tuumis

Joulukuu

Joulukuu

ViestiKirjoittaja meju » 01.12.2014 08:45

http://joulukalenteri.positiivarit.fi/

http://joulukalenteri.positiivarit.fi/luukku1.php
"olla ohut valonsäde"

Joulukalenterit on tulleet ja toin tämän positiivareitten kalenterin tänne tuumikseen avattavaksi- Näissä on niin ihania ajatuksia.
Sinäkin saat olla valonsäteenä pimenevässä maailmassa <3

Kuva
Hyvän mielen joulukalenteri
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja eva » 01.12.2014 10:05

Hups- Olikin jo joulukuu.
Ai, että mitä tuumailen. Jäin tuossa miettimään Matt. 1:23 ja Jes. 7:14 , kun siellä on ennustettu nimi Immanuel," Jumala meidän kanssamme" ja Marialle sanottiin, että nimi on Jeesus.
:P "Oi, mikä riemu, kun Jumala toivoaan tuhlaa taas meihin toivottomiin." Majataloiltaan piti mennä kuuntelemaan laulaako Pekka "Mikä hetki yöstä on" Tällä laululla aloitimme. Siinä la ilta vierähti ja sauna aikakin siirtyi.
Jukka Jämsen kertoi Kiinan kristityistä ja onhan se vaikuttavaa kuulla, kuinka siellä ollaan täysillä Jeesukseen sitoutuneita. Muistamme Veli Jungin tarinan.
Majatalo--niin meillä ei ole pysyväistä kotia. Nyt vasta tajusin, miksi tällainen nimi. Jukka yleensä panee yleisön rukoilemaan 2-3 hengen ryhmässä, niin nytkin.
Hoosiannan lauloimme lähikirkossa. Käsikello yhtye Kide soitti väli ja loppusoitot. On se mainiota soitantaa. Tänne muutti perhe USA:sta ja rva oli siellä soittanut niitä ja perusti tänne yhtyeen.
Olen saanut viestejä, joissa on "olen pimeässä tunnelissa." Olen lähettänyt viestejä ja nyt löysin kr kirjakaupasta Jeesus tänään Sarah Young. Panen tähän muutaman rivin.
:oops: "Parantuminen valui pois kuin hiekka sormieni lävitse, mutta siitä huolimatta
Ymmärsin, että minulla on toivo Jeesuksessa:
Hänen hyvyydessään,
Hänen muuttumattomassa rakkaudessaan,
Hänen jatkuvassa läsnäolossaan.
Vähitellen tämä toivo muuttui pettymysten
pimeydessä loistavaksi valoksi."
"Tajusin, että toivo on tapa nähdä--
eräänlainen mielikuva, joka voittaa
masennuksen."
Karmelin Israel tilaisuudessa puhui Erja Kalpio. Oli mielenkiintoisia asioita, mitä nyt tapahtuu Israelissa ja kuinka ennustukset toteutuvat kirjaimellisesti. Kertoi Temppelivuoren kiistasta ja Temppeli instituutista, jossa mekin silloin ihmeeksemme kävimme.

Teille Jumalan rauhaa ja iloa !
Tavataan taas.
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja riitu » 01.12.2014 11:28

Ensimmäinen Adventtisunnuntai meni. Saimme laulaa Hoosianna jälleen kerran. Itse lauloin sitä kotisohvalta, kun tv:sta jumalanpalvelus tuli kotiseurakuntamme kirkosta .

En ole viimeaikoina kovin paljon tänne kirjoitellut, mutta en ole teitä hyljännyt. Jotenkin vain tuo live-elämä vie kaiken huomion, etten ole jaksanut paneutua enää moneen asiaan. Syynä on tyttären poika, joka on meillä hoidossa muutamana päivänä viikossa. Se on oikea silmäterä ja ilo tässä mummon ja eläkelaisen arjessa. Tietenkin kaikki kotityöt ja muut huolet kuluttavat voimia. Varmaan osansa on myös sillä, kun ikä alkaa painaa. seli.. seli

Aralia ja Hanna on ollut mielessäni, mitähän heille nykyisin kuuluu?? mietin.

Siunattua Joulunalusaikaa

https://www.youtube.com/watch?v=R3zESAv4K8g

Kuva
Avatar
riitu
 
Viestit: 72
Liittynyt: 24.12.2013 22:54

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja amanda » 01.12.2014 15:01

Totta se on olemme Joulukuussa... :roll: Hoosiannat ovat kaikuneet kirkoissamme, armoa joudumme aina anomaan, ja uskomaan siihen että se on joka aamu uusi.

On ollut taas mukavaa lukea teidän virkistäviä kirjoituksianne, joskus elämä tuntuu yksinäiseltä.... :x Minullahan on lapsia lähellä mutta kiireiset työssä käyvät juoksevat pihan läpi autoon ja häviävät omiin töihinsä. Ne yksinäisyyden tuntemukset eivät ole jatkuva olo tila, useinmiten nautin yksin olosta. :P

Viikon loppuna olin paljon lapsien ja lasten lasten kanssa. Teini tytöllä oli Joulunäytös harrastuksessa, esiintyjä ryhmiä oli yli kymmenen, siinä oli voimistelua, pyrämiidejä, tanssia, kärrynpyöriä, musiikki oli aika kovalla. Ajattelin tuossa on paljon hyvää, terveyttä, joukkohenkeä, sitkeyttä. Paljon hyviä asioita on hänelle tapahtunut. KIITOS Jumalalle je myös teille jotka olette muistaneet. :!:

Hannan kanssa on vain soiteltu, hitaasti voimaa palaa jalkaan ,mutta toisaalta jatkuva paikalla olo syö voimia. Mutta pääasia on että Jeesuksen rakkaus antaa voimia olla "oloihinsa tyytyväinen" En ole tässä syksyn pimeydessä saanut voimia lähteä sinne ajamaan. Sisko oli siellä juuri muutaman päivän.
Me valmistelemme Joulua kukin omalla tavallemme. Kaiken pahuuden keskellä uskomme Jumalan vievän kaikki suunnitelmiensa mukaan voittoon ! ! !
Avatar
amanda
 
Viestit: 335
Liittynyt: 18.12.2013 18:46

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja rine » 01.12.2014 23:11

Tuumailunne piristävät minunkin arkeani, kiva lukea riitun kuulumiset.
Meillä oli lauantaina 8v mummotettavan synttärit, vein askarteluvälineitä ja pyysin piirtämään kuvan uintireissultamme.
Eilen olikin työvuoro kuin myös tänään ja käytin koiran siellä kontrollissa, vielä ei ole silmä täysin parantunut,
2 viikkoa vielä silmiin voidetta laitetaan neljästi päivässä.
Sitten silmä kaavitaan jos ei parane.
Olen iloinen amandan teinimummotettavan harrastuksesta ja ryhmässä olemisesta,
kannetaan näitä lastemme lapsia rukouksin Herran siunattaviksi,
Murehdin vanhemman tyttären yksinäisyyttä, joka tulee puheissakin esiin....

Yksinäinen liekki hiipuu hiljalleen.
Ihminen on luotu toisten yhteyteen.

Yhdessä me voimme roihun sytyttää,
valaisemaan yötä, synkkää ikävää.

Kirkkaammaksi kasvaa loimu nuotion,
halkoja kun siinä sylillinen on.

Yhdessä me voimme tehdä ihmeitä.
Hiipunutkin liekki syttyy hetkessä.

-Anna-Mari Kaskinen
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja Tiina » 02.12.2014 13:43

Kun ei ole omia mummotettavia, ja toistenkaan ei jaksa, niin paljon ykstotisempaa on tamä
jokapäiväinen elämä, kuin teillä lapsellisilla! Ja kun ei ole edes koirulia tai kissaa, ympäristössä kyllä niitä on tarpeeksi.

Pienellä roskakierroksella kävin ja luntotarkastuksella. Leskenlehden näköinen keltainen kukka on ilmaantunut, samoin taseteiksi sanottuja pieniä narsisseja.

Kaupoissa näkyivät ensimmäiset puutarhamansikat, eivät taida viela paljon miltään maistua, ja ovat turhan kalliitakin. Mutta myös mansikkapuussa marjat alkavat olla punertavia, joten on tässä tätä mansikka aikaa siis.

Sateitten jälkeen ollut tosi aurinkoista. Veden tuloon ollaan maassa tyytyväisä, kaksikymmentä vuotta sitten vain tuli tähän aikaan näin paljon vettä. :lol:

Tällä viikolla olisi sis hyviä päiviä käydä tapailemassa ystäviä, täällä kun ei oikein sateisina päivinä viitsitä lähteö mihinkään,jos ei ole pakko. Ollaan täkäläistytty :mrgreen:

Suomessa on ne omat uhat ja rukousaiheet, niin on tässäkin maassa. On ulkoa ja on sisältäpäin. Täyty vain pyytää päättäjille neuvoa Jumalalta, vaikka eivät sitä kysyisikään. :roll:
Ai niin, vuokkoja, viljeltyjä, on jo näin varhain kukkakaupoissa, ennen niita sai jopa haeskella joulun aikoihin, missä niitä olisi.

Kaikki tuumislaiset ja omaisenne ja omaisemme, jätämme Hänen haltuunsa, joka kehoitti olemaan murehtimatta ja tuomaan ne asiat kiitoksen kanssa hänelle. Niin me teemme. :idea:
Avatar
Tiina
 
Viestit: 1139
Liittynyt: 17.12.2013 13:26

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja rine » 02.12.2014 18:29

http://joulukalenteri.positiivarit.fi/luukku2.php

Laitan tulemaan joulukalenterin kakkos sivun, en kuvaa linkin vain.
nyt pitäisi todella innostua neulomaan tai virkkaamaan, tuli pussillinen puikkoja ja koukkuja
Tilasin käsityölehden jossa kykiäislahjana nämä tuotteet.
Tulin hetki sitten töistä, äidille vein roskat ja katsastin tilanteen,
käväisin kaupalla, koska meinasin laittaa pizzaa....
Kirjoitellaan, siunausta elämäänne
Avatar
rine
 
Viestit: 1692
Liittynyt: 24.11.2013 14:09

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja Vehnä » 03.12.2014 00:26

Hyvää adventtiaikaa!

Kuva

(Toin hymiön alla olevasta osoitteesta.)

http://www.cosgan.de/smilie.php?wahl=21&ziel=xmas
"Minä olen sinut nimeltä kutsunut."
Avatar
Vehnä
 
Viestit: 188
Liittynyt: 16.12.2013 19:23

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja meju » 03.12.2014 11:27

Kuva

Mitä kuuluu? Jokaiselle meille tätä kysymystä heitetään ehkä päivittäin ja vastaus useinmiten "kiitos hyvää", vaikea on ruveta erittelemään kuulumisiaan ainakaan ihan ohikulkevalle puolitutulle. Ehkä täälläkin on monien vaikea päivittää kuulumisiaan sillä ei halua jakaa omaa elämäänsä kaikkien luettavaksi jne. Eli kiitos hyvää vaan :lol: Tästä kysymyksestä nousi eilinen kohtaaminen ajatuksiini kun tänne paikkakunnallemme on muuttanut Syyriasta perhe tai ehkä perheitäkin mutta eräs perhe on tullut tuttavallisemmaksi ja koen että heille merkitsee kohtaamisemme jotain sillä he tulevat kassalleni ja haluavat muutaman sanan vaihtaa, tosni eivät osaa monta suomen sanaa- Eilen taas pitkästä aikaa isä ja pieni poika tästä perheestä tulivat kauppaan ja se hymy heidän kasvoillaan oli koskettava kun kohtasivat minut ja huonolla suomella "mitä kuuluu" sanoivat, tämä pieni poika niin otettu kun joskus sipaisen hänen poskeaan ja opettelen hänen kanssaan yks, kaksi, kolme..... Tässä perheessä on jotain ja siitä varmaan jatkokertomusta seuraa :P , sillä haluan opikeasti tietää mitä heille kuuluu ja tutustua heihin- Lähetyskenttä on lähellämme jokaisella näin koen. Joskus sanoittakin voimme välittää sen että välitämme lähimmäisistämme, hymy, katse, käden ojennus...

Täällä foorumissa joutuu jotain tekemäänkin eli kirjoitus sillon tällöin osoittaa että välitämme ja sekin että muuten tämä loppuu jos kävijöitä ole näin näkyviäkin. Tuo Vehnän tuoma linkki on hyvä, siellä monenlaisia hymiöitä joita voimme kopsailla. Kuva

"Yhdessä me voimme tehdä ihmeitä.
Hiipunutkin liekki syttyy hetkessä."
Rine tuonut runon jossa oli tämä lause, yhdessä me voimme aina enemmän. Koen että täälläkin kirjoitellessa voimme tietämättämme olla sytyttäjiä tämän hiipuvan liekin. Kertoillessamme ihan rehellisesti arjestamme niistä vaikeistakin asioista ja niistä selvitymisestä niin voi olla joku joka kokee että kyllä minäkin jaksan ja selviän. Tarvitsemme toisiamme <3

Amanda kertoi Hannan kuulumisia ja siitä kuinka jatkuva paikallaoleminen syö voimia. Eipä sitä voi kuin aavistaa kuinka vaatii sopeutumista tilanteeseen tälläiseen joka yhtäkkiä tulee ja viedään liikuntakykykin. Hannakin elämänsä aikana ollut menevä ja liikkuva, nyt tilanne toinen. Edelleen ihmettelen Jumalan suurta rakkautta että hän antaa voimaa tälläisiin tilanteisiin ja Hannankin kohdalla huomaa että hän ymmärtää että tässäkin elämäntilanteessa Jumala ei ole hyljännyt vaan edelleen käyttää häntä työssään ja íhmeitä kokee päivittäin. Amanda, kerro Hannalle terveiset ja kysäise onko oppinut tabletillaan kirjoittelemaan.

Hyvä kun Riitukin ennätti live elostaan tänne meitä koukutettuja tervehtimään. Kiusin pikkasen kun tuli mieleen että varmaan meikä antanut kuvan että aina olen täällä netissä eikä live eloa ollenkaan. Noh, tiedän että tiedätte että joskus poistun koneenkin ääreltä ja teen muutakin mutta tottahan se on että tykkään kirjoitella ja paljon käytän tietsikoita, eli tabletti, puhelin ja tämä kannettava tietsikka käytössäni ja ihan vapaasti..... Mieheni on siellä maalla niin meikä saa naputella mielin määrin kun ei ole miestä kotona jolle naputtelen... eli pidän komentoa ;)

Tiina sanoi että hänen kirjoituksensa yksitotisempia kun ei ole mummotettavia tms. Höpöttäjä olet, sillä sinun kirjoitukset on juuri sellaisia joita odotan kun kuvaat elämääsi siellä vuorilla ja kuulumisia kuninkaan kaupungista. Luin aamulla hyvän plogin jonka voisin laittaa vaikka tähän http://www.avainmedia.org/blogi/avainbl ... ssaoloonsa.

Eva kertoi majatalosta ja siitä ettei meillä ole pysyväistä kotia tällä vaan väliaikaisessa majassamme olemme tässä kehossammekin. Olen usein ajatellut minkä näköinen sitä onkaan uudessa "majassa"- Uskon että jokainen olemme täydellisen kauniita aaah....

Nytpä aika sanoa iso HEI!
Avatar
meju
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1266
Liittynyt: 24.11.2013 10:19

Re: Joulukuu

ViestiKirjoittaja eva » 04.12.2014 10:14

:) :) Päivän tunnussanassa:
"Rauhaa sinulle! Ystävät lähettävät tervehdyksensä Tervehdi ystäviä, jokaista erikseen." 3 Joh.15
Nyt siis teille kaikille sydänlämpöinen tervehdys! :P

Ai, mitä tuumailen. Kun aloitin VT:n alusta, tuli tuo ihmisen luominen ja se, kun Jumala kielsi miestä syömästä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta. Silloin EI OLLUT VIELÄ Eevaa. Vasta sen jälkeen Jumala sanoi, ei ihmisen ole hyvä olla yksin ja Evasta tuli miehen kumppani. Kun sitten tapahtui se eksytys, Jumala huusi miestä: "Missä sin olet?"
1 Moos. 2.
Tampereella Vapriikissa avataan tammikuun lopulla PYHIINVAELLUS-näyttely. Ystävämme tyttö tekee sitä. Hän sanoi, että Gombostellasta on tavaroita vaikka kuinka paljon, mutta Jerusalemista ja Israelista ei ole. Olivat kuuluttaneet paikallisradiossa. Nyt meidän pitää huolehtia, että myös Israelista tulee hyvä osasto. :o Kysyi sellaista, minkä on itse kokenut tärkeäksi juuri pyhiinvaelluksen kannalta ( kiviä, hiekkaa, käpyjä, pyhiinvaellustodistus yms ) Museo maksaa kaikki posti ym kulut.
Tänään olisi tarkoitus mennä Tarinoiden majatalon teatteriin," Isäni kaupunki" Mika Lahtisella on aina niin mainiot näytelmät. Ne panevat ajattelemaan ja joskus saa pinnistellä, että tarkoitus aukeaa. Lavasteita ja näyttelijöitä on vähän.
Eilen oli viimeinen HUR, mutta saa käydä ilman ohjausta. Vakaasti päätimme mennä. Rukouspiiriin oli tullut porukkaa enemmän. "Hätä ja tuska maailman suurempi on, kuin ..."

Nyt Joulukalentereita aukomaan..
Siunaus ja ilo kanssanne!
Eva
Avatar
eva
 
Viestit: 523
Liittynyt: 24.11.2013 18:10

Seuraava

Paluu Tuumailuja

  • Paikallaolijat

    Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron