tuumis

Tammikuu

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 11.01.2015 15:03

Kiitoksia taas jokaiselle kirjoittamisesta ja sydämen avaamisesta. Rinen panema linkkikin hyvä, mulle siinä kolahti se, että on rajoittamaton saldo epäonnistua ja saa alkaa uudestaa. Ja että Jeesuksella, Jumalalla ei ole umpikujaa........
Lapset olivat rukoilleet liikaa, kun pe iltana sitten oli jo Jerusalemissa ja ympäristössä lunta niin paljon, että teitä suljettu.....Annukalla putket jäätyivä...phjoisessa aurinkolämmityspaneelit räjähtelivät, saat isitten Libanonin ym pakolaisleirien tilanne!
Minulla eoäonnistui vain saunanlämmitys, kun talon sähkölinjat eivät kestäneet lämmityskuormitusta, eli joku lähipäivä pitää yrittää uudestaan. Kuumavesipussi jalkojen alla ollut käytössä tiiviseen tahtiin.
Eilen oli sapattikokous, aiheena taas tällä kertaa Jesaja 41 menossa. Älä pelkää......
Eräs parskunta, joka on ollut työssä opiskelijoiden parissa kai nyt kolme vuotta, ovat palaamassa Meksikoon, josta tulivatkin. Heidän lähtöjuhlaan kuului kokouksen jälkeen ateria. Jopa lämminstä ruokaa, kun olivat tuoneet söhkölevyt, joiden päällä osa ruuasta pysyi lämpimänä.

Lumesta oli jäjellä vain läikkiä, nyt vain katoilta tippuu vettä viimeisistä lumista. Perjantai kyllä aiheutti monenlaista ongelmaa, turistiryhmät yrittivät pääastä lähtemään ennen aikojaan, oppaat eivät päässeet takaisin Jerusalemiin, kuka joutui jäämään mihinkin paikkaan, kun eivät päässeet eteenpäin. Onneksi tilanne ei ollut niin paha kuin viime vuonna.
Tänään ei Radio Dei suostunut antamaan jumalanpalvelusta, mutta täne tuumikseen pääsin.

Tämän päivän tunnussanassa
Tahdotteko tekin mennä pois? Simon Pietari vastasi hänelle
Herra kenen luo me menisimme?
Sinulla on ikuisen elämän sanat.
Olkaamme niitä, jotka eivät lähde pois.
Hän nostaa, kantaa ja pelastaa
Antaa uuden alun jälleen.
Voimia kaikille teille ja meillekin :)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja meju » 11.01.2015 15:06

Ravistelu
Terveiset metsä lenkiltä, olimme koirulin ja mieheni kanssa tuossa lähi metsässä jossa kivat maastot kävellä, siellä on metsätie jota pitävät auki sillä asukkaita on etempänäkin. Valitettavasti en ole nähnyt tätä naista josta kerroin aikasemmin, uskon että ajallaan .....
Metsän puun oksat on taakoitettu raskaasta lumesta ja polkumme yli oli moni taipunut kuin kaariportiksi, mieheni kanssa aloimme ravistella näitä oksia ja lopun arvaattekin, lumitaakan keventyessä ne singahtivat ylös vapautuneina. Oli upeaa katsoa kuinka äkkiä tapahtui muutos.

Ravistelua tarvitsemme mekin ainakin silloin kun ei millään jaksa, taipuu, taipuu......joskus tapahtuu ikävin ettei jaksa enään taakan alla ja romahtaa, katkeaa, ratkeaa.... Omassa elämässä koen että Jumalakin ravistelee pois niitä asioita elämästäni jotka taakoittavat ja joita olen oksistooni vähän niinkuin orava kerännyt..... Hyvälle ei tunnu lähimmäisen ravistelu, kulkisi vaan ohitseni ......
Tälläisiä aatoksia sain metsässä ja koin ravistelua...

Rine, kiitos että jaoit kipeitäkin muistoja elämästäsi. Uskon että monia puhutteli elämäsi kokemukset ja rohkaisee heitä jotka kokevat ettei tästä selviä. Rinen elämä ei ole ollut helppoa mutta uskon että nämäkin kokemukset on sellaista joilla olet voinut asioida Jumalan juoksutyttönä.
Tällä hetkelläkin sinua koetellaan jopa yli voimiesi koet näin......, ennenkuin kevät koittaa oikeus voittaa, olet voittajan puolella! Vaikeinta on se kun jää yksin, kokee hyljätyksi tulemisen jopa työyhteisössä.

Nyt taas hyppään toiseen juttuun kun se vilahti esiin....Hannan lohdutus tuli muistiin. Olin yksin Israelin matkalla ja yövyimme Jadissa, en tiennyt Hannan siellä asuvan, hän kyllä tiesi minun sinne
tulevan muttei maininnu mitään :) Huoneet jaettiin ja kuinkas kävikään, huonekaveri joka minulle piti tulla ei halunnut asua kanssani kun ei tuntenut vaan meni huoneeseen jossa 3 kaveria ennestään. Koin valtavaa hylkäämisen, yksinäisyyden, ulkopuolisuuden tunteen ja vielä uskovien joukossa... Itkin sängyllä ja harmittelin että lähdinkään matkaan...kunnes kuului ovelta koputus ja Hanna ilmestyi kuin tyhjästä, ihmetteli mitä itken......kerroin tunteeni ja hän puhui niin lojduttavasti ja koki että Jumala tahtoo näin kasvattaa etten oli riippuvainen toisista vaan luotan Jumalan johdatukseen tunteista huolimatta. "etkö näe että sinä sait luksushuoneen ihan yksin asuttavaksi, jopa 3 petiäkin jne" Hanna valaisi tilannetta :idea: Uskotteko että oli huippu reissu ....., olen tätä aikasemminkin kertonut mut elin äsken tuon kokemuksen niin elävästi.

Marjalle synttärihalaus pikkasen myöhässä *halirutiiistus*♡

Alan pakkailemaan ja matkaan taas kaupunkiin. Kirjoitelkaa joutessanne :lol:
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja Vehnä » 11.01.2015 16:05

Edellä on ollut puheena Israel. Jatkan Israelista sen verran, että perjantaina Isännän pöydässä oli vieraana SLS:n Israel-lähetti.

http://www.tv7.fi/vod/player/?program=40297
"Minä olen sinut nimeltä kutsunut."
Avatar
Vehnä
 
Viestit: 188
Liittynyt: 16.12.2013 19:23

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja rine » 11.01.2015 19:33

Kuva
Tässä kuva Tiinan mainitsemasta kirjasta ja ote runosta:

Se on ystävyyttä,
kun joku, aivan syyttä,
itsensä unohtaa,

kun joku tulee vastaan,
suo hymyn ainoastaan
ja hiljaa rakastaa.

Ystävyydellä sinulle
Kaskinen Anna-Mari

Kiitos rohkaisuista sitä tarvitaan taas aamulla kun astun sorvin ääreen.
Jotenkin tänään on tullut takapakkia ja etova olo jatkunut, en ole oksentanut ja varoen
ruokia maistanut, vaaleaa leipää juustoa ja teetä, eilen oli mustikkasoppaa.
Menin kumminkin ulos, jossa pakkasta 20 astetta ja tuuli lisäsi sen purevuutta, onneksi on
lämpöä pitävät vaatteet, rukkaset ja kengät, tuuli ravisteli myös täällä puista lumia, kuin sadetta metsässä.
Koira on uskollisesti mukana aina vierellä, sillä on myös talvinuttu jonka antaa mielellään pukea,
on tossutkin nyt ei niitä laitettu, nosteli kyllä jalkoja.
Marja-ajattelen että pojalla on hyvä se jääkiekkoharrastus, siinä kasvaa joukkueena huomioimaan toiset pelaajat,
poika on myös rohkea, kun menee puolustamaan tönimistä tai sanomista. Tämän ei tosin pitäisi olla lasten tehtävä vaan koulussa opettajien pitäisi puuttua.
Lasten päivänkulusta on hyvä kysellä, olla rinnalla.
Kannattaa ottaa heti asia esille jos kouluissa on kiusaamista, niin moni on menettänyt mielenterveytensä yrittäessään taiteilla koulun ohjeiden mukaan.
On laki koulukiusaamisesta ja sitä pidetään kiusattujen mielestä vitsinä, minä uskon heitä.
Vanhemmat sanovat säännöt kotona kiroilusta, molempien on oltava samalla linjalla.
Haasteellista se on lasten kasvatus, meillä on vanhimman pojan kanssa olleet suurimmat haasteet, ilokseni olen huomannut hänessä muutoksen viime vuosina,
Pitää hyvän huolen 8v-tyttärestään, asuvat eri osoitteissa, avustaa tämän äitiä lumitöissä ja vie tyttöä harrastuksiin, uimahalliin ja frisbee kiekkoradalle, jotenkin tunnen iloa hänestä nykyisin, käy meillä tyttären kanssa, minkä vuorotyöläisenä voi.
Poikani ovat aina arvostaneet minua, vaikka olisi ollut aihetta sanoa muutakin, koskaan eivät ole moittineet, ero oli meille se ratkaiseva askel parempaan elämään.
Olen kehoittanutkin puhumaan ja kyselemään jos jokin tilanne onjäänyt lapsuudessa vaivaamaan, näitäkin hetkiä on ollut.
meju:
ennenkuin kevät koittaa oikeus voittaa, olet voittajan puolella!

Kiitos ja siunausta sunnuntai iltaanne

ja kiitos
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja eva » 13.01.2015 09:16

"Elän tätä päivää varten, koska
olen varma, että löydän auringonnoususta
johdatusta ja voimaa matkalleni.
:) Voimaa jokaiseen heikkouden hetkeen,
toivoa jokaiseen tuskan hetkeen,
lohdutusta jokaiseen suruun,
auringonpaistetta ja iloa sateen jälkeen!"( tuntematon)

Kiitos teistä jokaisesta ja avoimista tarinoista! :)
Lehdessä oli ilmoitus kurssista : "Elämäntarinat talteen" Ajattelin, että jos menisi. Meidän jokaisen tarina on arvokas. Eikös joku lauluntekijä sanonut, juuri tästä.
Soitinkin sinne ja kyselin. Sanoi, ettei politiikkaa eikä uskontoa saa puhua, jos ei liity tarinaan. Tänään pitäisi olla ensimmäinen kokoontuminen, mutta mies ei ole soittanut, vaikka lupasi. No, se helpottaa ei sen enempää muisteloja eikä tuumailuja.
:x Tännekään en ole umpikohtia kirjoitellut juurikaan. Kerran kerroin, että äitienpäivä on edelleen vähän vaikea päivä minulle. Syy siihen on se, että 8 vuotta odotimme lasta . Olisimme saaneet adoptiolapsen jo vuotta aikaisemmin, mutta minä en ollut valmis. Tarvitsin odotusajan. Sitten haimme Joen kaupungissa syntyneen ja lastenkotiin viedyn pienen Vapun päivänä. Ei me paljon lasta katsottu. Nyyti ja minä takapenkille. Kuopion kohdilla huusin miehelleni: "Hei, sillä ei oo toista korvaa." Ja hetken kuluttua : "On sillä korva." Korva oli painunut kaksin kerroin . Olin niin onnessani, ettemme huomanneet ajoissa adoptoida toista. Silloin sai vielä Suomesta ja aika kului ja muuttui. Hän on kasvanut yksin, mutta on tosi sosiaalinen, iloinen pohjoiskarjalalainen, yhden pojan äiti. Heitä minä sanon meidän nuoriksi.

Eilen kuulin radiosta Veikko Mannisen sanoneen, kun hän lähtee ulos, hän ajattelee ja muistuttaa itselleen:"Kaikki mitä maailma näkee Kristuksesta, OLET SINÄ."
Tuota pitää minunkin muistuttaa itselleni!

HUR- ryhmässä kuulin mielestäni hyvän idean. JOULULAHJAT ilman paketoimista ja paperia KANGASKASSIIN ja jokaisen nimi kassiin ja kassi säilytetään seuraavaan vuoteen. Totesimme, ettei kaikkien lahjat sopisi siihen ja toisille se olisi liian iso. Voihan yrittää "pelastaa maailmaa."

Minä kirjoitin tekstiviestin vävylle, että aja tämän kautta, saat lohilaatikkoa. Odotin, ei kuulu. Viesti oli mennyt saman nimiselle isännälle mökkimme lähelle. Ei hänkään tullut laatikolle. :mrgreen:

Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa. Ps. 42:3 Janoista päivää...
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja meju » 13.01.2015 11:34

Kuva
Sinä voit olla rohkaisija :idea:

Eva toi lainauksen
Eilen kuulin radiosta Veikko Mannisen sanoneen, kun hän lähtee ulos, hän ajattelee ja muistuttaa itselleen:"Kaikki mitä maailma näkee Kristuksesta, OLET SINÄ."Tuota pitää minunkin muistuttaa itselleni!

Rohkaistun usein kirjoituksistanne sekä iloinnut että moni on uskaltanut lähteä "ulos" kertoen elämästään vaikeitakin kokemuksia ja muitakin tapahtumiaan. Evastakaan en ole tiennyt ettei hänellä ole biologisia lapsia, käynyt varmaan monenlaisia odotuksen sekä pettymysten tuntemuksia läpi lapsen saamisen suhteen. Tosi ihana, että teillä tyttö joka on tietenkin oma rakas <3 Tähän asti luonut mielikuvan Evalla ainakin 4 lasta, myös lastenlapsia monta. Koen että näin onkin hengellisiä lapsia on lukematon määrä ja olet saanut elää elämää jota lapset ympäröineet.
Ulos lähdöllä voidaan tarkoittaa myös tätä että kertoo niistä kipeistäkin ajoista sekä asioista jotka voivat olla rohkaisuksi monille huomatessaan että tämäkin selvinnyt ja selviää... Helppo on luoda kuvaa "hyvin menee" ja toisaalta helpomi kun ei anna mitään kuvaa :(
Facbookissa on ilmiö että useimmat kirjoittavat hyvin pyyhkii juttuja ja ainakin nuoremmat kuvia laittavat. Sukulais nuorissani on hyvin toimeen tulevia ja usein päivitykset kauniita, on valkaistut hampaat jatkettuineen hiuksineen ja mallikasvot vaihtuu usein omaan kuvaan, myös kuvia hienoista paikoista joissa he liikkuvat ja usein viinilasti edessä pepsodenthymy kasvoilla.....Jotain ymmärrän elämästä ja senkin ettei kaikki ole aitoa mikä kiiltää, iloinen olen että he pyytäneen kaverikseen ja seuraan mielenkiinnolla eloansa. Odotan milloin tulee aitoja päivityksiä sillä eihän arki ole sitä mitä he tuovat esille.

Uskovienkin elossa ei arki ole aina ylistyslauluja eikä hengellistä lukemista pöydällä autuas ilme kasvoilla, tosin tuomme sellaisen kuvan kuten meikäkin tänne kirjoitellessa. Ehkä joku saanut kuvan että onpa harras ihminne....tuskin kuitenkaan :lol: Pyrkimys on aitouteen ja vilpittömyyteen mitä sitten teenkin.

Vapaalla edelleen olen, ajattelin jo että olenkohan väärin laittanut työlistan i kun vapaata lykkää vaan. Onneksi eilen näin työkaverini uimahallissa ja hän sanoi että oikein olet kirjannut. Tosin huomenna on työvuoro mutta perjantaina taas vapaa :) Tänään käväsen trinssessan leikkimään kanssani ettei ihan yksin tarvitse olla.
Eilen huruttelin pyörällä monta kilometriä, ensin oli kauneushoitola, hammaslääkäri ja vesijumppa, siinäpä sitä yhdelle mummolle ohjelmaa olikin. Kosmetologin kanssa juteltiin syntyjä syviä ja siitäkin kuinka kokee syyllisyyttä että laittaa vähäisiä rahojaan tälläisiin hoitoihin, tulimme siihen tulokseen että itsensä hoitaminen ei ole turhaa sillä se mielihyväkin minkä kokee hoidoista on niin sanoin kuvaamatonta. pihistelenpä sitten jostain muualta..... Hammaslääkärissä olo ei niin mielihyvää tuottanut ja taas löysi reikiä....miten ihmeessä niitä tuleekaan. Tosin vanhemmiten alkaa hampaat haurastumaan kuten luutkin, hyvä hoidattaa niitä ja käynkin kerran vuodessa tarkistuksessa.

Laitan tännekkin linkin hyvästä ohjelmasta vanhainkodista, katsoin tänään kakkos osan joka puhutteli lääkkeitten suhteen. Kävin paljon äitini luona hänen asuessaan hoitokodissa ja senkin takia tullut nämä asiat tärkeiksi. Tässä ohjelmassa kerrottiin kuinka poretablettilääke keräsi nestettä eräälle vanhukselle ja kun se lopetettiin niin 20 kiloa putosi painosta. Myös siitä kuinka masentuneita asukkaat olevat ja syynä se että he jäävät yksin huoneisiin eikä edes paljoa omaisia käy luonaan. Tämä on niin totta .... :(
http://areena.yle.fi/tv/2177839
http://areena.yle.fi/tv/2177841
tähän on tulossa vielä 2 osaa.

Kiitos Vehnälle linkistä joka oli hyvä.

Heissan taas kerran tuumiskansa <3
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja rine » 13.01.2015 23:04

Kiitos Evalle elämäntarinasta, tyttäresi on saanut hyvän kodin teidän luonta.
Luin lehdestä:
ikävä kertoo siitä että elämässä on rakkaita ihmisisä.
Ikävä on myönteinen tunne. Koska se merkitsee sitä, että elämässä
on jotakin hyvin tärkeää, mitä voimme kaivata,
elämälle saa olla kiitollinen jos tunnemme ikävää.

Perjantaina 12 aikaan päällikkö pyysi puheilleen, koskien sitä aattopäivän asiaa.
Rauhallisin mielin olen nyt, jos lopputilin antaa niin se on siinä :o
no, en uskoisi näin käyvän, tämä keskustelu lienee paikallaan,
Herra on luvannut olla kanssamme , käsi Jeesuksen kädessä.
Kiitos mejullekin aina niin ihanista kuvista ja tuumailuista, totta puhut!
Siunausta teidän jokaisen elämäntarinaanne, iloitaan tänään
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja meju » 14.01.2015 13:59

Kuva

"Anna edes vähän rakkautta tähän yksinäiseen elämään" , yhdessä laulussa tälläiset sanat jotka koskettavat monia. Olemme usein niin yksin jopa seurassa....
Selailen kuvia joita tännekkin kopsailen, kuva on enemmän kuin tuhat sanaa ja usein kuvan tuoja on tuonut muutaman sanasen sen tuhannen lisäksi. Haaveenani ollut aina, voi kun osaisin ottaa luontokuvia tai ihan mitä kuvia tahansa joihin voisin tälläisiä tekstejä lisätä, vielä en ole sellaista armoitusta saanut mutta nautin toisyten otoksista . Jostain syystä kaikki kuvaamistyökalut ei toimi kunnolla, kamera, kännykkäkamera ja tabletti eivät ole yhteistyöhaluisia kaikki niin hämärää....., ehkä ei sitten ole meikä juttu mutta jos sitten eläkkeellä.....alkaisin kuvailemaan hmmmm taitaa olla sitten "mut kun" juttua, nyt sit kun ....

Jumalan nimi?
Kuuntelin patmosradiota yhtenä yönä ja siinä suorassa puhelin keskustelussa eräs nainen kyseli Jumalan nimestä, hän oli ystävystynyt Jehovan todistajien kanssa jonka vuoksi kyselynsä, mitä Raamattu sanoo tästä nimestä, miksi ei kirkoissamme käytetä Jahve nimeä jne.....Yksi kommentti jäi mietintämyssyyn joka on Moos 3 luvussa kun Jumala ilmoitti nimensä. Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: "Sano israelilaisille näin: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.” (2 Moos.3:13-15)
"Minä olen"....koskaan aikasemmin en ole ajatellut miksi nämä 3 nimeä mainitaan Aabraham, Iisak, Jaakob. Ohjelmassa selitettiin että mitä Raamattu kertoo näistä miehistä niin heidän elämänsä vaiheissa kuvastuu Jumalan teot ja mitä nimi sisältä...*huoks* en oikein ole eteenpäin päässyt tästä nimijutusta...

Sattui tämä Tapani Suonnon opetus jonka linkin toin tähän
"Hän on edelleen Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, tänäänkin."
http://www.onewaymission.fi/index.php/o ... -jalastasi
Moni tälläkin hetkellä on kuin erämaassa, kannattaa lukea koko opetus niin uskon että saat rohkaisua.

Rinellä on erämaata,tiedät että tuemme sinua rukouksin . Saat kokea yliymmärryksen kokevaa rauhaa tällä viikollakin, ei sinulla mitään hätää kun seisot totuuden puolella ja puolesta.

Ensi viikolla pääsen Kuopiossa piipahtamaan, Martta ystäväni soitteli ja pyysi linjuriajelulle markkinoille :lol: Oli lehdessä ollut sellainen päivän matka hintaan 15€ eestaas, treffit teinkin jo ystäväni kanssa joka siellkä asuu. Tosi kiva juttu kun en ole tämän pyytäjänkään kanssa jutustellut moniin aikoihin, tälleenkin voi viettää joskus virkistävän päivän. Kerronpa sitten miten matka meni ja tuliko siitä mitään, aina loppuun jHs.

Töihin tänään lähden iltavuoroon, huomenna myös työhuki. Eilen oli pieni trinssessa 6 tuntia kanssani, oli taas niin mukava jutustella hänen kanssaan sekä huomata että joka kerta uusia juttuja hänellä . Kaiken muistaa tarkalleen missä mitäkin ollut, poistin joulujuttuja niin kaikki hoksasi kysellen "minne hävinnyt enkeli", olisi pitänyt hakea esiin sellainen valoenkeli :) , luulin ettei hän niihin kiinittänyt huomiota mutta sepä olikin luuloani.....
Mitähän Aralialle kuuluu ja hänen "trinssessalleen" ?

Olkaahan ahkeria kirjoittajia tänä vuonnakin :idea:
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja rine » 15.01.2015 07:34

Olen aikaisin koneella, teen töihin lähtöä.
Mukana matkassa..tänäänkin, olkaa siunattuja
rakkaat tuumislaiset
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Tammikuu

ViestiKirjoittaja eva » 15.01.2015 09:27

Siunaus töihin meneville ja kaikille Hyvien yllätysten päivää! :)
Sellaisia yllätyksiä, että jälkeenpäin vain ihastellaan: Jumalalta se tuli.

Minä ajattelin myös pienesti moikata teitä. Eilen, kun nukkumaan mentiin mies sanoi, olipa pettymysten päivä. :mrgreen: Nimittäin , hän oli tilannut Israelin matkan ja eilen soitettiin, että se peruutetaan. Tätä se sitten on myös, kun maailma myllertää. Yritämme, jHs muuta kautta matkaa Israeliin.
Eiliselle päivälle oli riittävästi rasteja. HUR ja uinti tietysti ja sitten rukouspiiri. Piiriläisistämme yksi lähtee leikkaukseen ja se oli tietysti tärkeänä aiheena ja se kun Kristillinen kirjakauppa sai uudet tilat ja se on hyvällä paikalla ja kauniiksi laitettu. Siinä on pieni kohtaamis- ja kahvittelupaikkakin. Nyt pankki, joka omistaa kiinteistön , on sanonut irti vuokrasopimuksen ja tilalle otetaan toinen yrittäjä. Meillä on arvio, että nimi kristillinen ei saa näkyä. (huokaus)

Nyt lähden lääkäriin. Meinasin jo peruuttaa, ei hätää, sakkoa tai tuplamaksu saattaa tulla. Verenpaine on sellainen, joka nousee heti, jos en ole kunnolla liikkunut.
Tänään nuoret tulevat jo iltapäivällä ja tuovat KUNTOPYÖRÄN. Minusta ulkona on paras, mutta tämä on nyt heidän ideansa meidän kuntouttamiseksi. Toivottavasti ei jää nurkkaan ruostumaan.
Billy Grahamin kirjasta:
Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla. Room. 15:13
Monesti elämän aikana on halunnut jotakin ja kun sen on saanut, huomaa ettei se tuonutkaan tyydytystä. Eräässä puskurissa oli:
" Se mitä haluan, on vähän enemmän kuin minulla jo nyt on."
:) Päiväänne toivon niitä Jumalan tuomia ilon elämyksiä! :)
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

EdellinenSeuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron