tuumis

Joulukuu

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja eva » 27.12.2014 09:59

"Jeesus, Jeesus tullut on, ystävämme parhain.
Yöstä päivän valohon Hän vie meidät varhain."
Tämä laulu on lapsuuteni lauluja ja tämä "Ystävämme parhain" on meidänkin yhdistäjämme. "Kun on toisessa kädessä Jumala ja toisessa olet sinä.."
:) Vielä Joulu jatkuu. Hyvä Tuomas joulun tuo, paha Nuutti pois vie.
Oli minulla yksi jännitys. Me pelasimme muistipeliä ja jännitin, jos tämä meidän jouluvieraamme ei saa yhtään löytöä. Kyllä sitten onnistui. Kaikki olimme voittajia. Voi, miten hauska oli pelata vanhaa ( tytölle ostettu 35v sitten) muistipeliä. Useaan otteeseen pelasimme. Tyttö soitti pianoa ja lauloimme tosi paljon yhdessä. Vieraana ollut mies ei aikonut millään toivoa. Ehkä oli outo tilanne. Mutta me odotimme ja niin hänen toivomansa lauloimme myös. Kun ostimme pianon, tytön ollessa pieni, mies sanoi, ettei tarvitse joululahjaksi muuta, kuin tyttö soittaisi joululaulun. :P
:) Aralialle soitin Jouluterveisiä ja tavoitin hänet suihkusta. Ihan, kun oli Jouluviesti täällä. Kiitos kaikille jouluterveisistä!
Hyvä, että Hanna sai hartioilleen uutta. Varmaan tyylikäs?
Kirkossa kävimme kaksi kertaa. Aattona olimme keskustan kirkossa ja luin tekstit. Vieläpä evankeliumin. Miksiköhän antoi naisen lukea sen? Olisiko Marialla osuutta?
:) Tapanina me kaikki lenkkeilimme. Minä menin Mejun innoittamana metsään ja sieltä kauempana olevalle hautausmaalle. Löysin ystäväni miehen haudan ja sitten soitin Lappiin, kun en löytänyt toista hakemaani hautaa. Löytyihän se sitten. Ihan ulkoilu ja vielä auringon paistaessa.
Metsäpolulla tuli vastaan nainen ja pysäytti. Minun piti ottaa kuulokkeet pois ja sanoin kuuntelevani joulusaarnoja. Oli hämmästynyt ja keskustelunhaluinen. Toivottavasti tapaamme vielä.
Meillä vielä jouluvieraat. Kaikki nukkuvat vielä. Jouluvalot palaa. "Kiitos Jumalalle, että saimme viettää vielä tämän Joulun yhdessä."

Olet juuri se, jota Jumala rakastaa! Iloitaan! :) :)
Siu, siu Eva
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 28.12.2014 17:49

Kiitos siitä, että olen juuri se, jota Jumalaa rakastaa...ja olet sinäkin.
Tundin itseni rakastetuksi, kun luin ylken tekstiuutisista juuri olkapäävammoista, miten helposti niitä tulee. Eli koettu on. Ja parannella pitaa, eli lepuuttaa olkaa.... :mrgreen: Ihan mielelläni kyllä.
Niinpä olen saanut saunan ja saunan kylppärin lattian pesijäksi. kenenkä muun kuin Mejun halaavan ystävän.....
Ja ensi vuoden alussa myös yksi naapurin lapsi puistelee matttoni ja pesee lattian.
Ja näin kai sitten pari kertaa kuussa ainakin. Kiitos Herralle.
Tänään kuntelin taas Radio Deistä jumalanpalveluksen, mutta kun täällä arkipäivä, niin samalla revin matonkudetta. Tuliskohan siitä yksi väri Mejulle kynnys tai rukousmattoon.....ei Meju kertonut pätkän pituutta, levys on 75 senttiä.... :lol:
Kaipa jaksan vähän paremmin kun jaksoin kutsua kahville ystävän, joka huomisaamuna palaa Suomeen. :(
Oli vähän omituinen sana päivän sanassa
Astu varoen Jumalan huoneeseen.
On parempi mennä vain kuuntelemaan.
.....kuin uhraamaan, oli jatko
Niin, onneksi Jeesus on jo uhrin antanut, ei tarvita uhreja enää. :roll:
Voimia, viisautta ja kaikkea mita tarvitsette näinä joulun ja uuden vuiden välisenä aikana,
Taivaalliselta Isältämme teille kaikille ja meille kaikille. :)
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja meju » 30.12.2014 11:58

Kuva

Pehmoillaan <3
Tulla pehmeäksi......
"Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä.
Siinä on haavetta kylliksi yhdelle elämälle! "
-Tommy Tabermann


Ps. 31:24 (31:25) Olkaa lujat, ja olkoon teidän sydämenne rohkea, te kaikki, jotka Herraa odotatte.


Tälläisä :idea: myssyssäni tänä aamuna kihisee joita tahdon kanssanne jakaa eli pehmoilua sekä lujuutta. Ensinnäkin tämä kirjoittaminen jotenkin tuntunut vaikealta, kyllä joka päivä useastikkin käyn katsomassa olisko joku kirjoittanut, mukava lukea mutta kirjoittaminen tökkii jos näin sanoisi, olisi niin helppo lopettaa kun muutama päivä jää väliin niin hups tämä tapa voisikin jäädä unholaan, olisi toisaalta parempikin ettei omiaan asioitaan jakelisi ympäri maailmaa jne.....
Tälläisiä oikeasti mietin kunnnes taas koin että on oltava uskollinen pienissäkin askareissa ja tuli tämä lause Raamatusta "tapansa mukaan", muistatte kuinka Jeesus meni tapansa mukaan synagoogaan, Pietari tapansa mukaan torille keskustelemaan ihmisten kanssa ja lukemaan kirjoituksia, olisko näin että meikäläisen tapa on tulla tänne kirjoittelemaan, eli tapansa mukaan meju tuli taas kirjoittamaan :lol: . Toivottavasti sinäkin säilytät tämän tavan tulla päivittäin tai ainakin viikottain.....

"oiiii olet niin pehmeä" , trinssessamme lauseet jäävät sydämeeni elämään, hän oli maalla kolme yötä kanssamme ja yhtenä aamuna herätessään kipitti syliini, painoi päänsä tiiviisti minua vasten ja siveli kättäni sanoen tuon lauseen. Tuntui niin ihanalta ja nousi tuo Tommyn runo mieleeni kuinka vaikeaa onkaan olla luja ja samalla pehmeä. Lujuutta tarvitsemme että kestämme uskossa vahvoina viimeiseen hengen vetoon asti, koettelemuksia on niin paljon jokaisella ja etenkin tänä aikana kun alkaa maassammekin olla aika että uskosta luovutaan ja etenkin Raamatun totuuksista. Mehän voidaan tehdä kompromisseja mutta Jumalan sana on niin ja amen, mikä sinne kirjoitettu niin se on muuttumatonta, tämä on vaikeaa uskovienkin ymmärtää ja ruvetaan väärällä tavalla "pehmoilemaan..

Tiinan kirjoitus osoitti ihmettä, ajatelkaa kuinka uskomatonta että minun tuttu uskon ystäväni on käynyt auttelemassa häntä siivoamisessa. Tämä ystävä asui joskus tässä lähellä minua mutta nykyisin asuu Ilomantsissa joka muuten on äitini synnyinpaikka. Ihmeelliset on Jumalan johdatukset, tuntuu tosi hyvälle että on täältä suunnaltakin paljon Israel ystäviä. Tiina, kerro terveisiä tälle siivojattarelle kun kohtaatte jossain polulla :D

Amandalle kiitos taas kerran tiedottamisesta, hyvä kun Hanna saanut paketin sekä terveisemme. Ihmettä taas että hän niin nopsaan pääsi hoitokotiin. Kerro taas terveisemme kun soittelet <3<3<3

Annukka kirjoitti tuonne päivänsanaan yhtenä aamuna
Rukoilkaa, etta tulee joku muutos tahan pakkoheratykseen aamuisin tasan klo viisi. Rakensivat autotallista moskeijan alakertaan ja kova-aaninen on keittiotasanteellamme vain muutaman metrin paassa ikkunoistamme. Herra armahtakoon ......
, olen muistanut rukouksin ja ajatellut että paljon on Annukallamme kestämistä, hänelle on varmasti tullut lujuutta....mutta pehmeäkin on sydämeltän sen tuntee halauksestaankin....

Jokohan rinen koiralla alkaa helpottamaan kävely tynnyri päässä vai joko se poistettu? Ajattelin tuota koiran suojusta että se on sille parhaaksi vaikka tulee niitä pox pox tilanteita. Koen että joskus Isä laittanut meillekkin tälläiset suojat kun tuntuu että ei sujukkaan kaikki niin kuin ennen vaan aivan kuin olisi tälläinen suojus päässä, itsestä tuntuu elämä tökkivältä mutta ehkä se onkin parhaakseni....

Tänään vielä työpäivä ja huomenna taas maalle meno viikonlopuksi, sitten alkaakin normielo kun näistä juhlapyhistä päästään. Suksetkin vielä varastossa mutta toiveissa että ensi viikolla ne esiin otan. Maalla on kyllä toiset sukset niin ehkä voin kokeilla miten suksi luistaa, vesijumpat alkaa vasta 12pv joten liikuntaa pitäisi lisätä mut taitanut tuo syöminen vaan innostaa, noh eihän sitä muuten pysy pehmeänä :lol:

Nyt lopetan höpisemisen ja sanon heissulivei kamut, olkaa hyville tavoille uskollisia.....

https://www.youtube.com/watch?v=t2MqzuL ... redirect=1
Onko tuttu maisema kellekkän tässä viedeolinkissä?

Kuva
(Kampin kappelin sivustosta )
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1267
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja rine » 30.12.2014 23:09

En ole saanut aikaiseksi kirjoittaa, tämä kone on harvoin vapaana ja olen ollut jotenkin alavireinen.
Aamulla oli 21 pakkasta, nyt 5 astetta, kaunis kuorrutus puista on varissut tuulen mukana, mikä maisema
oli muutaman päivän, iltataivaan sinessä kohosivat koivut valkoisin timanttivaattein korkeuksiin, katuvalot
loivat oman kajonsa, ja päivänäöllä sama maisema löytyi toisin sävyin. Ajoin tänään illasta pyörällä apteekkiin
puista lensi lumituiskua kasvoille, haukkasin syvään henkeä ja kiitin elämän Herraa.
Huomisen jälkeen on 3 vapaata jos oikein hyvin jaksan, otan sukset ja käyn pienen lenkin.
Muistan annukkaa rukouksin, Herra auta tässä asiassa.

Ristin luona kiusatulla,
langenneella, vaivatulla,
paras paikka on.

Siksi älä koskaan lähde,
älä minkään synnin tähden
ristin luota pois.

Ristin luona ainoastaan,
synnin turmelusta vastaan
voitto saatu on.

Ristin luona ainoastaan
Isä armahtavi lastaan,
rauhan julistaa.

Ristin luona pohja kestää,
armo putoomasta estää
kauhun kuiluihin.

Ristin luona lepo koittaa,
toivo epätoivon voittaa,
sydän puhdistuu.

Erkki Leminen
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja riitu » 31.12.2014 12:05

Hyvää alkanutta päivää.

Mieli on hieman ristiriitainen. Mussukka 2v on perheineen ja porukoineen Egyptinmatkalla. Hieman pelottaa sen alueen olot. Kuinka levotonta siellä on, ja kuinka turvallista siellä on liikkua pienen lapsen kanssa. Tosin sanoivat, että se on suosittua perhehotelli, missä myös lapset on huomioitu. Kai sitä näin mummona huolehtii joskus liikaakin.

Poika muuttaa myös työnperässä etelä-Suomeen. Hiljaista tulee olemaan uudenvuoden jälkeen. No kyllähän sitä rauhaa on välillä aina kaivannutkin, muttaa liika on liikaa siinäkin asiassa.

Uusivuosi myös alkaa hieman levottomissa merkeissä. Maailmantila ja lisääntynyt väkivalta huolestuttavat.
samoin kuin Suomen muuttuvat arvot. Uskon että uskovilla tulee olemaan entistä vaikeampaa ilmaista mielipiteensä, kun yleinen mielipide on Jumalan sanan ja uskon vastainen. Perinteinen kristinusko on uhattuna, ja uudet liberaalimat mielipiteet ovat arvossaan.

Mutta kaikesta huolimatta rukoillaan parempaa huomista ja Uutta Vuotta. Jospa Jumala ei kuitenkaan ole meitä hyljännyt vaikka joskus tuntuu olevan kaukana meistä.

Vuosi vanha vaipui hautaan
riemuineen ja murheineen.
Ihmissydän puhkee nöyrään
rukoukseen, kiitokseen.
Oi, jos vuosi alkava
oisi Luojan siunaama.

Oi, jos koittais' päivä uusi
joka lapsen sydämeen!
Saisi siellä uinuavat
hyvät hengen valveilleen.
Silloin vuosi alkava
oisi Luojan siunaama.

Kasva suureks' Suomen lapsi,
kasva avuks' isälles.
Voimistu ja vartu vainen
tositurvaks' äidilles'!
Isän, äidin kotimaan
ole kelpo lapsi vaan.

Korkehimman haltuun anna
kallihimmat toivehes'.
Pienet huolesikin kanna,
Hän ne kääntää parhaakses'!
Hänpä vuoden alkaneen
johtaa hyvään päätökseen.

Siunattua Uutta Vuotta 2015.

t.Riitu
Avatar
riitu
 
Viestit: 72
Liittynyt: 24.12.2013 22:54

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 31.12.2014 12:52

Hyvaa huomenta Punahilkat....jo maistui kahvitilkka.....
Ja pehmoiltua tuli eilen niin kovasti, etta kauniista auringonpaisteesta huolimatta ei tulut nenaa pistetyksi edes ovesta ulos.....joten tana aamuna otin itseani niskasta kiinni ja menin pienelle roskakierrokselle. Olkapaata varoen tuon roskakepin kanssa kuitenkin.

Matkan varrella nain uude kukan, valkoisen iiriksen. Itse kukka kuin penkissa kasvatettu, mutta tosi lyhyessa varressa, lahella maata......kirjainten vaihto ei taas onnistunut jostain syysta....
Katselin myos tarkemmin noita suolaheinakukkia. Kukkavanat tosi pitkia, kuin kurkien kaulat heinikossa. Ja jokaisessa olikin 3-4 kellokukkaa, aamulla kylla ihan supussa viela. :roll:
Kummasti paivat menneet, jo taman vuoden viimeinen paiva menossa. Nama viime ajat olleet tosiaan vahan tokkivia, niinkuin Meju mainitsi.
Meid'n seurakunta ei jarjesta mitaan uudenvuoden kokouksia, joten taitaa vuosi vaihtua nukkuessa, ellei jostain netista saa jotain hyvaa ohkjelmaa esille. ;) Taalla radio mainitsee aina, etta uusi siviilivuosi alkaa.....ei siis raamatullinen....niitakin kylla kkaksin kappalein.Raamatussa eka kuukausi on kevaalla, mutta pasuunansoitonjuhlaa juutalaiset viettavat uutena vuotena.
Niin tai nain. Siunausta jokaiseen uuteen paivaa.

Sydameeni, Herra, paina
armon tunto elava.
Rauhasi suo siina aina
sailya ja syveta.
Omaiseni, perheeni,
kaikki lahimmaiseni
huolenpidossasi kanna,
armon suoka heille anna.
Virresta 37:5

Juu, veila Mejulle,
halattu on ystavaa
ja kerrotaan terveisia.
Ja oli jotain tuttua You tuben katkelmassa.
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1140
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja eva » 31.12.2014 21:04

Eva toivottaa kaikille Siunattua Uutta Vuotta! Parempaa on edessä!! :D :D
Aamulla yritin kirjoittaa, mutta ei mitään yhteyttä koneella. Yhteys yläkerran kautta kyllä pelasi.

"Kiitos nyt Herran! Hän kaiken on alku ja luoja.
Siipeinsä suojassa meillä on turva ja suoja.
Huomaatko sen, kuinka on uskollinen armon
ja autuuden tuoja? "
Tapamisiin tulevana vuonna! :D
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja Vehnä » 31.12.2014 23:37

Hyvää uutta vuotta - kaikesta huolimatta.
"Minä olen sinut nimeltä kutsunut."
Avatar
Vehnä
 
Viestit: 188
Liittynyt: 16.12.2013 19:23

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja rine » 31.12.2014 23:53

Tänään veimme koiran lääkärille näytille, varasin aamulla ajan, koska koira oli eilen hyvin kipeä.
Hankasi korviaan kopan alla ja silmää näytti kutittavan, lääkäri sanoi että voi jo nyt ottaa tikin pois ja vapauttaa vilkkuluomen,aika oli varattu 7.1-
joka peruttiin.
Uutiset olivat hyvät silmän osalta, se oli arpeutunut niinkuin pitääkin, mutta korvat olivat tulehtuneet ja niihin tuli tipat, kuulema kuonokoppa saa
aikaan sen etteivät korvat saa ilmaa. Uskotteko kuinka iloinen olen kun silmä näkyy, vielä se on turvoksissa, ja koppaa on pidettävä ettei hankaisi kun
kutittaa, mutta vapauttava on se että toipuminen on edennyt myönteisesti. Nyt koiraa nukuttaa...

Työpaikalla oli aivan kummallinen tilanne, jossa jouduin esimiesten puhutteluun, sähköpostivastaukseni oli alku tapahtumalle,
palaverille jossa sain kuulla että olen vaikeuttanut henkilön elämää koko syksyn omilla toimillani, olin ymmälläni saamastani ryöpystä,
mutta sydämessäni on rauha tässä asiassa, enkä halua edes miettiä mitä se voisi olla kun henkilö ei sen tarkemmin kertonut.
Emme ymmärrä toisiamme.

Säilyttäköön Uusi Vuosi sen mitä rakastat,
tuokoon tullessaan sen,mitä kaipaat
ja vieköön mennessään sen,mitä taakkana kannat.


1. Kiittäisimme armostasi,
jonka annoit,
Herramme,
mutta kuinka kiitostasi
mykkä-raukat veisaamme?

2. Kiitokseen ei taivu kieli,
voimaton se siihen on,
kun on murtumaton mieli,
sydän kylmä, huoleton.

3. Synnin soraäänet soivat
sielussamme yhtenään.
Mitäpä ne muuta voivat
tällaisissa tehdäkään?

4. Kuinka lainkaan uskallamme
käydä vuoteen alkavaan?
Kuule, Herra, huutoamme,
saavu jälleen auttamaan.

5. Anna uuden vuoden armo,
särkyneeksi sydän lyö.
Murra nyt sen oma tarmo,
oma voima, oma työ.

6. Katso, Herra, nääntyneihin.
Uudeksi luo mielemme.
Kerran kiitossäveleihin
vielä taipuu kielemme. (SIIONIN KANNEL 16)
Avatar
rine
 
Viestit: 1693
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Edellinen

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron