiedätte mukana ollaan.
Ai niin, eilen näin vilauksen "erakko naisesta", hän ajoi autollaan vastaan, tervehdittiin kättä nostamalla ei muuta....muistetaan rukouksin niinkauan että voitto saadaan :idea:

Kuopion ystäväni aloitti työt, eikös olekkin ihme ja valtava kiitosaihe. Työnantaja oli epäillyt että pystytkö oikeesti vielä työelämään, hekin luulivat ettei enään tule takaisin niin vakavan sairauden kohdatessa. Ystäväni harmitteli sitä kun sijainen joutuu työttömäksi mutta eihän hän voi sille mitään kun lääkäri terveeksi toteaa eikä sairaslomaa jatka. Eihän sitä tiedä miten tilanne muuttuu mutta nyt kaikki hyvin. Halleluja!
☆☆☆♡♡♡☆☆☆♡♡♡☆☆☆♡♡♡☆☆☆
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Helmikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 04.02.2015 23:56

Mukana ollaan taas! Vaikka tapahtumakoyhaa on tamakin meikalaisen elama. Joskus se on hyvakin. Luin uudelleen kirjan, jota en kyllakaan hirveasti kehu lukemaan, on se sen verran raskas....Nim. Kun luostarin muurit murtuvat. Rankka ja rankka. Mita jorkut ovat joutuneet kokemaan, kun ovat huomanneet olevansavaarassa paikassa, vaarassa opetuksessa, vaikkahurskaalta tuntui, mutta ei ollut sopusoinnussa Raamatun kokonaissanoman kanssa. Sielta nousi Akasia-saatio, joka tuli mieleeni, kun sattui kateeni kuvia Turkin matkalta, jolla olin heidan kimpassa. Mutta loppu siina hyva, kun jaadaan ansaitsemattoman armon varaan!
On tassa joutunut miewttimaan mita tekisi tukansa kanssa, kun naapuri vasyi jo sen leikkaamiseen, sanoi ettei han mikaan hovikampaaja mulle ole. Kerasin voimani ja tilasin ajan permikseen...viimeksi siina paikassa onnistui hyvin. Nyt meni muutaman minutin liikaa, joten tuli kai liian vahva. Nyt ennen pesua ja laittamista se on kuin vanha luuta....vaikka kauniimmaksi piti tulla! :mrgreen:

Ja tasa maassa kun joskus ei tarpeeksi topakasti pane vastaan, niin tapahtuu kummia. Niin kavi naapurilleni ja mullekin. Se kampaaja halusi jo viimeksi kulmakarvojani nyppia ohuemmiksi, mutta sanoin ei. Nyt han onnistui, ja kulmat nypittiin ohuemmiksi, vaikka lin taysin tyytyvainen niiden tuuheuteen. Eipa noita paljon tarvii itsensa katella ja muut ei varmaan huomaa mitaan eroa!!! :roll:
Vaihteen vuoksi yritetaan huomenna menna parin suomalaisen kanssa syomaan kaupungintalon ruokalaan. Liian isot annokset, mutta nakyy ne kelpaavan hyvin miehille, poliiseja siella kay paljon. Pienet ne ovat huvit joskus. Mutta ihan hyva nain.
TV 7 kin uutisissa kerrottiin kolarista, jossa kuoli 8 naista, rekan ja linja-auton yhteenajossa. Saman kylan naisia kaikki, beduiineja. Nain se on elama arvaamatonta. Mutta ei auta pelata, ja onneksi ei tarvitsekaan, kun saamme turvata Jumalaan. Nama kuolleet naiset pakko jattaa oikeudenmukaisen Jumalan haltuun, niin muslimeja kuin olivatkin. Heillekin kuuluisi Jumalan armo ja rakkaus.
Nyt ronsyilee tama juttu vahan liikaa. siispa hyvaa yota, Jeesus myota. Kirjoittamisiin.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Seuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron